Browsing by Subject "jalo kahdeksanosainen tie"

Tutkimus kohdistuu Falun gong-nimiseen kiinalaiseen henkiseen harjoitukseen sekä buddhalaisuuteen. Li Hongzhi on perustanut Falun gongin vuonna 1992. Tutkimukseni on systemaattinen käsiteanalyysi, jonka pyrkimyksenä on kuvata Falun gongin valaistumisnäkemyksessä olevat buddhalaisperäiset käsitteet ja käsitykset sekä niiden yhtäläisyys ja eroavaisuus buddhalaisuuden suhteen . Tutkimuksen tarkoituksena oli saada vastaukset seuraaviin kysymyksiin: mitä yhteistä Falun gongilla on buddhalaisuuden suhteen? Mitä yhteistä Falun gongilla ja buddhalaisuudella on valaistumisen suhteen? Mitkä tekijät edistävät Falun gongissa valaistumista? Miten Falun gong määrittelee valaistumisen ja mikä on sen päämäärä? Mistä mahdollisesti buddhalaisperäisistä käsitteistä Falun gongin valaistuminen muodostuu ja mitkä ovat niiden suhteet buddhalaisuuteen? Kuu-luuko tathagatagarbha eli buddhaluonne Falun gongin valaistumisnäkemykseen? Mikä on Falun gongin käsitteen buddha-fa suhde buddhalaisuuteen? Voiko Falun gongin valaistumisnäkemys olla peräisin buddhalaisuudesta? Mikä estää Falun gongissa valaistumisen? Mikäli Falun gongin ja buddhalaisuuden käsitteet ovat eriävät, mitkä niiden alkuperäiset merkitykset ja alkuperät ovat? Pääasiallisina aineistoina Falun gongin osalta käytetään Li Hongzhin teosta Zhuan Falun vuodelta 2012 sekä tätä teosta täydentävänä, tieteellisenä lähdemateriaalina, Pennyn teosta The Religion of Falun Gong (2012). Buddhalaisuuden osalta keskeisimpinä aineistoina käytetään puolestaan Gothónin ja Niinimäen teoksia Buddhalaista viisautta sekä Buddhalainen sanasto ja symboliikka. Teokset ovat vuosilta 1987 ja 1990. Tutkimustulokset ovat seuraavat: (1) Sekä Falun gongissa että buddhalai-suudessa yhteisinä käsitteinä ovat samsara, jälleensyntymä sekä valaistuminen. Falun gongin oppisisällöllä on ajatuksentasolla vastaavuus samsaran sekä erityisesti jalon kahdeksanosaisen tien suhteen, mutta Falun gongissa on käsitteitä, joita buddhalaisuudessa ei tunneta. Näistä esimerkkeinä voidaan todeta käsitteet xinxing ja zhen-shan-ren. (2) Molemmissa valaistuminen merkitsee yksilön pelastumista. (3) Falun gongissa yksilön valaistumista edistävät dafan kultivoiminen, kärsivällisyys, xinxingin eli sydämenluonteen jalostaminen, zhen-shan-renin eli maailmankaikkeuden luonteen mukainen elämä sekä karman ja kiintymysten välttäminen. (4) Falun gongissa valaistuminen määritellään yksi-lön täydellistymisenä. Täydellistymisen päämäärä on pelastuminen. (5) Falun gongin valaistumisnäkemykseen liittyvistä käsitteistä buddha-falla, buddha-luonteella, falunilla, fashenilla, gongilla, karmalla sekä kiintymyksillä on budd-halainen alkuperä. Buddha-fan alkuperäinen buddhalainen käsite on buddhadharma, buddhaluonteen tathagatagarbha. Samalla tavalla voidaan todeta käsitteistä falun ja fashen; buddhalaisuudessa niitä vastaavat käsitteet dharmacakra ja dharmakaya. Käsitteiden gong ja karma merkitykset ovat eriävät sekä Falun gongissa että buddhalaisuudessa. Kiintymyksiä vastaa buddha-laisuudessa käsite abhinivesa. (6) Buddha-luonne kuuluu Falun gongin valaistumisnäkemykseen. Buddhalaista käsitettä tathagatagarbha vastaa Falun gongin käsite buddha-luonto. Buddha-luonnon synonyymi on buddhaluonne.(7) Falun gongin käsitettä buddha-fa vastaa buddhalaisuudessa sanskritinkielinen käsite buddhadharma. Buddha-fa on muunnos kiinankielisestä, alun perin, buddhadharmaa merkitsevästä käsitteestä fofa. Käsite buddhadharma tarkoittaa Buddhan oppia. (8) Falun gongin valaistumisnäkemys on osittain buddhalais-peräistä, mutta sitä ei mitä todennäköisemmin voi selittää pelkästään budd-halaisella alkuperällä. (9) Keskeisin tekijä, joka estää yksilön valaistumisen Falun gongissa on karma. (10) Käsite gong ei buddhalaisuudessa ole valaistumiseen liittyvä tekijä. Käsitteet falun ja fashen eivät alkuperäisiltä buddhalaisilta merki-tyksiltään ole yksilön valaistumista edesauttavia tekijöitä. Falun gongin käsitteet ovat kiinankielisiä ja niiden alkuperä on suurimmilta osin Kiinan kansanbuddhalaisuudessa. Falun gongin valaistumisnäkemyksessä on käsitteitä, joiden suhde buddhalaisuuteen jää tuntemattomaksi. Jatkotutki-muksessa olisi tärkeä määrittää näiden alkuperältään tuntemattomaksi jääneiden käsitteiden mahdollinen suhde Kiinan kansanbuddhalaisuuteen; mitkä ovat niiden alkuperät, alkuperäinen merkitys sekä konteksti. Tällöin, mitä todennäköisemmin, selviää tarkemmin kuinka paljon Falun gongin valaistumisnäkemyksessä on buddhalaisperäisiä käsit-teitä sekä miten Li Hongzhi on mahdollisesti niiden merkityksiä muuttanut.