Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "jumalakuva"

Sort by: Order: Results:

  • Ahtiainen, Salli (2017)
    Tutkin pro gradu –tutkielmassani Juha Tapion tuotantoa vuosilta 1999–2015. Olen etsinyt tuotannosta hengellisiä ulottuvuuksia ja kristillisiä arvoja abduktiivisen päättelyn, deduktiivisen sisällönanalyysin ja intertekstuaalisen analyysin perusteella. Tarkoitan tässä yhteydessä hengellisillä ulottuvuuksilla esimerkiksi uskonnollista symboliikkaa tai muita kielikuvia, ja kristillisillä arvoilla muun muassa lähimmäisenrakkautta ja oikeudenmukaisuuteen pyrkimistä. Nostin aineistostani tuloslukujen teemoiksi neljä eri osa-aluetta: jumalakuva, rakkaus, häpeän ja syyllisyyden tunteet sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Hengellisten ulottuvuuksien ja kristillisten arvojen tutkimisen lisäksi otin tutkimukseeni myös rituaalisen näkökulman. Sekularisoituvassa yhteiskunnassa uskonnon ja uskonnollisten rituaalien merkitys on muuttunut, joten halusin toissijaisena tutkimustehtävänä selvittää, miten kristillisyydestä on mahdollista puhua nykypäivänä, jolloin kaikki eivät välttämättä ymmärrä hengellistä terminologiaa tai koe hengellisyyttä merkittäväksi asiaksi omassa elämässään. On etsittävä keinoja, joilla hengellisyys saataisiin lähemmäs ihmisten tavallista arkea ja muuttumaan jälleen tärkeäksi asiaksi. Tutkimustulosteni perusteella totean, että Juha Tapion urakehityksestä gospel-muusikosta populaarimusiikin esittäjäksi huolimatta hänen kappaleissaan esiintyy edelleen huomattavan paljon uskonnollisia viittauksia ja kristillistä arvomaailmaa tukevaa materiaalia. Sanoituksissa ei puhuta tästä tematiikasta nykyään yhtä suoraan kuin uran alkuvaiheessa, vaan kristillisen sanoman omaksi ottaminen on jätetty siihen verrattuna enemmän kuulijan vastuulle. Analyysia tehdessä näiden teemojen nostaminen ei kuitenkaan ollut huomattavan haastavaa, vaan niistä sai suhteellisen helposti otteen. Musiikin merkitys kristillisen sanoman välittäjänä on nykyäänkin tärkeää, ja rituaalisuuden tutkiminen olisi ajankohtaista myös jatkossa. Opillisten seikkojen sijaan ihmiset hakevat elämästään yhä useammin yhteisöllisyyden tunnetta vahvistavia asioita. Nykyajan yhteiskunnan ajoittainen armottomuus ja hektisyys kannustavat pohtimaan vastaisuudessakin keinoja, joilla ihmisten välistä yhteyttä ja kristillisyyden myötävaikutusta siihen voitaisiin edistää hektisen elämäntavan helpottajaksi ja vastapainoksi.
  • Koivunen, Heli (2018)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin syömishäiriön vaikutuksia hengellisyyteen sekä hengellisyyden roolia toipumisprosessissa narratiivisella tutkimusotteella. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millä tavoin syömishäiriöön sairastuneet kuvailevat sairauden vaikuttaneen heidän hengellisyyteensä, sekä millä hengellisyyden kuvaillaan vaikuttaneen toipumisprosessiin. Tutkimusaineisto kerättiin kirjoitus- ja haastattelupyynnöllä. Lopullinen aineisto muodostui seitsemästä haastattelusta ja neljästä kirjoituksesta. Aineiston analyysi toteutettiin holistis-sisällöllisen sekä kategoris-sisällöllisen sisällönanalyysin avulla. Holistis-sisällöllisen analyysin tuloksena tutkimusaineistosta erottautui neljä erilaista kertomusryhmää, joissa tutkittavien hengellinen tausta, hengellisyyden muutokset ja hengellisyyden rooli syömishäiriön toipumisprosessissa näyttäytyivät eri tavoin: 1) Kyseenalaistaneet, 2) Löytäneet, 3) Tasapainottuneet sekä 4) Hämmentyneet. Kyseenalaistaneet eivät pitäneet itseään uskonnollisina, mutta painottivat kuitenkin kristillisten arvojen ja perinteiden tärkeyttä elämän suunnannäyttäjinä. Heidän kohdallaan perinteiseen uskonnollisuuteen liittyvät muistot ja ajatukset joko haittasivat toipumisprosessia, tai niitä ei nähty merkittävänä tekijänä toipumisen kannalta. Syömishäiriön jälkeen perinteistä uskonnollisuutta kyseenalaistettiin entistä enemmän. Löytäneitä yhdisti kielteinen ja lannistava hengellisyys ennen syömishäiriötä ja sen aikana. Lohdullinen ja auttava hengellisyys oli ikään kuin kadoksissa. Pitkään jatkuneen syömishäiriön myötä Löytäneillä alkoi etsinnän vaihe, ja he löysivät ja omaksuivat itselle sopivan hengellisyyden, joka auttoi kohti toipumista. Tasapainottuneet omasivat kristillisen vakaumuksen jo ennen syömishäiriöön sairastumista. Sairauden aikana hengellisyys kuitenkin muuttui vaativaksi, jollain tapaa jopa kaukaiseksi ja tuomitsevaksi, mikä synnytti Tasapainottuneissa epätoivoa. Jonkin aikaa syömishäiriö ja vaativa hengellisyys ruokkivat toisiaan. Lopulta Tasapainottuneiden jumalakuva kuitenkin muuttui läheisemmäksi ja lempeämmäksi. Oman itsen tärkeys ymmärrettiin, ja toipuminen saattoi alkaa. Hämmentyneitä yhdisti myös kristillinen vakaumus. Heillä jumalakuva näyttäytyi hyvin keskeisenä osana hengellisyyttä. Ryhmään kuuluvat eivät olleet toipuneet syömishäiriöstä, ja kokivat sairauden ja hengellisyyden taistelevan paikasta tutkittavien elämässä. Kategoris-sisällöllisen analyysin avulla aineostosta löydettiin toistuvia ja samankaltaisia teemoja, jotka yhdistivät tutkittavien kertomusryhmiä. Yksi kertomusryhmien ylittävä teema oli syyllisyyden ja häpeän tunne, joita monet tutkittavista kokivat sekä syömishäiriöön että hengellisyyteen liittyen. Tutkimuksen valossa voidaan sanoa, että syömishäiriö haastaa pohtimaan elämän syvimpiä tarkoituksia. Syömishäiriöllä on ollut vaikutuksia kaikkien tutkittavien hengellisyyteen. Hengellisyydellä voidaan nähdä olevan myös merkittävä rooli syömishäiriöstä toipumisessa. Tutkimus tarjoaa näkökulmia syömishäiriöön liittyvien tunteiden peilaamisesta hengellisyyteen, sekä hengellisyyteen liittyvien ajatusten roolista syömishäiriössä ja niistä toipumisessa.