Browsing by Subject "homiletiikka"

Tutkielman tavoitteena oli selvittää saarnaamisen valmistautumiseen liittyvät vaiheet ja niiden taustalla olevien tekijöitä. Saarnaaminen on tärkeä osa Suomen evankelislu-terilaisen kirkon jumalanpalveluselämää ja sitä pidetään papin retoriikan näytteenä. Saarna ei ole puhe, vaan sydämen ja uskon puhetta, missä taivaallinen tulee maal-liseksi. Se julistaa ja opettaa evankeliumia, se yhdistää ihmisen Jumalaan ja synnyt-tää palavaa uskoa, opettaa Raamattua, lohduttaa kärsivää ja kannustaa hyviin tekoi-hin. Saarna on julkinen seurakunnalle, mutta yksityinen saarnan valmistajalle. Vaikka kirjallisuus antaa saarnalle teologiset reunat, ovat saarnat henkilökoh-taisia ja voidaan olettaa, että niiden valmistusprosessi on myös henkilökohtainen. Hyväksi saarnaajaksi ei synnytä vaan siihen opitaan. Saatavilla oleva kirjallisuus ei käsittele aihetta riittävän laajasti siitä hetkestä, kun saarnaaja saa tiedon saarnaami-sen ajankohdasta aina saarnan pitämispäivään saakka. Tämä johtaa tutkimuskysy-mykseen: Miten valmistautua saarnaamaan? Saarnaa ja saarnaamista käsittelevä kirjallisuus korostaa rukouksen merkitystä saarnan valmistuksen aikana. Tämä nos-taa esiin toisen mielenkiintoisen tutkimuskysymyksen: Mitä ja milloin suomalaiset pa-pit rukoilevat saarnan valmistamisprosessin aikana? Tutkimusmenetelmäksi valittiin ankkuroitu teoria (Grounded theory), koska se auttaa selvittämään prosesseja, luo korkean tason ymmärrystä tukeutumatta ole-massa oleviin teorioihin. Ankkuroitu teoria on tutkimusstrategia, jonka tarkoituksena on luoda aineistosta omaa teoriaa ja syntynyttä teoriaa verrataan samaa ilmiötä tut-kineisiin muihin teorioihin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 18 työssään saarnaavaa pappia kolmesta eri seurakunnasta. Vastausprosentti oli 75%. Aineisto kerättiin avointen teemahaastattelujen avulla. Menetelmä valittiin siksi, että se mahdollistaa uuden tiedon löytämisen. Teoriaan kuuluu aineiston yhtäaikainen kerääminen, koo-daaminen ja analysointi. Tutkimustulokset voitiin jakaa saarnaamiseen valmistautumisprosessiin (mitä), sekä sitä selittäviin tekijöihin (miten, miksi, milloin). Prosessin seitsemästä vaiheesta syntyi teoriaan: lukeminen, aineiston kiteyttäminen ja kirjoittaminen, sekä läpileikkaa-vat aiheet saarnaajan henkilökohtaiset tottumukset ja työtilanne, ja rukous ja medi-taatio. Tämä uusi teoria ja olemassa oleva kirjallisuus tukivat toisiaan

Twaarnat ovat vuoden 2013 syyskuusta lähtien mikroblogipalvelu Twitterissä julkaistuja korkeintaan 140 merkin mittaisia uskonnollisia viestejä, joita kutsutaan Twitterin minisaarnoiksi. Tässä tutkimuksessa tutkin, millaista uskonnollista viestintää tai saarnaa twaarnat ovat. Tutkimuksen kohteena ovat myös ne vaiheet, joita twaarnalla on ilmiönä ollut vuoden 2015 syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi tutkimuksessani selvitän, keitä aktiiviset twaarnaajat ovat. Tutkimus on menetelmällisesti aineistolähtöinen. Twaarnojen analyysissä päädyin käyttämään teema-analyysimenetelmää. Rajasin tutkimuksessa käyttämäni twaarna-aineiston aineiston ohjaamana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosikalenterin mukaisesti. Twaarnojen analyysissä lähestymistapa on laadullinen ja twaarnaamisen vaiheiden tarkastelussa historiallinen. Twaarnaajia kartoittavassa kyselytutkimuksessa on mukana määrällisiä menetelmiä. Twaarnaaminen alkoi syyskuussa 2013 rehtori Saija Hellströmin aloitteesta. Twaarnoissa käytettävän aihetunnisteen #twaarna keksi teologian opiskelija Visa Viljamaa. Twaarnata voi kuka tahansa Twitter-käyttäjä. Ensimmäisen kahden vuoden aikana yli 300 käyttäjää on julkaissut yhteensä yli 3000 twaarnaa. Tutkimuksen mukaan enemmistö twaarnaajista on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappeja. Noin joka kymmenes twaarnaaja kuuluu muuhun uskonnolliseen yhteisöön kuin Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Noin kolmannes twaarnaajista on evankelis-luterilaisia maallikkoja. Twaarnaajat edustavat laajasti eri ikäluokkia. Useampi kuin kaksi kolmesta twaarnaajasta on miehiä. Yli 70 % twaarnaajista pitää twaarnaamista vähintään jossain määrin osana työtään. Tutkimukseni mukaan twaarnat ovat monipuolista uskonnollista viestintää. Merkittävimmät yksittäiset twaarnoja ohjaavat viitekehykset ovat kirkkovuoden ajankohdan mukainen kirkkopyhän otsikko ja tuon otsikon kuvaus sekä tuohon ajankohtaan linkittyvät evankeliumikirjan mukaiset tekstit. Twaarnoihin vaikuttavat myös Twitterin oma konteksti sekä ajankohtaiset ilmiöt. Twaarnat jakautuvat lähtökohdiltaan yhtäältä kirkkovuoteen liittyviin twaarnoihin ja toisaalta monista muista lähtökohdista nouseviin twaarnoihin. Suurin osa twaarnoista julkaistaan sunnuntaisin. Ajallisesti kirkkovuoteen liittyvät twaarnat painottuvat pyhäpäiviin ja muut twaarnat arkipäiviin.

