Browsing by Subject "etnografia"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2021)Tässä tutkimuksessa on havainnoitu Turku Saatanalle Black Metal Festivalia etnografian keinoin, tarkoituksena analysoida Ninian Smartin esittämän seitsemän uskonnon ulottuvuuden ilmenemistä tapahtumassa, satanismin ja black metallin viitekehyksessä. Tutkimuskysymys on: kuinka seitsemän uskonnon ulottuvuutta ilmenevät Turku Saatanalle VII Black Metal Festivaleilla, satanismin ja black metallin viitekehyksessä? Black metal -musiikki ja sen alakulttuuri sekä satanismi ovat tulleet suomalaisille tutuiksi ilmiöiksi 90-luvun saatananpalvojapaniikin myötä. Mustanpuhuvuus ja saatanallinen kuvasto ovat tunnusomaisia tässä alakulttuurissa sekä monet painottavat alakulttuurin satanistisuutta ja saatanakeskeisyyttä. Black metallia voidaan tarkastella satanistisuuden musiikillisena itseilmaisuna. Satanismin juuret linkittyvät eri filosofien, kuten Macchiavellin ja Nietzschen, ajatuksiin sekä kaunokirjallisuuteen. Satanismi tuli erityisen tunnetuksi Anton LaVeyn ja tämän perustaman Saatanan kirkon myötä – tämän ollessa shokeeraavaa. Saatanan kirkko edustaa ateistista satanismia, jossa Saatana toimii ikään kuin metaforisena ideaalina, olematta kuitenkaan totta. 90-luvulla saatananpalvojapaniikin myötä erottelua saatananpalvojien ja satanistien välille pyrittiin tekemään, mutta tänä päivänä erottelu voidaan nähdä turhana. Suomessa pesäeroa ateistiseen satanismiin on tehnyt Azazelin Tähti -seura, joskin seuraan kuuluvat muutkin kuin satanistit. Turku Saatanalle VII Black Metal Festival järjestettiin vuonna 2020 maaliskuussa. Tapahtumassa esiintyi black metal -yhtyeitä kahden päivän ajan. Tutkimuksen aineisto on kerätty etnografisesti havainnoimalla ja kenttäpäiväkirja sekä muut tallenteet on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Kaikki seitsemän uskonnon ulottuvuutta ilmenivät festivaaleilla, joskin erilaisin painotuksin. Festivaalitapahtuman luonteen vuoksi oli oletettavaa, että käytännön ja rituaalin ulottuvuus olisi muihin verrattuna yliedustettuna, sillä koko festivaalin voi itsessään nähdä rituaalisena tapahtumana. Filosofian ja säädöksen ulottuvuudet jäivät suhteellisen pienelle edustukselle, joka oli odotettavissa aineiston tyypin vuoksi. Kuitenkin kaikkia ulottuvuuksia löytyi festivaaleilta. Voidaankin siis ajatella, että black metal olisi rituaalista satanistista toimintaa, sillä rituaalin ja käytännön ulottuvuus tulisi mitä todennäköisimmin olemaan yliedustettuna myös muissa black metal -tapahtumissa.
-
(2019)Tämä etnografinen tutkimus käsittelee kahdessa pääkaupunkiseudun evankelis-luterilaisessa seurakunnassa toteutettua ryhmämuotoista taidetoimintaa. Tutkimistani ryhmistä yksi edusti kuvataidetta ja kaksi tanssia. Tutkielmassa selvitetään osallistuvan havainnoinnin ja teemahaastattelun (N=18) menetelmin, millaista seurakunnan taidetoiminta on ja mitä taidetoiminta merkitsee osallistujille, ryhmien ohjaajille ja seurakuntien kirkkoherroille. Tutkielman lähtökohtina ovat kirkon yhteiskunnallisen aseman muuttuminen ja henkisyyden uusien muotojen nousu sekä osallistavan ja yhteisöllisen taiteen ja taidelähtöisten menetelmien levittäytyminen uusille yhteiskunnan sektoreille. Näitä ilmiöitä yhdistää hyvinvoinnin teema: kirkon asema hyvinvoinnin tukijana ja taiteen hyvinvointivaikutuksia koskeva tutkimuskeskustelu. Tutkielma osoittaa, että seurakuntien taideryhmissä käyvät enimmäkseen naiset. Taideryhmät tavoittavat niin seurakunta-aktiiveja kuin löyhemmin kirkkoon sitoutuneita jäseniä, myös uskonnottomia. Tärkeää osallistujille on, että toiminta on edullista tai maksutonta ja lähellä kotia. Seurakunnissa taidetoiminta sijoittuu usein lapsityön ja diakonian työaloille. Tutkituissa ryhmissä ohjaajina toimivat taidekentän ja kirkon välissä tasapainottelevat taideammattilaiset. Toiminnan järjestämisen perusteluita ovat muun muassa sosiaalisuuden tukeminen ja uusien asioiden kokeileminen seurakuntatyössä. Taidetoiminnan mielletään edustavan uudistusmielisyyttä ja ihmisten arjessa mukana olemista. Taideryhmien toiminta on tulosten mukaan avointa sekä uskonnollisille merkityksille että sekulaarille taideharrastukselle. Osallistujat etsivät ryhmistä mielekästä taideharrastusta mutta myös itsen kehittämistä, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Monille osallistujille näillä on myös henkisiä tai uskonnollisia ulottuvuuksia. Tutkimus osoittaa, että taiteen ja hyvinvoinnin suhdetta tutkittaessa on hyvä huomioida myös spiritualiteetin merkitys.
