Browsing by Subject "hengellinen musiikki"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2014)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hengellisen musiikin merkitystä ikääntyneelle. Eritellymmin kohderyhmänä ovat helsinkiläisissä yksityisissä palvelutaloissa asuvat ikääntyneet. Tutkimuksen taustassa kerrotaan uskonnosta ja musiikista yhdessä, sekä musiikista ja hengellisestä musiikista ikääntyneelle. Molempia aiheita on käsitelty kirjallisuudessa vielä melko vähän, tutkimuksista puhumattakaan. Tutkimusaineistona on neljä ryhmähaastattelua, joista kuhunkin ryhmähaastatteluun osallistui viisi ikääntynyttä. Tutkimusaineistoni koostuu siis yhteensä 20 ikääntyneen haastatteluista. Palvelutalot, joissa tein ryhmähaastattelut olivat Palvelutalo Kukkasrahasto, Saga Munkkiniemi Dosentinpuisto, Vuosaaren Helander-koti ja Esperi Hoivapalvelukeskus Tilkan kevythoivayksikkö. Tutkimukseen osallistuneiden ikääntyneiden kokemuksia ja näkemyksiä selvitettiin haastattelukysymysten avulla. Valitsin etukäteen kolme kuuntelunäytettä, jotka soitin cd-soittimelta haastateltaville. Haastattelukysymykset käsittelivät kustakin kuuntelunäytteestä herännyttä välitöntä sanottavaa tai kerrottavaa, kuuntelunäytteen herättämiä muistoja tai tunteita, kuuntelunäytteen sanoitusta, musiikkia, hoitavuutta, jotain mitä haastateltavat halusivat vielä kertoa kuuntelunäytteestä, sekä haastatelluille merkityksellistä hengellistä musiikkia ja sen syitä. Tutkimusmenetelmä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Haastatteluaineistosta luokiteltiin ryhmiä, ja ilmeni samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Ryhmistä luotiin aihekategorioita, joita yhdistelemällä syntyi tutkimuksen pääkategoriat. Aineistosta nousi tutkimustuloksina etenkin uskontokasvatuksen ja musiikkiterapian aiheita. Se, oliko hengellinen musiikki haastatelluille merkityksellistä, riippui kuuntelunäytteistäni ja yksilöistä. Silti hengellinen musiikki koettiin merkitykselliseksi silloin, kun se miellytti haastateltavia. Lähes kaikki haastateltavat kokivat etenkin virret merkitykselliseksi hengelliseksi musiikiksi. Toisaalta heräsi myös keskustelua siitä, mikä oikeastaan voi olla hengellistä musiikkia. Kiinnostuskohteenani olikin myös sen tarkastelu, mikä on nykyajan helsinkiläisissä yksityisissä palvelutaloissa asuvien ikääntyneiden suhde hengelliseen musiikkiin. Merkitykselliseen hengelliseen musiikkiin yhdistettiin musiikkiterapeuttisina ominaisuuksina musiikkimieltymykset, muistot, tunteet ja hoitavuus. Uskontokasvatuksellisia ominaispiirteitä olivat puolestaan sanoma, muistot, tunteet ja hoitavuus.
