Browsing by Subject "laadullinen asennetutkimus"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2015)Tutkielmassa tarkastelen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sosiaalisen median toimintaa Facebookissa aikavälillä 8.4.2012-8.4.2013. Kirkko Suomessa –sivun aineisto on jaettu sisällön erittelyn avulla kolmeen eri kehykseen: uskonnolliseen kehykseen, sekulaariin kehykseen ja välimaastokehykseen. Tulkitsevan kehysanalyysin avulla aineisto on jaettu pienempiin kategorioihin, jotka kertovat millaista sisältöä kirkko sivullaan jakaa. Määrällisen sisällön erittelyn avulla olen tutkinut millaisia teemoja sivun käyttäjät suosivat. Tutkimukseni toinen aineisto koostuu Taloustutkimus Oy:n tekemästä haastattelusta, jossa on haastateltu Kirkko Suomessa –sivun käyttäjiä. Haastattelun kohderyhmänä olivat kirkon passiivijäsenet. Laadullisen asennetutkimuksen avulla on selvitetty käyttäjien asenteita Kirkko Suomessa –sivua ja sen päivityksiä kohtaan. Asennetutkimuksen tarkoituksena on ollut tutkia ovatko käyttäjien asenteet kirkkoa kohtaan muuttuneet sen jälkeen, kun he ovat alkaneet seurata Kirkko Suomessa –sivua Facebookissa. Haastattelun aineisto on myös jaettu sisällön erittelyä käyttäen kahteen kehykseen: korkeamman asteen uskonnolliseen kehykseen ja protouskonnolliseen kehykseen. Näiden kehysten sisällöt on jaettu pienempiin kategorioihin ja niitä on analysoitu käyttäen laadullista kehysanalyysiä. Kirkko Suomessa –sivun analyysin tuloksia on verrattuna keskenään haastattelun analyysin tuloksiin ja niistä on etsitty yhteneväisyyksiä ja erovaisuuksia. Aineistojen kehyksiä verrattaessa huomattiin, että yhteistä aineistoille oli ainoastaan uskonnolliset teemat. Kirkko Suomessa –sivulla tämä uskonnollinen aineisto oli luokiteltu uskonnollisen kehyksen alle ja haastattelussa korkeamman asteen uskonnollisen kehyksen ja protouskonnollisen kehyksen alle. Työni keskeinen tulos on, että kirkko jakaa Facebook –sivullaan kolmenlaista sisältöä: uskonnollista, sekulaaria ja näitä kahta yhdistävää sisältöä, jonka nimesin välimaastopäivityksiksi. Haastateltavat eivät kuitenkaan pitäneet päivityksiä sekulaareina, vaan protouskonnollisina ja suurin osa toivoi päivityksiltä heikkoa uskonnollisuutta. Tutkimuksen tulokset korreloivat aikaisemmin tehtyjen tutkimusten kanssa, joissa on huomattu suomalaisten suosivan yksityistä uskonnon harjoitusta ja hengellisyyden kaipausta institutionaalisen uskonnollisuuden sijaan. Haastateltavat myös toivoivat kirkon ottavan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, jota kirkko ei kuitenkaan näyttänyt sivullaan tekevän.
