Browsing by Subject "harhaoppi"

Tämän tutkielman tarkoituksena on verrata fransiskaanien ja valdolaisten köyhyysihannetta sellaisena kuin se esiintyi 1100- ja 1200-luvuilla liikkeiden toiminnan alkuaikoina. Tavoitteenani on selvittää, erosiko fransiskaanien ja valdolaisten köyhyysihanteet tarkasteltuna ajanjaksona toisistaan ja jos eroavat, miltä osin ja missä määrin. Tarkastelen samalla työn roolia liikkeiden köyhyysihanteissa ja onko fransiskaanien ja valdolaisten suhtautumisessa työntekoon havaittavissa eroja. Tarkastelen valittuja liikkeitä huomioiden gregoriaanisen kirkkoreformin vaikutuksen maallikkojen ja papistojen suhteeseen. 1000-puolivälissä läntisessä kirkkokunnassa alkoi gregoriaanisen kirkkoreformin nimeä kantava uudistusten sarja, joka keskitti valtaa paavin käsiin ja uudisti papiston ja maallikkojen suhteen toisiinsa. Papisto kohotettiin selvästi erilleen maallikoista ja kirkosta tuli aiempaa itsenäisempi toimija läntisessä Euroopassa. Kirkkoreformin myötä myös maallikot alkoivat kiinnittää enemmän huomiota papiston toimiin ja myös kritisoimaan heitä. Lisäksi maallikot kokivat, että kirkko ei tarjonnut heille riittävää hengellistä ilmaisunvapautta tai kykyä elää kristillisten ihanteiden mukaisesti. Tämän vuoksi etenkin 1100-luvulla alkoi esiintyä kasvavissa määrin maallikkohengellisyyden ilmentymiä, jotka kirkko tuomitsi harhaoppisiksi niiden uhatessa kirkon normeja ja papiston asemaa. Valdolaiset ja fransiskaanit kumpikin edustavat tätä maallikoiden keskuudessa alkanutta evankelista köyhyyttä tavoittelevaa liikehdintää, jonka seuraajat hylkäsivät omaisuutensa voidakseen elää hengellisten ihanteidensa, imitatio Christin, mukaisesti. Osoitan tutkielmassa, että fransiskaanien ja valdolaisten köyhyysihanteet eivät eronneet keskeisesti toisistaan ja kumpaakin vaikutti evankelisen köyhyyden kasvanut ihailu. Todistan tutkielmassa, että fransiskaanit ja valdolaiset kumpikin tavoittelivat ihanteenaan apostolista köyhyyttä, jossa he olisivat Kristuksen ja apostolien lailla vailla mitään omaisuutta yksilöinä ja ryhmänä. Lisäksi osoitan, että fransiskaaneilla ja valdolaisilla oli periaatteellisella tasolla suuria näkemyseroja työnteon roolista köyhyysihanteen toteuttamisessa, mutta 1200-luvun aikana fransiskaanit lähentyivät käytännössä valdolaisten näkemyksiä fransiskaanien sääntökunnan roolin ja velvollisuuksien muuttuessa ja jäsenistön koostuessa yhä enemmän papeista ja oppineista.