Browsing by Subject "haastattelututkimus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tutkimuskysymykseni oli, millaisia kokemuksia lukion ja perusopetuksen yläluokan evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajilla on draaman käytöstä opetustyössään. Rajasin draaman tarkoittamaan kokemuksellista oppimista, kokemukseen perustuvia työtapoja ja roolityöskentelyä. Tutkimusaineistoni koostui kahdeksasta haastattelusta, joista tein kuusi lukion ja kaksi perusasteen yläluokkien opettajille. Suoritin haastattelut koronapandemiasta johtuen Zoomin välityksellä keväällä 2021. Tässä haastattelututkimuksessa metodina toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Pidän aineistoani erittäin laadukkaana. Haastatelluilla opettajilla oli usealla takanaan yli 25 vuoden kokemus uskonnon aineenopettajana ja he olivat työhönsä syvästi paneutuneita, innostavia, itseään kehittäviä ja palkittuja opettajia. Aineistoni toi esille, että heillä oli paljon kokemusta draamallisesta toiminnasta. Erilaisia harjoitteita oli hyödynnetty minuutin mittaisista hetkistä koko kurssin kestävään ja koko kouluyhteisön osallistavaan kokonaisuuteen. Draamallisen työtavan käyttäminen oppitunneilla paljastui ajoittain haastavaksi, mutta oikeissa olosuhteissa toteutettuna erittäin palkitsevaksi keinoksi opettaa, opiskella ja oppia. Koulussa tapahtuva kiusaaminen tai oppilaiden välille syntyneet jännitteet vähensivät draamallista toimintaa oppitunneilla. Eniten draamallista toimintaa vastustivat oppilasmateriaalin ääripäät: suorituskeskeiset ja ahkerat oppilaat kokivat sen ajan hukkaamisena ja toisessa ääripäässä opiskelijat vastustivat niin opettajaa kuin opetettavaa ainettakin. Draamallisten toimintatapojen käyttäminen molempien ääripäiden kanssa oli kuitenkin perusteltua. Draama toi oppitunneille vaihtelua, vuorovaikutusta, iloa, hauskuutta, heittäytymistä ja loi positiivista, opiskelua tehostavaa ilmapiiriä. Kokemuksellisuuteen perustuva opettaminen jätti voimakkaan muistijäljen oppilaisiin ja toimi siksi erittäin tehokkaana tapana oppia. Aineistoni paljasti, että ylioppilaskirjoitusten kasvanut vaikutus jatkokoulutuspaikan saamiseksi oli tuonut lukioon stressaantuneen ilmapiirin jo ensimmäisestä vuodesta alkaen. Lukiosta on tulossa digitaalisten tehtävien tekemiskeskus, josta puuttuvat yhteisöllisyys ja vuorovaikutus. Tällainen kehitys on hälyttävää ja yksi keino ehkäistä pelkkää lyhytnäköistä suorituskeskeisyyttä on lisätä draamallisia menetelmiä opetukseen.
-
(2017)Tutkielmassa tarkastellaan miten pukeutuminen, muoti, identiteetti ja uskonnolliset symbolit näkyvät nuorten aikuisten elämässä. Nämä aihealueet kytkeytyvät toisiinsa mielekkäällä tavalla ja siitä syystä ne valikoituivat tutkielman teemoiksi. Työn tarkoituksena on selvittää millainen identiteetti uskonnollisia symboleja käyttävillä nuorilla aikuisilla on. Työn kiinnostus kohdistuu erityisesti siihen, miksi nuoret aikuiset käyttävät uskonnollisia symboleja ja miten ne näkyvät pukeutumisessa. Tutkielman aineisto koostuu tekemästäni kuudesta teemahaastattelusta. Haastateltavat ovat iältään 22–28-vuotiaita. Halusin keskustelujen etenevän vapaamuotoisesti ja vastausten olevan laajempia kuin esimerkiksi lomakehaastatteluissa. Sen vuoksi valitsin aineistonkeruumenetelmäksi puolistrukturoidun teemahaastattelun. Analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia, ja tarkemmin ottaen teemoittelua. Tähän päädyin sen vuoksi, että tarkoituksenani oli etsiä haastatteluista ilmeneviä teemoja ja tutkia, minkälaisia merkityksiä niillä on haastateltaville. Pukeutuminen on suuressa roolissa tässä tutkielmassa ja se loi pohjan, johon oli luontevaa liittää mukaan identiteetti ja uskonnolliset symbolit. Kiinnostukseni identiteetin tutkimista kohtaan kasvoi koko ajan ja se antoi suuntaviivat työlleni. Yksilöllinen ja sosiaalinen identiteetti nousevat esiin erityisesti niin teoreettisessa viitekehyksessä kuin analyysissa. Työssä pohditaan mihin uskonnollisiin tai ei-uskonnollisiin ryhmiin haastateltavat kuuluvat ja mitä symbolien käyttäminen merkitsee heille. Haastattelujen perusteella nuorten aikuisten uskonnollinen identiteetti on avointa, positiivista ja muut huomioon ottavaa. Varauksellisuus itselle vieraisiin uskontoihin voi johtua tietämättömyydestä tai median luomasta kuvasta. Uskonnollisten symbolien käytölle on monia syitä, kuten esimerkiksi oman vakaumuksen esiintuominen ja muoti. Tutkielman johtopäätöksistä selviää, että kaikkien kuuden haastateltavan vastausten perusteella on mahdollista sanoa pukeutumisen ja uskonnollisten symbolien toimivan identiteetin ilmentäjinä. Identiteetti vaikuttaa nuorten aikuisten keskuudessa enemmän uskonnollisiin symboleihin kuin pukeutumiseen.
Now showing items 1-2 of 2