Browsing by Subject "hajaannus"

Tutkimuskohteenani on pastori Kullervo Hulkon (1914–1965) rooli vanhoillislestadiolaisuuden hajaannuksessa 1957-1961. Tavoitteena on kartottaa Huolkon toimintaa kirjoitusten ja pöytäkirjojen avulla. Lisäksi pyrin löytämään syyt Kullervo Hulkon toiminnalle ja sijoittaa hänet suhteessa hajaannuksessa vaikuttaneisiin ryhmiin, sekä arvioimaan hänen vaikutustaan hajaannusprosessissa. Keskeisinä aineistoina käytän Kullervo Hulkon henkilökohtaisen arkiston materiaalia hajaannuksen ajalta. Käytössäni on myös puhujainkokousten pöytäkirjat 27.-28.4.1960 ja 29.12.1960. Muut pöytäkirjat tutkimusajalta olen saanut muistiinpanomuodossa Ari-Pekka Palolalta. Muistiinpanojen tarkkuus vaihtelee ja jokaista pöytäkirjaa on arvioitava erikseen luotettavuuden kannalta. Kuitenkin muistiinpanoista saan hyvän yleiskuvan tapahtumista. Luin järjestelmällisesti läpi myös vanhoillislestadiolaisuuden vaikuttavimmat lehdet Päivämiehet ja Siionin Lähetyslehdet tutkimusajankohdalta. Lisäksi katsoin kaikki lestadiolaisen ylioppilaskodin julkaisut Maitojyvät vuosilta 1957-1960. Näiden pohjalta loin määrällisen taulukon, joka selittää Hulkon roolia julkaistujen kirjoitustensa valossa. Tein tutkimusta varten myös kolme haastattelua. Hulkon toiminnan keskeinen piirre oli se, ettei hän pyrkinyt aktiivisesti muiden näkemysten muokkaamiseen. Omalla toiminnallaan ja sanavalinnoillaan hän pyrki välittämään osapuolille omasta mielestään oikeaa käsitystä asioista. Näin hän näyttäytyy hajaannuksen alkuvaiheessa vuoteen 1960 loppuun saakka välittäjän roolissa. Tämän mahdollisti molempien osapuolten näkemysten tunteminen, jonka kautta Hulkko osasi sanoittaa opillisia kysymyksiä aiheuttamatta vastareaktiota kummassakaan ryhmässä. Hulkon vaikutus hajaannuksen kulussa jäi lopulta vähäiseksi, vaikka hänen aktiivisuutensa kasvoikin vuoden 1960 lopulla. Hulkon rooli välittäjänä ei tuottanut hänen toivomaansa tulosta, sillä hajaannus tapahtui Rauhan päivänä 29.12.1960 puhujainkokouksessa. Tuossa kokouksessa Hulkon pyrkimykset asian ratkaisemiseksi olivat huomattavat. Kokouksessa käytettyjen taitavien sanoitustensa ansiosta Hulkko saavutti kiistassa myös liikkeestä irrotettujen luottamuksen. Vuoden 1961 alussa Hulkko omaksuu sillanrakentajan roolin ryhmien välissä. Sillanrakentaja kuvastaa Hulkon roolia aktiivisena toimijana ryhmien välisen sovun saavuttamiseksi. Mahdollisuudet sovun syntymiseen kariutuivat kuitenkin hajaannuksesta heränneeseen keskusteluun suomalaisessa lehdistössä sekä SRK:n työvaliokunnan kieltäytymiseen neuvotteluista. Kullervo Hulkko toimii vuonna 1961 SRK:n epävirallisena auktoriteettina päättävien elinten ulkopuolella. Hänen läheiset suhteensa SRK:n johtokuntaan, erityisesti sen puheenjohtajaan Eino Vaherjokeen, oli keskeinen syy Hulkon auktoriteetin kasvuun hajaannuksen tapahduttua. Toisena merkittävänä seikkana on Hulkon korkea kouluttautuneisuus, joka sai uudenlaisen arvon hajaannuksen tapahduttua. Hänen roolinsa SRK:n julkisuuskuvan muokkaajana vuonna 1961 on merkittävä. Hulkon keskeinen pyrkimys oli tehdä selväksi liikkeen suhde tunnustuskirjoihin ja kirkkoon.