-
(2018)Tässä tutkimuksessa käsitellään kuulijoiden tulkintoja ja kokemuksia suomalaisen populaarimusiikin lyriikoiden hengellisyydestä ja spirituaalisuudesta. Tutkimuksessa kysytään, millaisia merkityksiä kuulijat antavat sellaisille populaarimusiikin lyriikoille, jotka eivät lähtökohtaisesti edusta hengellistä musiikkia, mutta jotka sisältävät uskontoon ja hengellisyyteen liittyviä sanoja tai muita viittauksia. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen aineisto on kerätty ryhmähaastatteluin. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta haastattelusta, joista jokaiseen osallistui viisi haastateltavaa. Yhteensä haastateltavia oli siis 30. Haastattelut toteutettiin vuoden 2015 aikana. Haastattelutilanteessa kuunneltiin kolme suomalaisen populaarimusiikin genreen kuuluvaa kappaletta joita haastateltavat kommentoivat. Tutkimuksessa selvitetään paitsi haastateltavien henkilökohtaisia kuulemiskokemuksia ja kappaleille antamia merkityksiä, myös sitä, mitkä asiat tekevät musiikista hengellistä tai spiritualiteettia puhuttelevaa ja sopiiko populaarimusiikki heidän mielestään kirkkoon. Tutkimustulosten mukaan kuulemiskokemuksen tulkinta perustuu ensisijaisesti sanoihin. Erityisesti uskonnolliset sanat ja metaforat kiinnittävät kuulijan huomion ja ohjaa tekstin sisällön tulkintaa. Muita vahvasti vaikuttavia tekijöitä ovat kuuntelutilanne (paikka ja aika), kuulijan henkilökohtainen elämäntilanne, musiikin herättämät muistot sekä musiikin tyylilaji. Haastateltavat suhtautuvat populaarimusiikin käyttämiseen jumalanpalveluksissa ja muissa hengellisissä tilaisuuksissa lähtökohtaisesti myönteisesti. Heidän mukaansa on kuitenkin tärkeää perustella populaarimuusikin käyttö niin sanotun perinteisen kirkkomusiikin tai muun hengellisen musiikin sijasta.
-
(2016)Tässä tutkielmassa selvitetään hengellisen musiikin vaikutusta ihmiseen. Tutkimuskysymyksiä ovat, mitä merkityksiä ihmiset musiikille antavat ja kuinka se vaikuttaa heidän spiritualiteettiinsa. Erityisesti huomioidaan musiikin kietoutuminen Ninian Smartin uskonnon ulottuvuuksiin. Lisäksi taustalla on Rudolf Otton teoria numinoosista. Tutkimus on toteutettu havainnoimalla, kyselylomakkeella ja haastattelemalla pääkaupunkiseudulla toimivan kansainvälisen tunnustuskuntiin sitoutumattoman seurakunnan kävijöitä. Musiikki toteutuu vapaaehtoisista koostuvan musiikkitiimin soitosta sekä laulusta, johon seurakunta yhtyy. Soittimina on useimmiten kitara ja basso sekä muita instrumentteja, riippuen soittajista. Musiikki on yleensä contemporary Christian music-tyylisuuntaan kuuluvaa. Aineiston pohjalta voidaan musiikilla nähdä olevan vaikutusta kolmeen suuntaan. Ensinnäkin musiikki nähdään Jumalan tarkoituksenmukaisena lahjana ihmiselle. Sen kautta voi kokea Pyhän Hengen läsnäoloa. Jumalan läheisyyden kokemus vaikuttaa jumalasuhdetta vahvistaen. Lisäksi laulut auttavat seurakuntalaisia keskittymään Jumalaan, ja muistelemaan hänen tekojaan ja suunnitelmaansa heidän elämässään. Informantit kertovat myös saaneensa rukousvastauksia laulujen välityksellä. Toiseksi, laulut ovat jumalasuhteelle merkittäviä myös ihmisestä Jumalaan suuntautuvan kanssakäymisen kannalta. Ne ovat rukousta, joiden kautta voi myös ilmaista itseään ja tunteitaan Jumalalle. Kolmas tapa, jolla hengellinen musiikki vaikuttaa, on seurakuntataso. Uskonnon rituaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus yhdistyvät tällä tasolla. Yhteislaulu yhdistää seurakuntalaisia toisiinsa ja auttaa ihmisiä juurtumaan seurakuntaan. Laulut ovat informanttien mukaan heitä rohkaisevia, voimaannuttavia ja mielialaa nostattavia. Niiden mystinen taika perustuu aineiston mukaan sanomaan Kaikkivaltiaasta ja armollisesta Kristuksesta. Sanoitusten tulee olla teologisesti oikeita eli Raamattuun pohjaavia. Siinä tapauksessa ne voivat toimia seurakunnan yhteisen uskon ja opin tunnustuksena. Musiikki on spiritualiteetin sekä jumalasuhteen hoitamisen kannalta merkittävä väline. Se nähdään rakastavan Jumalan lahjana, joka on luotu ihmisten lohduksi ja iloksi.
