Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kuvakirjat"

Sort by: Order: Results:

  • Koiramäki -sarja kansallisen myytin kuvaajana : Suomen kansallinen historia ja kansalaisuskonto Mauri Kunnaksen teoksissa 
    Nordberg, Maria (2015)
    Kirjailja Mauri Kunnaksen Koiramäki-sarjan teokset kuvaavat autonomian ajan Suomea. Kirjailija on määrittänyt teoksissaan niiden sijoittuvan 1800-luvun puoliväliin, mutta hänen kuviensa teeamoissa aikakaudet ovat limittäin ja ajoitus ei ole historiallisesti tarkka. Koiramäkisarjaan kuuluvat teokset: Koiramäen talossa, Koiramäen lapset kaupungissa, Koiramäen talvi, Koiramäen joulukirkko, Koiramäen Martta ja tiernapojat, Koiramäen Martta ja Ruuneperi sekä Koiramäen lapset ja näkki. Ne on kirjoittettu 28-vuoden aikana ja lajityypiltään ne ovat kuvakirjoja, joissa teoksen teksti ja kuva luovat symbiosiinja jossa kumpikin osa täydentää tarinaa, eikä se toimisi ilman toista. Tutkimustehtävänäni oli selvittää millaisia näkökulmia Koiramäki-sarjan teokset antavat suomalaisuudesta, kansallisesta historiasta, talonpoikaiskulttuurista ja kaupunkilaisuudesta 1800-luvun keskivaiheilla. Tarkastelen kirjoja myös kansalaisuskonnon teorian kautta, jolla pyrin avaamaan Kunnaksen kirjojen erityislaatuista uskonnollisuutta. Tutkielmassani käytin temaattista analyysia, jossa nostin esiin edellä mainitsemiani aikakaudelle tyypillisiä teemoja kirjojen sisällöistä sekä vertasin niiden kuvausta kansalliseen historiankirjoitukseen. Tässä työssä en pyrinyt sarjan kaikkien teosten systemaattiseen tutkimukseen ja tulkintaan kuva kuvalta, vaan pyrin tekemään nostoja aikauden kansallisesta historiasta niistä. Analyysissä löysin lastenkirjan kuvista sekä Suomen kansallisesta historiasta yhtymäkohtia ja eroavaisuuksia. Erityisesti nationalismi ja fennomaanien toiminta osoittautuivat kuvissa identisiksi kansallisen historiankertomusen kanssa. Fennomaanien talonpoikaissäädyn ihannointi ja sen pohjalta Suomen kansan rakentaminen tapahtui kansallisten suurmiesten tekstien kautta. Tämä on yksi tutkimukseni analyysin päälinjoista. Koiramäki teoksissa uskonnollisuus on läsnä, mutta sen sisältö ei ole kuvauksen ytimessä, vaan siinä ovatne sosiaaliset ja yhteiskunnalliset ilmiöt, mitkä liittyvät uskonnollisuuteeen.Tätä Kunnaksen tapaa kuvata uskonto ja kirkon toimintaa olen analysoinut kansalaisuskonnon teorioiden valossa ja löytänyt niistä yhtäläisyyksiä Kunnaksen tuotantoon.
  • Mitä tarkoittaa olla kuollut? : kuolemakäsitykset kahdeksassa suomalaisessa vuosina 2007–2019 ilmestyneessä realistisessa lasten kuvakirjassa 
    Himanen, Tiiu (2020)
    Kuolemaa käsitteleviä lastenkirjoja on viime vuosikymmeninä tutkittu paljon. Suomessa kuvakirjojen sisältämiä kuolemakäsityksiä ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kahdeksan suomalaisten realistisen lasten kuvakirjan kuolemakäsityksiä. Tutkimuksessa tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Mitä kuolemakäsityksiä suomalaisten lasten kuvakirjojen teksteistä voidaan löytää? 2. Miten kirjan tekstissä esiintyvät kuolemakäsitykset näkyvät kuvakirjan kuvissa? Tutkimus on laadullinen. Aineisto koostuu kahdeksasta vuosina 2007–2019 ilmestyneestä suomalaisesta läheisen ihmisen kuolemaa käsittelevästä lasten kuvakirjasta. Kirjojen tekstin analysoinnissa käytän teoriasidonnaista sisällönanalyysiä ja kuvien analysissa sovellan ikonografista menetelmää. Kuolemakäsitysten tarkastelussa käytän teoriana Söderbergin ruotsalaisten kuvakirjojen kuolemakäsityksiä käsitelleen tutkimuksen pohjalta kehittämää kuolemakäsitysjaottelua. Analysoin kuolemakäsityksiä ensin kirjojen teksteistä, jonka jälkeen tarkastelen teksteissä kuvattujen kuolemakäsitysten ilmenemistä kuvissa. Perustan etenemisjärjestyksen Mikkosen kuvakirjan määritelmälle. Kyseisen määritelmän mukaan kuvakirja on kirja, jossa aukeamien kuvitus on alisteinen niiden tekstille. Tutkimuksen kuvakirjojen kuolemakäsitykset jakautuvat neljään kuolemakäsitykseen, jotka ovat kristillinen kuolemakäsitys, ateistinen kuolemakäsitys, vaihtoehtoinen kuolemakäsitys sekä agnostisistinen kuolemakäsitys. Tutkimuksen havainnot eri kuolemakäsityksistä aineistossa ovat hyvin samankaltaisia kuin Söderbergin tutkimuksessaan tekemät havainnot. Kaikki kolme Söderbergin löytämää kuolemakäsitystä niille tunnusomaisine piirteineen esiintyvät myös tämän tutkimuksen aineistossa. Lisäksi analyysissa aineistosta löytyi neljäs, erillinen kuolemakäsitys, agnostisistinen kuolemakäsitys. Kristilliselle kuolemakäsitykselle tyypillistä on kuolemaa koskevan lohduttavan tulkinnan perustuminen ajatukseen taivaasta. Ateistiselle kuolemakäsitykselle tyypilliseksi osoittautui etenkin lohduttavan tulkinnan puuttuminen, kuoleman peruuttamattomuuden ja kuolleen muistoissa elämisen kuvaaminen. Vaihtoehtoisessa kuolemakäsityksessä annettavat lohdulliset tulkinnat ovat monitulkintaisia ja pohjautuvat fantasiaan. Keskeisenä agnostisistisessa kuolemakäsityksessä näyttäytyy se, että kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen on ja, siksi ihminen saa ajatella kuolemanjälkeisestä niin kuin haluaa. Kahdeksasta kuvakirjasta viidessä oli havaittavissa selkeästi kahteen eri kuolemakäsitykseen viittaavia piirteitä. Kirjoista yksi edustaa sekoitettua kuolemakäsitystä eli kirjassa yhdistyy kaksi tasavahvasti kirjassa ilmenevää kuolemakäsitystä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO