Browsing by Subject "esirukous"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millainen käsitys kuolemasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä sisältyy ortodoksiseen esirukoustekstiin Kanoni edesmenneen puolesta. Samalla luodaan myös katsaus sen käyttöön Suomen ortodoksisissa seurakunnissa. Kanoni edesmenneen puolesta on kreikan kielestä suomennettu noin kymmensivuinen teksti, joka koostuu kahdeksasta veisusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistosta erotettiin värikoodein pelkistetyt ilmaukset, jotka ryhmiteltiin teemojen mukaisiin alaluokkiin. Nämä alaluokat abstrahoitiin edelleen yläluokiksi, jolloin saatiin vastaukset tutkimuskysymykseen. Kanonin käyttöä selvitettiin haastattelemalla yhteensä neljää ortodoksisten seurakuntien pappia ja kanttoria eri puolelta Suomea. Lisäksi kahden seurakunnan palvelijan kanssa käytiin sähköpostikeskustelut aiheesta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että esirukouksessa edesmenneen puolesta toivottiin hartaimmin vainajan saavuttavan levon. Kanonissa esiintyi lukuisia ilmaisuja myös konkreettisista paikoista, joihin hänen toivottiin kuolemansa jälkeen pääsevän: paratiisiin, Abrahamin huomaan tai pyhien kartanoihin. Kanoni sisälsi myös useita kuvauksia siitä, että hänen toivottiin pääsevän pyhien ja vanhurskaiden joukkoon. Samalla edesmenneelle rukoiltiin synninpäästöä ja armahdusta, ettei häntä tuomittaisi tuonelan syvyyteen tai helvetin tuleen. Kanonista ilmeni selkeästi ajatus siitä, että ihmisen kuoleman jälkeen hänen sielunsa eroaa ruumiista. Sielu on kuolematon, ja ruumiin päätyessä maahan sielu joutuu yksityiselle tuomiolle. Paratiisi tai tuonela ovat ortodoksisen käsityksen mukaan yksityistä tuomiota seuraavia välitiloja. Kanonin tekstistä ei selkeästi voi päätellä, tarkoitetaanko siinä olevilla ilmaisuilla välitilaa vai yleisen tuomion jälkeistä tilaa. Tuonela voidaan käsittää sekä välitilaksi että synonyymiksi helvetille. Kanonin mukaan Neitsyt Maria, apostolit ja pyhät ovat tärkeitä esirukoilijoita. Jumalansynnyttäjä Maria on myös ihmisten pelastaja ja turva täällä maan päällä. Haastatteluissa kävi ilmi, että vain yksi kanttori oli aktiivisesti käyttänyt Kanonia käydessään kuolevan luona rukoilemassa tai suorittaessaan muistopalvelusta. Hautauspalveluksessa samoin kuin vainajien yksityisina tai yleisinä muistopäivinä käytetään tavallisesti muita liturgisia tekstejä.
-
(2015)Tutkielmassa on tarkasteltu esirukouspyyntöviesteissä ilmenevää uskonnollista elämänhallintaa. Tutkimusaineistona käytettiin Tuomasmessun nettialttarin kautta vuonna 2013 tammikuu-huhtikuu -välillä lähetettyjä esirukouspyyntöjä. Aineisto koostui 450 esirukouspyyntöviestistä, joita analysoitiin aluksi määrällisin menetelmin tarkastelemalla viesteissä käytettyä kieltä, viestin muotoa, luonnetta, osoitetta, kohdetta ja aihetta käyttäen apuna SPSS-ohjelmaa. Määrällisen analyysin perusteella yleisimmäksi esirukouspyyntöviesteissä mainituksi rukousaiheeksi osoittautui terveys ja sairaus, joka esiintyi kaikkiaan 152 esirukouspyyntöviestissä. Tutkimuksen pääasiallinen analyysi syventyi näihin terveyttä ja sairautta käsitteleviin esirukouspyyntöihin tarkastellen niitä elämänhallinnan ja uskonnollisen elämänhallinnan teoreettisessa viitekehyksessä laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen lähestymistapa oli osittain aineistolähtöinen, osittain teoriasidonnainen. Pääasiallisena teoriasta nousevana analyysin apuvälineenä käytettiin Pargamentin, Koenigin & Perezin viidestä uskonnon avainfunktiosta soveltamaa uskonnollisen elämänhallinnan analysoimiseen kehitettyä mallia. Esirukouspyynnöissä esiintyvää uskonnollista elämänhallintaa analysoitiin myös suhteessa Pargamentin, Kennelin, Hathawayn, Grevengoedin, Newmanin & Jonesin laatimiin kuvauksiin kolmesta elämänhallinnan vastuuta ja kontrollia kuvaavasta menettelytavasta. Esirukouspyyntöviesteissä esiintyneet aiheet olivat luonteeltaan sellaisia, joiden hallinnan ihmiset kokivat itselleen joko vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Terveyden ja sairauden ohella muita aineistossa usein esiintyneitä aiheita olivat ihmissuhteet, työ, opiskelu ja toimeentulo. Suurin osa esirukouspyyntöviesteistä kohdistui kirjoittajaan itseensä sekä hänen läheisiinsä. Uskonnon yleisimpinä funktioina esirukouspyynnöissä korostuivat kontrollin etsiminen, Jumalan läheisyyden ja lohdutuksen etsiminen sekä läheisyyden etsiminen toisiin ihmisiin. Esirukouspyyntöviestien kautta kirjoittajat pyrkivät tyypillisimmin hakemaan ratkaisua johonkin ongelmatilanteeseen, kuten sairaudesta paranemiseen, mutta myös tunteiden hallinnan välineenä esirukouspyyntöviesteillä oli keskeinen funktio elämänhallinnassa.
Now showing items 1-2 of 2