-
(2017)Käsittelen tässä tutkielmassa Ira David Sankeyn toimintaa ja merkitystä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian herätyskristillisessä kentässä 1870–1880. Rajaan aikakauden tähän kymmenen vuoden ajanjaksoon, koska katson sen olevan relevantti tutkimukseni osalta. Ajanjakso on kriittisen merkittävä Sankeyn toiminnassa. Keskityn työssäni erityisesti Sankeyn toimintaan evankelistana, jonka välineet evankeliumityöhön olivat musiikki ja lyhyet opetuspuheet sekä herätyskampanjoiden suunnittelu, järjestäminen ja toteutus. Tarkastelen toimintaa myös kaupunkievankelioimisen näkökulmasta ja sitä, millä tavalla suurimittainen teollistumisen ja kaupungistumisen aikakausi vaikutti herätystoimintaan. Sankey otti evankelistaparinsa Dwight Lyman Moodyn kanssa käyttöönsä uusia, tehokkaita keinoja kaupunkilaisten tavoittamiseksi. Aiemmassa tutkimuksessa on painotettu vahvasti Sankeyn muusikkoutta, kun taas hyvin vähälle huomiolle on jäänyt Sankeyn järjestöaktiivisuus ja Sankeyn osuus Moody ja Sankey –kampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vertailen Sankeytä muihin sanoittajiin ja säveltäjiin protestanttisessa herätyskristillisyydessä. On mielenkiintoista peilata Sankeyn tekstejä oman aikakautensa kuvina ja tutkia, pyrkikö Sankey ottamaan kantaa Yhdysvalloissa 1870-luvulla tapahtuneisiin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin kuten taloudelliseen lamaan, suurtyöttömyyteen, sekä työläisten oikeuksiin. Tutkimustulosten perusteella on selkeästi todettava että Sankey ei ottanut esille tai käsitellyt missään yhteydessä edellämainittuja aiheita. Tulokset osoittavat myös, että Sankey ei ottanut kantaa vapautuneiden orjien asemaan ja olosuhteisiin tai ihmisoikeuskysymyksiin. Aiemmassa tutkimuksessa Sankey on jäänyt valitettavan taka-alalle ja häntä on käsitelty pääasiassa Dwight Lyman Moodyn muusikkokumppanina. Tarkastelen tässä tutkimuksessa Sankeyn toimintaa ja merkitystä laajemmin ja monipuolisemmin kuin aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on tehty. Havaitsin, että Sankeyn monipuoliset lahjat olivat kriittisen tärkeitä Moody ja Sankey –kampanjoiden onnistumiselle. Tutkimukseni osoittaa Sankeyn ja Moodyn olleen tasavertaiset kumppanit, jotka jakoivat yhteisen vision ja mission. Sankey oli laulava evankelista, jonka toiminnalla oli huomattava merkitys erityisesti Yhdysvaltain, mutta myös Iso-Britannian ja Irlannin herätyskristillisessä kentässä. Hänen ansioistaan ihmiset lähtivät mukaan kirkko- ja tunnustuskunnat ylittävään toimintaan.
