Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "hurskaus"

Sort by: Order: Results:

  • Heikkinen, Niina (2020)
    Tutkielmassa tarkastelin apokryfikirjoihin kuuluvan Juditin kirjan päähenkilön leskeyttä ja sen vaikutusta hänen toimijuuteensa. Juditin kirjan leskeyttä vertasin toisen temppelin ajan juutalaisen yhteiskunnan ja Raamatun kirjoitusten antamaan kuvaan leskistä. Tavoitteena oli myös selvittää, edellyttikö Juditin toimijuus muita hänen leskeyteensä läheisesti liittyviä piirteitä: hurskautta, kunniallisuutta, kauneutta, yhteiskunnallista asemaa ja varallisuutta. Tutkielmaani valitsin Juditin leskeyteen läheisesti liittyvät ja myönteisiksi tulkitut piirteet, jotka esiintyvät toisen temppelin ajan juutalaisen yhteiskunnan ja Raamatun kertomusten naisia ja leskiä koskevissa kuvauksissa. Lisäksi keskityin vain niihin piirteisiin, jotka kerrotaan Juditin hahmon esittelyn yhteydessä ja jotka toistetaan kertomuksen loppujakeissa. Tutkielmassa keskityin Juditin leskeydestä ja siihen liittyvistä piirteistä kertovien piirteiden jakeiden analysointiin sekä leskeyden ja muiden piirteiden temaattiseen tarkasteluun tutkimuskirjallisuuden, toisen temppelin ajan juutalaiseen yhteiskuntaan ja Raamatun kertomusten leskiin liitetyn kuvan pohjalta. Juditin leskeyttä ja piirteiden toimijuutta tarkastelin sosiaalihistoriallisen lähestymistavan ja intersektionaalisuuden avulla. Tutkielman lähdeaineiston analysoinnin ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta esitän, että Juditin leskeys pohjautuu toisen temppelin ajan juutalaisen ja Raamatun kertomusten antamaan kuvaan leskistä. Juditin leskeys mahdollistaa Juditin itsenäisyyden ja tarjoaa puitteet Juditin toimijuudelle. Toisen temppelin ajan juutalaisuuteen ja Raamatun kertomuksiin liittyvän tutkimuskirjallisuuden perusteella Juditin toimijuus edellyttää leskeyden lisäksi muita piirteitä, kuten varallisuutta. Nämä piirteet mahdollistavat Juditin toimijuuden kertomuksessa tavalla, joka oli kuitenkin patriarkaalisen yhteiskunnan rakenteiden vuoksi epätodennäköistä toisen temppelin ajan juutalaisuudessa ja monissa Raamatun kertomuksissa. Näin ollen esitän, että Juditin leskeyttä ja toimijuutta on sen sijaan tarkasteltava symbolisesti ja juutalaiseen naiseen liitettyinä ihannepiirteinä.
  • Riik, Samuli (2020)
    Tutkielmani käsittelee antiikin filosofian historian kenties vaikutusvaltaisimman ajattelijan Platonin (427–347 eKr.) näkemystä uskonnosta ja erityisesti hurskaudesta. Antiikin Kreikan klassisen ajan (480–323 eKr.) kontekstiin sijoittuva aatehistoriallinen tutkimukseni rajautuu pääosin kyseisen filosofin välittömään historialliseen horisonttiin. Tässä työssä en käsittele sitä mittavaa tulkinta- ja vaikutushistoriaa, jonka Platonin moniulotteinen ja poikkeuksellisen hyvin säilynyt kirjallinen tuotanto on mahdollistanut. Keskityn nimenomaan Platonin omiin lähtökohtiin niistä platon-tutkimukselle asetetuista välttämättömistä tutkimuksellisista haasteista käsin, joihin jokainen Platonia tutkiva auttamatta törmää. Tutkimuksen tausta heijastelee tietyiltä osin arkaaisen ajan (610–480 eKr.) kirjallisten ja henkisten virtausten muovaamaa traditiota sikäli kuin kreikkalaisen filosofisen ja teologisen ajattelun juuret voidaan hahmottaa luonnonfilosofian synnyn ja draama sekä proosakirjallisuuden alkuun. Platonisen maailmankuvan perusteita hahmoteltaessa on myös geometriseen aikaan (900–725 eKr.) ajoittuva homeerisen heksametrirunouden perinne ohittamaton vaikutuslähde. Tästä syystä olen ottanut Homeroksen eepikan Iliaan osalta käsittelyyn. Kyseisen teoksen narratiivi itsessään sijoittuu varhaiseen mykeneläiseen aikaan (1600–1100-luvut eKr.), joten olen pyrkinyt saamaan tutkimukseeni Platonin ajattelun perusteille tarpeellista historiallista syvyyttä. Tutkielmani tavoitteena on selvittää mitä hurskaus Platonin filosofiassa tarkoittaa sekä pohtia sen merkitystä filosofin ajattelun kokonaisuudelle. Tutkielmani on toteutettu systemaattisen analyysin hengessä pyrkien laaja-alaisesti kartoittamaan niitä aatehistoriallisia puroja, joista Platon ammentaa teoksiinsa samanaikaisesti syvyyttä ja laajuutta jättäen tulkitsijan mielikuvitukselle tarpeellista liikkumatilaa. Keskeisinä johtopäätöksinä esitän tutkimustyöni pohjalta, että Platonin filosofiaa tulisi tarkastella hurskauden ja uskonnollisen aspektin valossa. Platonin uskonnonfilosofinen tutkimus on varteenotettava tutkimushaara paitsi itsessään myös nimenomaan muiden filosofian osa-alueiden kannalta.