-
(2022)Tiivistelmä: Tutkielmani tarkoitus on tarkastella sielunhoidollisia ulottuvuuksia evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyössä, kohdennetusti Nokian seurakunnan Instagram-tilillä @maatialanpappila. Koronapandemian aikana sosiaalisen median käyttö seurakunnissa korostui ja käyttöön otettiin uusia digitaalisia työvälineitä. Nokian seurakunnan nuorisotyö vahvisti erityisesti Instagram-tilinsä käyttöä. Tavoitteena oli pysyä edelleen kontaktissa seurakunnan nuoriin haasteellisesta yhteiskunnan tilanteesta huolimatta. Globaalisti Instagram on edelleen yksi suosituimmista sosiaalisen median kanavista. Paneudun tutkimuksessani syvemmin viiteen koronapandemian aikana tehtyyn julkaisuun, joiden sisältö on selkeästi hengellistä. Näiden julkaisujen valikoituminen analysoitavaksi tapahtui pääasiassa kronologisen julkaisujärjestyksen mukaan. Olen omassa tutkielmassani keskittynyt analysoimaan mediaetnografian keinoin Instagramissa julkaistujen video- ja kuvamateriaalien sielunhoidollisia ulottuvuuksia. Analysoitavasta materiaalista kolme julkaisua on videomateriaalia ja kaksi kuvaa teksteineen. Mediaetnografinen tutkimus tuo tietoa modernista yhteiskunnasta ja antaa ymmärrystä sosiaalisesta maailmasta, joka elää verkossa. Etnografisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata mitä tutkittavassa ilmiössä tapahtuu. Tutkimustulokset osoittavat, että nuorille suunnatut julkaisut tavoittavat nuoria ja Instagram mahdollistaa nuorille toisaalta tutun, toisaalta uuden ympäristön ja yhteisön. Koronapandemian asettamien rajoituksien takia toiminnan siirryttyä pääosin verkkoon voidaan todeta, että yhteydenpito verkon kautta on ollut tilanteeseen nähden toimivaa. Tutkimukseni aikana tekemä havainnointipäiväkirja on toiminut analyysin teon pohjana. Analyysini osoittaa, että julkaisuissa on selkeästi sielunhoidollisia elementtejä, jotka kohtaavat kuulijansa niin tekstuaalisesti kuin visuaalisestikin. Kantavana voimana Nokian seurakunnan nuorisotyön Instagram- tilillä on Raamattu ja evankeliumin jakaminen.
-
(2023)Tutkielma sijoittuu arabimaa Omaniin, jossa kristinusko on vähemmistöuskontona. Kansainvälisten sopimusten mukaan lapsilla on oikeus uskontoon ja uskontokasvatukseen. Omanissa kristillistä uskontokasvatusta ei ole saatavilla julkisissa ja yksityisissä kouluissa, vaan uskontokasvatuksesta vastaavat lasten vanhemmat sekä seurakunnat. Omanin kansalaisissa ei ole syntyperäisiä kristittyjä, vaan kaikki kristilliset seurakunnat mukaan lukien katolinen seurakunta on muodostettu maahan muuttaneiden siirtotyöläisten toimesta. Tässä kaupunkiteologian alaan kuuluvassa tutkielmassa kuvataan tapausesimerkkinä omanilaisessa kaupunkiseurakunnassa toteutettavaa katolista uskontokasvatusta. Uskolla on paikkansa kasvatuksessa, sillä se ohjaa kohti merkityksellistä elämää. Uskontokasvatus voidaan määritellä lyhyesti tradition siirtämiseksi. Perinteisen katolisen uskontokasvatuksen katsotaan perustuvan tomistiseen eli Tuomas Akvinolaisen opetuksista lähtevään kasvatusfilosofiaan. Katolisesta näkökulmasta uskontoon liittyy merkityksen etsinnän lisäksi erityisesti yhteisöllinen ja moraalinen ulottuvuus. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten uskontokasvatus toteutuu katolisessa kaupunkiseurakunnassa ja mitkä olivat uskontokasvatuksen tavoitteet. Tutkielma oli etnografisesti värittynyt laadullinen tutkimus, johon kuului noin kahden viikon kenttäjakso omanilaisessa kaupungissa paikan päällä. Tutkimuksen taustalukuja varten haastateltiin neljää Omanissa työskentelevää henkilöä, joista kaksi oli Omanin kansalaisia ja kaksi ulkomaalaista henkilöä. Tutkielman aineistoon haastateltiin viittä seurakunnassa toimivaa henkilöä, jotka olivat kaikki siirtotyöläisiä. Kenttäjakson aikana havainnoitiin yhtä messua ja muun kaupunkikontekstin havainnointien sekä keskustelujen osalta kirjattiin kenttämuistiinpanoja. Tulosten perusteella uskontokasvatuksen toteuttamiseen tapausesimerkiksi valikoituneessa seurakunnassa vaikuttivat kirkon toiminta, vanhempien toiminta ja yhteiskunnan toiminta. Uskontokasvatuksen tavoitteena olivat uskon ja moraalin muodostuminen. Tulokset ovat yhteneväisiä aiempien tutkimusten havainnoista vanhempien ja kirkon roolista uskontokasvatuksen toteuttamisen suhteen. Jatkotutkimushaasteena voitaisi toteuttaa pitempi etnografinen kenttäjakso ja laajentaa tutkimusaineistoa haastattelemalla useampia uskontokasvatuksesta vastaavia henkilöitä.
Now showing items 1-4 of 4