-
(2016)Tässä tutkimuksessa selvitetään mitä hengellinen musiikki merkitsee tutkimuksen nuorille aikuisille. Tutkimuksen kohteena on Agricolan kirkon Tuomasmessu, joka on toiminut säännöllisesti sunnuntai-iltaisin jo vuodesta 1988 Helsingissä. Tuomasmessu on erikoisjumalanpalvelus, jossa on monipuolinen hengellinen musiikki. Tuomasmessussa peruskaava ja rakenne ovat säilyneet samanlaisena, vaikka musiikkityylejä kokeillaan ennakkoluulottomasti. Messun musiikista vastaa vaihtuva musiikkijohtaja, joka kokoaa muusikot ja laulajat sekä sovittaa musiikin messuun sopivaksi. Tuomasmessun musiikki on eläväistä ja eroaa päiväjumalanpalveluksen musiikista, messussa bändi, kuoro ja esilaulajat pitävät huolen yhteislaulun sujuvuudesta. Tutkimuksen kysely toteutettiin Agricolan kirkossa Tuomasmessun aikana sunnuntaina 20.1.2013 ja vastaajia oli 228, joista haastatteluun osallistui kymmenen vuosina 1982−1993 syntyneitä nuoria aikuisia. Tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelurunkoa, haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tutkimuksen teoria on aineistolähtöinen. Tutkimuksen aineiston analyysi sisältää kymmenen nuoren aikuisen haastattelun lisäksi kyselytutkimukseen osallistuneiden vastauksia avoimeen kysymykseen: Miten kuvaisit Tuomasmessun musiikin merkitystä itsellesi? Aineiston haastatteluiden ja avoimen kysymyksen vastausten pohjalta Agricolan Tuomasmessussa musiikki on monipuolista ja laadukasta. Helsinkiläisten nuorten aikuisten sitoutuminen kirkkoon ei ole Case Kallio-tutkimuksen mukaan suurta ja kirkon olisikin syytä kiinnittää huomiota niihin nuoriin aikuisiin, jotka ovat löyhästi kiinnittyneinä kirkkoon. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että haastatteluun osallistuneista nuorista aikuisista kaikki ovat kristillisesti sitoutuneita. Kiinnostavaa on yhden haastateltavan kiinnittyminen messuun, vaikka hän pitää itseään ateistina. Tuomasmessu koetaan paikkana jonne voi tulla kuin lätkämatsiin omana itsenään, epäilevänä tai uskossaan vahvana. Tuomasmessuun osallistutaan yksin tai ennestään tutun ihmisen seurassa, uskonnollisuus on individuaalista. Vain yksi haastateltavista on tiiviisti kiinnittynyt Tuomasyhteisöön ja osallistuu messun lisäksi messukokouksiin sekä toimii vapaaehtoisena. Muilla seurakuntalaisilla ei haastateltaville ole tunnelman luomisen lisäksi suurempaa merkitystä. Tuomasmessussa tunnelma ja musiikki saavat yhä uudelleen käymään messussa.
-
(2017)Tutkin pro gradu –tutkielmassani Juha Tapion tuotantoa vuosilta 1999–2015. Olen etsinyt tuotannosta hengellisiä ulottuvuuksia ja kristillisiä arvoja abduktiivisen päättelyn, deduktiivisen sisällönanalyysin ja intertekstuaalisen analyysin perusteella. Tarkoitan tässä yhteydessä hengellisillä ulottuvuuksilla esimerkiksi uskonnollista symboliikkaa tai muita kielikuvia, ja kristillisillä arvoilla muun muassa lähimmäisenrakkautta ja oikeudenmukaisuuteen pyrkimistä. Nostin aineistostani tuloslukujen teemoiksi neljä eri osa-aluetta: jumalakuva, rakkaus, häpeän ja syyllisyyden tunteet sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Hengellisten ulottuvuuksien ja kristillisten arvojen tutkimisen lisäksi otin tutkimukseeni myös rituaalisen näkökulman. Sekularisoituvassa yhteiskunnassa uskonnon ja uskonnollisten rituaalien merkitys on muuttunut, joten halusin toissijaisena tutkimustehtävänä