Tässä tutkimuksessa tutkin, minkälaiset yhteiskuntapoliittiset kysymykset kuuluvat Yleisradion Yle 1:n aamuhartauksissa vuonna 2015, vai puhutaanko yhteiskuntapoliittisista asioista lainkaan. Tutkimusvuonna julkisuudessa paljon esillä olleita yhteiskunnallisia tapahtumia olivat esimerkiksi pakolaiskysymykset, Tapanilan joukkoraiskaukset sekä sotekysymykset. Kiinnostukseni kohteena oli myös tutkia puhuttiinko näistä tapahtumista, ja jos puhuttiin, niin missä valossa. Tutkimusaineiston muodostavat 48 aamuhartaustekstiä, jotka on valittu vuodelta 2015 tasaisesti ympäri vuoden. Koska jokaisella päivällä on oma teemansa, on tutkimukseen otettu mukaan tasaisesti jokaista teemaa. Aamuhartaudet ovat mukana pelkästään alkuperäisinä käsikirjoituksina. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Aamuhartausteksteistä muodostui viisi pääluokkaa, jotka ovat seuraavat: 4) naiset, lapset ja nuoret; 5) sota, sorto, väkivalta ja oikeudenmukaisuus; 6) valtio, talous, työelämä ja työttömyys, globaalit kysymykset, pakolaisuus ja maahanmuutto; 7) hyvinvointi ja läheinen; 8) hartaudet, joissa ei ole eksplisiittisesti yhteyttä yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin. Selvästi useimmiten ovat edustettuina luokkaan kahdeksan kuuluvat hartaudet. Seuraavina tulevat luokkiin kuusi ja seitsemän kuuluvat hartaudet. Luokat neljä ja viisi ovat edustettuina varsin tasaisesti. Pääluokan kahdeksan alaluokka Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki ovat selvästi useimmin puhuttuja aiheita. Tutkimuksesta selviää, että aamuhartauksissa puhutaan sekä laista että evankeliumista. Lakia hartausteksteissä edustavat yhteiskuntapoliittiset kysymykset. Tämä vahvistaa sen, että yhteiskuntapoliittiset kysymykset ovat mukana aamuhartauksissa. Suurimmista yllätyksistä vastaavat aiheet, joista puhutaan erityisen vähän verrattuna siihen, kuinka paljon niistä käytiin julkista keskustelua vuonna 2015. Aiheita ovat valtio, työttömyys, sota ja maahanmuutto. Vuonna 2015 käytiin eduskuntavaalit, mutta ainoastaan yhdessä hartaudessa mainittiin vaalit. Työttömyys oli vuonna 2015 kasvanut edellisestä vuodesta ennätyskorkeaksi. Silti siitä puhuttiin varsin harvoin. Sodasta puhuttiin vain yhdessä hartaudessa, vaikka tutkimusvuonna käytiin sotia ympäri maailman. Vuonna 2015 maahanmuutto kasvoi edellisestä vuodesta kymmenkertaisesti. Suomeen tuli pakolaisina yhteensä noin 32500 henkilöä. Silti vain neljässä aamuhartaudessa puhuttiin pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Tutkimus herätti ajattelemaan, minkälainen merkitys on sillä, että uskonnolliset ihmiset puhuvat yhteiskuntapoliittisista asioista. Kun puhutaan yhteiskuntapoliittisista asioista on selvää, että puheen on tangeerattava yleiseen puheeseen ja keskusteluun.