Browsing by Subject "fransiskaanit"

Tutkimukseni aiheena on Clara Assisilaisen (1193/94–1253) perustama köyhien sisarien sääntökunta ja sen johtaminen. Päätutkimuskysymykseni on, miten Clara halusi köyhiä sisaria johdettavan vuosina 1225–1253. Muita keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: Mikä oli johtamisen ja johtajan yleinen malli köyhien sisarien yhteisössä? Millainen oli Claran vaikutus johtamisen malliin? Millainen johtajan tuli olla? Millainen oli sisarien välinen hierarkia? Mitkä olivat sisarien ja veljien johtamisen erot? Lähteinä käytän Claran kirjoittamia tekstejä: neljää kirjettä Agnesille ja Claran elämänsääntöä. Kaikki käyttämäni lähteet ovat Joan Muellerin tekemiä englanninkielisiä käännöksiä alkuperäisestä latinankielisestä tekstistä. Tarkastelen sitä, miten Claran käsitykset köyhien sisarien johtamisesta näkyvät lähteissäni. Etsin lähteistä johtamiseen liittyviä aiheita ja näkökulmia. Kiinnitän huomioni lähteiden sanavalintoihin, lähteiden tapaan esittää asiat ja siihen, miten aiheeni historiallinen konteksti näkyy lähteissä. Lisäksi tutkin, miten johtamisen käsitykset eroavat eri lähteiden välillä. Päätutkimustuloksena on se, että Claran mukaan köyhien sisarien sääntökunnalla täytyi olla selkeä johto. Koko köyhien sisarien yhteisöllä täytyi olla johtaja, joka huolehti vahvalla otteella koko sääntökunnasta kuten Clara oli itse tehnyt. Lisäksi jokaisella sisaryhteisöllä täytyi olla ohjaajana abbedissa, joka tiesi asemansa oikeudet ja velvollisuudet. Johtaja oli samaan aikaan auktoriteetti, palvelija, opettaja, yhteisönrakentaja ja äidillinen ohjaaja. Johtaja oli osa köyhien sisarien hierarkiaa, jonka pystyy muodostamaan Claran elämänsäännön pohjalta. Johtajalla oli päätösvaltaa ja velvollisuuksia. Vaikutusvaltaa oli myös muilla sisarien yhteisön toimijoilla. Claran mielestä johtamisessa keskeisintä oli kyky pitää sisarien yhteisö pyhän köyhyyden mukaisessa elämäntavassa.

Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on selvittää yhdysvaltalaisen fransiskaaniteologin Zachary Hayesin OFM (1932–2014) käsitys luomisen teologiasta. Lähdeaineistona on Hayesin luomisen teologiaa käsittelevä tuotanto vuodesta 1993 alkaen sekä viidennessä pääluvussa paavi Franciscuksen Laudato si´ (Ole ylistetty) yhteisen kotimme hoitamisesta. Tutkimuksen keskeisimmät lähdeteokset ovat The Gift of Being: A Theology of Creation ja A Window to the Divine: Creation Theology. Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi. Johdannon jälkeen toisessa pääluvussa käsitellään Hayesin luomisen teologian raamatullisia lähtökohtia sekä hänen luomisen teologiaansa liittyviä näkemyksiä kosmisesta ja erityisestä ilmoituksesta. Kolmannessa pääluvussa tarkastellaan teologian ja luonnontieteiden välistä suhdetta. Neljännessä pääluvussa tutkitaan Hayesin tulkintaa Jumalan luomistarkoituksesta. Viidennessä pääluvussa käydään dialogia Hayesin luomisen teologian ja paavi Franciscuksen Laudato si´:ssä esittämien ajatusten kanssa etsien yhteneväisyyksiä niiden välillä. Hayesin luomisen teologiassa korostuu rakkaus. Kolmiyhteinen Jumala luo rakkautensa tähden. Luomiskertomuksen tulkinnassaan hän esittää ajatuksen, että ihmisen tulisi heijastaa Jumalan luovaa rakkautta ja huolenpitoa suhteessa toisiin ihmisiin ja luotuun maailmaan. Hayes ajattelee, että ihmiset ovat nyt siinä evoluution vaiheessa, että voivat valita arvonsa ja muuttaa valinnoillaan evoluutioprosessin suuntaa. Kristuksessa ilmi tullut rakkaus näyttää oikean suunnan. Ihmisillä on vastuunsa kosmoksen tulevaisuudesta. Hän on kuitenkin toiveikas, että koko kosmos tulee pääsemään päämääräänsä. Hayes ajattelee, että Kristuksessa toteutui Jumalan luomistarkoitus. Kristuksessa yhdistyi Jumala ja luomakunta. Bonaventuraa hän tulkitsee niin, että Kristuksen kirkastumisen ja ylösnousemuksen voidaan nähdä ennakoivan koko universumin transformaatiota ja pelastusta. Hayesin mukaan Jumala haluaa jakaa rakkautensa luomakunnan kanssa mahdollisimman täydesti. Maailmankaikkeus on peräisin Jumalan rakkaudesta ja palaa takaisin tuohon rakkauteen lopullisena päämääränään. Hayesin luomisen teologian ja paavi Franciscuksen Laudato si´:ssä esittämien ajatusten välillä löytyi kaksi luontevaa yhteneväisyyttä. Ensimmäinen on kaiken yhteen liittävä familiaalisuus, yhteiseen perheeseen kuuluminen ja näin tietoisuus yhteisestä alkuperästä ja päämäärästä. Toisena yhteneväisyytenä löytyi Jumalan mysteerin heijastuminen luomakunnassa. Kosmoksesta voidaan edelleenkin nähdä jotain kolmiyhteisen Jumalan hyvyydestä, totuudesta, kauneudesta ja rakkaudesta. Hayes pitää tärkeänä, että teologian ja luonnontieteiden välillä käydään keskustelua. Hän ei näe ristiriitaa niiden välillä, kunhan otetaan huomioon tieteenalojen metodit ja rajat. Niillä on omat kysymyksensä. Molempia tarvitaan muodostamaan ”tiekarttoja” todellisuudesta. Hän ajattelee, että hengellinen sanoma tulee ilmaista kunkin maailmankuvan puitteissa. Erityisen jumalallisen ilmoituksen ja kosmisen ilmoituksen välillä hän ei myöskään näe ristiriitaa.