selvittää, miten kristillisyydestä on mahdollista puhua nykypäivänä, jolloin kaikki eivät välttämättä ymmärrä hengellistä terminologiaa tai koe hengellisyyttä merkittäväksi asiaksi omassa elämässään. On etsittävä keinoja, joilla hengellisyys saataisiin lähemmäs ihmisten tavallista arkea ja muuttumaan jälleen tärkeäksi asiaksi. Tutkimustulosteni perusteella totean, että Juha Tapion urakehityksestä gospel-muusikosta populaarimusiikin esittäjäksi huolimatta hänen kappaleissaan esiintyy edelleen huomattavan paljon uskonnollisia viittauksia ja kristillistä arvomaailmaa tukevaa materiaalia. Sanoituksissa ei puhuta tästä tematiikasta nykyään yhtä suoraan kuin uran alkuvaiheessa, vaan kristillisen sanoman omaksi ottaminen on jätetty siihen verrattuna enemmän kuulijan vastuulle. Analyysia tehdessä näiden teemojen nostaminen ei kuitenkaan ollut huomattavan haastavaa, vaan niistä sai suhteellisen helposti otteen. Musiikin merkitys kristillisen sanoman välittäjänä on nykyäänkin tärkeää, ja rituaalisuuden tutkiminen olisi ajankohtaista myös jatkossa. Opillisten seikkojen sijaan ihmiset hakevat elämästään yhä useammin yhteisöllisyyden tunnetta vahvistavia asioita. Nykyajan yhteiskunnan ajoittainen armottomuus ja hektisyys kannustavat pohtimaan vastaisuudessakin keinoja, joilla ihmisten välistä yhteyttä ja kristillisyyden myötävaikutusta siihen voitaisiin edistää hektisen elämäntavan helpottajaksi ja vastapainoksi.
-
(2019)Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten viidennen herätysliikkeen järjestöjohtajat kokivat laulukirja Viisikielisen vaikuttaneen viidenteen herätysliikkeeseen. Viisikielinen on vuonna 2014 julkaistu viidennen herätysliikkeen järjestöjen yhteinen laulukirja. Tutkimustehtävää tarkentavia tutkimuskysymyksiä olivat: 1. Miten Viisikielinen on syntynyt? 2. Miten Viisikielinen on vaikuttanut viidennen herätysliikkeen järjestöjen välisiin suhteisiin? 3. Miten Viisikielinen on vaikuttanut viidennen herätysliikkeen itseymmärrykseen? Tutkimus toteutettiin parityönä ja tutkimuksen työ jakautui seuraavasti: Samuli Lehtola: Luvut 2 ja 3. Elina Lehtola: Haastattelurunko, järjestöjohtajien haastattelut ja vetovastuu litteroinnista sekä sisällönanalyysistä. Elina ja Samuli Lehtola: Luvut 1, 4 ja 5. Laulukirjan tekemisessä olivat mukana Suomen Raamattuopiston säätiö, Kansan Raamattuseuran säätiö, Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys ry, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Medialähetys Sanansaattajat ry ja Lähetysyhdistys Kylväjä ry. Tätä tutkimusta varten haastattelimme johtajaa kustakin järjestöstä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Viisikielisen valmisteluvaiheen kartoittamiseen saimme käyttöömme laulukirjatyöryhmän pöytäkirjat. Viisikielisen varhaista historiaa avaavat laulukirjatyöryhmän puheenjohtaja Timo Rämän ja Viisikielisen pohjamateriaalin kokoaja Heini Kataja-Kantolan haastattelut. Viisikielinen on syntynyt yli kahdenkymmenen vuoden prosessin tuloksena. Se on vahvistanut liikkeen itseymmärrystä evankelioivana herätysliikkeenä. Lisäksi Viisikielinen on koonnut yhteen viidennen herätysliikkeen musiikkiperinnettä ja sujuvoittanut laulujen käyttöä liikkeen tapahtumissa. Viisikielinen on vaikuttanut viidennen herätysliikkeen dynamiikkaan madaltamalla kynnystä yhteistyöhön herätysliikkeen eri järjestöjen välillä.
Now showing items 1-7 of 7