Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ideologiat"

Sort by: Order: Results:

  • O'Brien, Jonathan (2018)
    Vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä nousi esiin pääosin internetissä toimiva, sekä nuoriin, valkoisiin 15–30 –vuotiaisiin miehiin vetoava äärioikeistolaisryhmä, Alternative Right. Tutkielmassani perehdyn Alt-Rightin käyttämään ideologiseen diskurssiin analysoimalla liikkeen eräässä julkaisukanavassa (www.altright.com) esiintyviä artikkeleita, etenkin suhteessa maskuliinisuuteen. Millaiset ideologiset perustukset ovat osana luomassa Alt-Rightin käsitystä maskuliinisuudesta? Miten tämä käsitys luodaan ja kommunikoidaan diskurssissa? Tutustun altright.com – sivustolla esiintyviin kirjoituksiin, joissa käsitellään erityisesti maskuliinisuutta, sukupuolirooleja yleisemmin sekä rodun ja mieheyden kytkeytymistä toisiinsa. Hypoteesini on, että artikkelikokoelman kautta kulkee yhtenäinen ”feminisaatiodiskurssi”, jota luonnehtii miehisyyden ihannointi, maskuliinisuuden ja feminiinisyyden selkeä vastakkainasettelu, sukupuoliroolien ehdottomuus ja pysyvyys sekä nostalgia menneitä aikoja kohtaan. Työssäni nostan myös esille amerikkalaisen kristillisen oikeiston historiallista roolia Alt-Rightiin syntyyn vaikuttavan kulttuurisen taustan ja ideologisen pohjan luomisessa, sekä sekularisaation ja niin sanotun uusateismin vaikutusta Alt-Rightin diskurssiin. Analysoin 14 artikkelin kokoelmaa kriittisen diskurssianalyysin avulla, ja teoriapohjani nojaa vahvasti ideologiateoriaan sekä sukupuolentutkimuksen konsepteihin. Diskurssianalyysiä varten tekemäni aineiston jäsentely ja teemoittelu noudattaa myös osaltaan teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysissäni käytän neljää eri piirrettä Alt-Rightin maskuliinisuuden diskurssin luonnehtimiseen: tosimieheys, naiseuden vastaisuus, sukupuoliroolien olemuksellisuus ja modernisaation vastaisuus. Näistä piirteistä keskeisiksi nousee tosimieheys ja naiseuden vastaisuus, ja näiden piirteiden lisäksi artikkelien läpi kulkee väkivallan korostaminen sekä rodun tärkeys keskeisinä diskursseina. Materiaalissa esiintyvä maskuliinisuuden diskurssi rakentuu ideologiselle pohjalle, jonka pääasiallinen funktio on luoda selvää eroa sisäryhmän ja ulkoryhmän välille, jossa sisäryhmän edustajat ovat ”tosimiehiä” ja muiden ryhmien edustajat toteuttavat maskuliinisuutta jollain tavalla haitallisesti. Tämä asetelma rakentuu ideologisesta perustasta jonka pääelementteihin kuuluvat väkivalta ja sen oikeutus, ulkoryhmiin kuuluvien ihmisten toiseuttaminen sekä kulttuurisen ja rodullisen perimän käyttäminen oikeutuksena omalle identiteetille. Katson, että nämä ideologiset viitekehykset ovat peräisin amerikkalaisen ja eurooppalaisen maskuliinisen identiteetin kriisistä, johon esimerkiksi sosiaaliset liikkeet kuten feminismi, taloudelliset epävarmuudet ja etenkin Yhdysvalloissa demografiset muutokset vaikuttavat.
  • Marttinen, Pekka (2016)
    Tutkielmassa käsitellään transhumanismina tunnettua ideologiaa, jonka edustajat näkevät tieteen ja teknologian mahdollistavan ihmiskunnan radikaalin kehityksen. Analysoin retorisen analyysin avulla pääasiassa transhumanismin puolestapuhujien ja kriitikoiden käyttämää retoriikkaa, liittyen sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja toisaalta uhkaskenaarioihin. Huomioin myös pääsääntöisesti tieteellisistä näkökohdista nykymuotonsa saaneen transhumanismin uskonnollisia ulottuvuuksia, soveltaen Ninian Smartin metodologiaa, transhumanistista uskontoa tutkineen Gregory Jordanin esseen Apologia for the Transhuman Religion pohjalta. Luon myös läpileikkauksen vuosisataiseen aatehistorialliseen jatkumoon, jota valotan Jeff Pruchnicin teoksen Rhetoric and Ethics in the Cybernetic Age: The Transhuman Condition tarjoaman näkökulman avulla antiikin ajan filosofian vaikutuksesta tieteen ja uskonnon välisen juovan syntyyn. Kaikki tämä punotaan yhteen tutkielmani myötä, kun tarkastellaan transhumanismin myötä tapahtuvaa tieteellisen huippututkimuksen paluuta uskonnon piiriin perinteisesti sijoitettujen teemojen pariin. Keskiössä on retorisen analyysin avulla analysoitu tutkielman hyödyntämien tutkimuskohteiden käyttämä retoriikka; transhumanistien retoriikkaa käsitellään MaxMoren ja Natasha Vita-Moren tuottaman The Transhumanist Reader: Classical and Contemporary Essays on the Science, Tehcnology And the Human Future-teoksen esseiden pohjalta. Merkittävää osaa tutkielmassa esittää Tom Horn, joka tunnetaan alan piireissä transhumanismin kriitikkona. Hänen teoksensa Forbidden Gates puitteissa analysoin Hornin teologista Raamatun tulkintaa, jonka myötä korostuu uskonnon merkitys tutkielman lähestymisnäkökulmana. Toisaalta, kristillisen ajattelun vaikutus länsimaiseen ajatteluun huomioidaan, unohtamatta sen sidoksia antiikin filosofeihin. Tämä puolestaan ilmenee Pruchnicin esittämissä näkökulmissa. Ympyrä sulkeutuu näiden elementtien myötä; antiikin ajattelu loi puitteet vuosisatoja kestäneelle vastakkainasettelulle uskonnon ja tieteen välille. Viittaan sen vaikutuksiin sekä kristillisen, että tieteellisen ajattelun taustalla. Transhumanismin myötä tämä vastakkainasettelu tutkielmani mukaan on hiljalleen kuroutumassa umpeen, mikä herättää kirjavaa debattia eri osapuolten välillä. Tutkielmani keskeinen tutkimuskysymys keskittyy tarkastelemaan, kuinka tieteellinen tutkimus alkaa lähestyä aihepiirejä, jotka tuovat sen hyvin lähelle uskonnon käsittelemiä kysymyksiä. Kuten nimikin jo antaa ymmärtää, kyseessä on tutkielma tieteen, teknologian ja uskonnon välisistä rajapinnoista.