Browsing by Subject "identiteetin sosiaalinen rakentuminen"

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää teologian aikuisopiskelijoiden ammattikuvan rakentumista. Tässä tutkimuksessa Ammattikuva-käsite tulkitaan synonyyminä ammatillisen identiteetin käsitteelle ja sen ymmärretään sisältävän yksilön subjektiivisen käsityksen ammattiin liittyvistä arvoista, rooleista, työtehtävistä ja -kulttuurista, sekä työn merkityksestä. Ammattikuvan tulkitaan rakentuvan narratiiveissa, joissa yksilö kuvaa käsityksiään ja kokemuksiaan työstään. Teologian aikuisopiskelijaksi ymmärretään henkilö, jolla on taustallaan aiempi ammattiin tähtäävä koulutus tai työura ennen teologian maisteriopintoihin sijoittumista. Opinnäytetyön aihepiiriin motivoi kiinnostus tutkia miksi aikuisopiskelijat hakeutuvat teologian tutkintotavoitteisiin opintoihin. Mitä lisäarvoa tutkintotavoitteiset opinnot heille antavat? Yliopistotasoisia teologian opintoja kun on mahdollista suorittaa myös muuta kautta. Näiden pohdintojen äärellä tutkimus kohdentui aikuisopiskelijoiden ammatilliseen identiteettiin. Teologian aikuisopiskelijoiden ammatillista identiteettiä tarkastellaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet aikuisopiskelijoiden teologian tutkintotavoitteisiin opintoihin suuntaamiseen? 2. Mitä merkityksiä teologiaa tutkintotavoitteisesti opiskelevat aikuisopiskelijat antavat opinnoilleen? ja 3. Mitkä asiat aikuisopiskelijat kokevat työssään luovuttamattomina? Tutkielma on tutkimusotteeltaan laadullinen, narratiivinen tutkimus. Narratiivisuus tutkimusotteena läpäisee tässä tutkimuksessa taustafilosofian, aineiston ja analyysin. Tutkimuksessa todellisuuden ajatellaan rakentuvan konstruktivistisesti. Opinnäytteen aineisto, 21 kertomusta, on kerätty kirjoituspyyntönä teologian aikuisopiskelijoilta, jotka opiskelevat joko Helsingin yliopistossa tai Itä-Suomen yliopistossa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet aikuisopiskelijat opiskelevat kirkon ja yhteiskunnan tehtäviin poluttavassa koulutusohjelmassa. Heistä 17 opiskelijan opinnot mahdollistavat papiksi pätevöitymisen. Neljä opiskelijaa opiskelee niin sanotulla yleisellä linjalla, joka ei johda suoraan tiettyyn ammattiin. Opinnäytetyön aineistoa tulkitaan aineistolähtöisesti, huomioiden sosiokonstruktivistisen tulkintaperspektiivin kontekstissa teoriasidonnaisuus. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii aikaisemmat teologian opiskelijoita, pappien ja opettajien ammatillista identiteettiä, sekä aikuisopiskelijoita tarkastelevat tutkimukset. Aikuisopiskelijoiden teologi-identiteetin rakentumista tarkastellaan Harrén psykologisen avaruuden siirtymien kehitysvaihemalliin peilaten ja ammatillista toimijuutta havainnoidaan Juntusen ja Valtosen oppilaitospappeja käsittelevässä tutkimuksessaan esitetyn ammatillisen identiteetin neuvottelun neljän tilan mallin kautta. Aineisto on analysoitu narratiivisin menetelmin, sekä narratiivien että narratiivisen analyysin avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan teologian aikuisopiskelijoiden ammatillinen identiteetti lähtee rakentumaan usein jo varhaislapsuuden elinympäristön arvomaailman pohjalle. Aineiston kertomuksista yli puolessa kuvataan kristilliseen arvopohjaan tai vakaumukseen liittyviä tekijöitä ammattikuvan rakenteena. Myös itsensä kehittämiseen, tieteellisyyteen ja humanismiin liittyvät arvot ammattikuvan taustalla ovat aineistossa näkyvästi edustettuina. Opiskelijoiden ammattikuvat rakentuvat erityisesti spirituaalisen tilan kautta, joka läpäisee kokonaisvaltaisesti muut neuvottelun tilat. Aikuisopiskelijoiden ammatillisen identiteetin positioista rakentui kolme tyyppitarinaa: 1. Teologiksi kutsuttu uudelleenkouluttautuja; ’Auttaja’ 2. Ammattitaitoaan täydentävä asiantuntija; ’Tieteilijä’ ja 3. Hengelliseen vapaaehtoistyöhön suuntaava itsensä kehittäjä ’Julistaja’