Browsing by Subject "kansalaisjärjestöt"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää gambialaisten kansalaisjärjestöjen näkökulma naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen syihin ja siihen, millä keinoin he tekevät silpomisen vastaista työtä Gambiassa. Silpomiseen liittyy monia kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja myös uskontoon liittyviä näkökohtia. Gambia on pieni maa, jonka tilastot perinteen suhteen ovat verrattain korkeita, vaikka silpomisen kriminalisoiva laki säädettiin vuonna 2015. Tutkielman metodina on käytetty laadullista sisällönanalyysia. Haastateltavina on viisi henkilöä neljästä eri gambialaisesta kansalaisjärjestöstä, joiden kaikkien toimialaan kuuluu silpomisen vastainen työ maanlaajuisesti. Haastattelut on toteutettu Gambiassa syksyllä 2021 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Saadun aineiston avulla on selvitetty, mikä on järjestöjen työntekijöiden kokemus siitä, miksi perinne ei lain säätämisen jälkeen ole osoittanut hiipumista Gambiassa ja kuinka he pyrkivät asiaan osaltaan vaikuttamaan. Haastatteluaineistosta nousee esiin erilaisia teemoja, kuten silpomisen perusteleminen islamilla ja sillä, että kyseessä on vanha perinne, jota erityisesti tietyt etniset ryhmät, vanhemmat naiset ja uskonnolliset johtajat pitävät yllä. Tämän lisäksi perinnettä perustellaan monilla erilaisilla sosiaalisilla normeilla, kuten naisen avioliittokelpoisuudella, puhtaudella ja aikuistumisriitillä. Haastatteluista selvisi myös, että laki, sen täytäntöönpano ja tapauksista raportointi ovat puutteellisia, ja terveydenhuollon työntekijöillä on roolinsa silpomisperinteen päättämisessä. Tärkeimmäksi työkaluksi mainittiin eri kohderyhmille järjestettävät koulutukset ja kampanjat, tutkimuksen tekemiseen osallistuminen, poliittisen vaikuttamistyö ja raportoinnin tehostaminen. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että syyt silpomisen jatkumiselle Gambiassa ovat yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti moninaisia, mutta oman lisänsä juuri Gambian tilanteeseen tuo se, että maa on pieni ja näin ollen yhteisöt erittäin tiiviitä. Silpomisen vastaista työtä tekevät järjestöt ovat kuitenkin erittäin hyvin verkostoituneita ja heillä on selkeä käsitys siitä, millaiset tekijät ovat Gambian korkeiden tilastojen taustalla ja kuinka asiaan on mahdollista vaikuttaa sekä ruohonjuuritasolla perinnettä harjoittavissa yhteisöissä että politiikassa.
-
(2017)Etelä-Afrikassa kansalaisjärjestöt ovat merkittävä yhteiskunnallisia toimijoita, jotka tuottavat erityisesti vähävaraisille suunnattuja sosiaali- terveys- ja hyvinvointipalveluita. Ne ovat valtiollisten ja maakunnallisten tahojen, sekä yksityisten lahjoittajien taloudellisesti tukemia tahoja, jotka joutuvat tasapainottelemaan työkentältä nousevien suurten tarpeiden ja lahjoittajien toiveiden välillä. Länsi-Kapin maakunnassa on sälytetty erityisesti uskonnollissävytteisille kansalaisjärjestöille toive toimia moraalisena selkärankana korkeaa rikollisuutta ja HIV/AIDS:in leviämistä vastaan. Etelä-Afrikassa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret naiset kärsivät erityisesti köyhyydestä, työttömyydestä, väkivalta- ja seksuaalirikollisuudesta ja HIV/AIDS:n leviämisestä. Daniel Louw on laatinut nelikentän, jossa uskonnolliset suhtautumistavat voidaan luokitella neljään eri tapaan, joiden välillä tapahtuu keskinäistä liikehdintää. Sen lisäksi käytin teoreettisena viitekehyksenäni Banduran toimijuus-teoriaa, joka kiinnittää huomiota siihen, millaisia mahdollisuuksia yksilöllä on toimia ympäristössään päämäärätietoisesti. Tutkielmassani tarkastelen, miten uskonnollissävytteiset kansalaisjärjestöt suhtautuvat syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin naisiin. Tutkimusaineistona minulla on kolmen järjestöjohtajan haastattelut ja kaksi havainnointiaineistoa, sekä laaja nettiaineisto, joka koostuu valtion ja maakunnanraporteista ja kuvakaappauksista ja tallennuksinaeri järjestöjen ja tahojen Internet-sivustoilta ja Facebook-päivityksistä. Haastattelut ja havainnoinnit tein paikan päällä Etelä-Afrikassa. Haastattelut ja suurin osa sähköisestä aineistosta olivat HIV/AIDS:n leviämisen vastaista työtä tekevästä kansalaisjärjestöstä, kirkkojen kanssa aktiivista yhteistyötä tekevästä lastensuojelujärjestöstä, sekä paikallisen kirkon yhteydessä toimivasta kansalaisjärjestöstä. Analysoin aineiston jakamalla sen ensin Daniel Louwin hengellisyyden nelikentän neljään suhtautumistapaan. Tämän jälkeen jaoin aineiston aineistonanalyysimenetelmällä alakategorioiksi. Yleisesti ottaen kansalaisjärjestöjen suhtautumistavassa syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin naisiin korostui diakonisuus: naisille oli tarjolla runsaasti erilaista aineellista apua, sekä neuvontaa, mikä kävi ilmi erityisesti haastatteluista ja havainnoinneista, sekä järjestöjen kotisivuilta. Yhdessä tekemistä oli tarjolla jonkin verran vähemmän ja se näkyi erityisesti Facebook-päivityksissä. Toiminnallisuuden näkökulmasta järjestöt toimivat mahdollisuuksien ja aktiviteettien tarjoajina, mutta nämä määriteltiin selkeästi järjestöjen, ei nuorten itsensä lähtökohdista käsin. Eniten liikkumatilaa toimintansa järjestämisessä oli kirkon yhteydessä toimivalla kansalaisjärjestöllä ja kirkkojen diakonialla, joiden liikkumatila ja toiminnan tavoitteet eivät olleet niin tarkasti rajattu kuin muilla kansalaisjärjestöiltä. Kielteisistä suhtautumistavoista epäluottamusta nuorten naisten motivaatioon, kykyihin ja haluun parantaa omaa elämäänsä esiintyi jonkin verran. Paheksuntaa aiheuttivat erityisesti nuorten naisten runsas päihteidenkäyttö, teiniraskaudet ja irtosuhteet. Opilla torjumista esiintyi myös jossain määrin kaikissa järjestöissä, joiden johtajia haastattelin. Yleisesti ottaen järjestöt suhtautuivat siis nuoriin naisiin kannustavasti ja tarjosivat heille sellaisia neuvoja, apua ja vapaa-ajan käyttötapoja, kuin olettivat näiden tarvitsevan. Näin nuorten tavaksi toteuttaa toimijuuttaan järjestöjen piirissä jäi sen valikoiminen, minkä järjestöjen asiakkaiksi he hakeutuivat ja miten intensiivisesti he ottivat osaa niiden toimintaan.
Now showing items 1-2 of 2