-
(2023)Käsittelen tutkielmassani, miten nuoret haastateltavat asennoituvat uskontojen ja katsomusten moninaisuuteen, kohtaamiseen ja dialogiin. Määrittelen katsomuksen joksikin merkittäväksi asiaksi, joka ohjaa ihmisen elämää. Kerroin, että se voi olla uskonto tai uskonnottomuus, tai mahdollisesti myös jotain muuta. Toisaalta käytännössä uskonto-käsitteen vakiintuneisuuden takia se on myös ohjannut haastateltavien ajattelua. Haastattelupuheessa käsitellään tilanteita, joissa uskontoja tai katsomuksia on läsnä useita. Tällaisia ovat esimerkiksi se, kun toisen ihmisen katsomus tulee esiin välillisesti luetun tai kuullun tiedon kautta, tai katsomukset vaikuttavat keskustelussa muiden kanssa. Uskonnonopetus on tutkielmani taustaympäristö, ja sijoitin haastatteluväittämät sinne. Uskonnon tunnilla katsomusten moninaisuus on usein luontevasti läsnä, toisin kuin vapaa-ajalla välttämättä ei. Lähtökohtani on laadullinen asennetutkimus, ja olin kiinnostunut nuorten asenteista kyseisiä ilmiöitä kohtaan.12 haastateltavani olivat 15-22 –vuotiaita, ja he olivat olleet elämänsä varrella uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksessa. Pyrin muodostamaan kantaa ottamiseen kannustavia asenneväittämiä. Sovelsin diskurssianalyysia etsiäkseni haastatteluista tulkintarepertuaareja, jotka heijastavat kulttuurissa jaettuja puheen resursseja. Keskeisimmät tulokset olivat suvaitsevaisuus- ja kriittisyys -repertuaarit. Uskonnon opetusryhmien yhdistäminen, omien mielipiteiden esittäminen uskonnon tunnilla, tiedonjako ja keskustelu ymmärrettiin kaikki suvaitsevaisuuden kautta. Kerrottiin, että uskonnot aiheuttavat maailmassa sotia ja erilaisissa tilanteissa vastakkainasettelua, jota pitäisi vähentää. Monipuolinen tieto eri uskonnoista ja kulttuureista ja tietoisuuden lisääminen ihmisten erilaisuudesta korostui. Katsomuksia koskevalla tiedolla ajateltiin voivan vähentää pelkoja, ennakkoluuloja ja syrjintää. Uskontoihin suhtauduttiin enimmäkseen kunnioittavasti, toisaalta kriittinen ja vertaileva asenne tuli myös esiin. Katsomuksiin ja uskontoihin liittyvät näkemykset näyttäytyvät paljolti suhteellisina, jolloin yhtä oikeaa totuutta ei ole olemassa. Niin monipuolinen tiedonjako katsomuksiin kuin yhteinen keskustelu niihin liittyen nähtiin myös ajattelun laajentamisen ja haastamisen kautta. Näkökulmien monipuolisuudesta nähtiin tärkeäksi tulla tietoiseksi. Ääripäässä olevien oppilaiden näkemysten toivottiin monipuolistuvan. Uskonto- ja katsomusdialogi koettiin mahdollisuutena lisätä yhteisymmärrystä ja suvaitsevaisuutta tai keinona kehittää ajattelua. Toisaalta se nähtiin hankalana ja väittelyä synnyttävänä asiana.
-
(2023)Tässä tutkielmassa tutkitaan lukion ensimmäisen luokan islamin opiskelijoiden tietoja kristinuskosta ja asenteita tätä uskontoa kohtaan sekä uskontolukutaitoa. Tutkimus suoritettiin lukuvuonna 2022–2023 kahden helsinkiläisen lukion islamin ensimmäisellä kurssilla UE1 Uskonto ilmiönä – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jäljillä sekä kurssin alussa että lopussa. Kyselyyn vastasi koulussa 1 kurssin alussa 26 ja kurssin lopussa 14 opiskelijaa. Koulussa 2 tutkimukseen osallistui kurssin alussa 31 ja kurssin lopussa 30 opiskelijaa. Tutkimus oli tarkoitus suorittaa myös kahdessa etäopetusryhmässä Vantaalla, mutta vastauksia tuli niin vähän, että nämä ryhmät jouduttiin jättämään tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksessa selvitetään, miten uskontolukutaito kehittyy kurssin käymisen myötä ja tapahtuuko tiedoissa ja asenteissa muutoksia. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeen avulla. Tietoja selvitettiin kymmenellä monivalinta- ja yhdellä avokysymyksellä. Asenteiden tutkimisessa menetelmänä on laadullinen asennetutkimus. Vastaajia pyydettiin kommentoimaan yhdeksää lauseväittämää, esimerkiksi Arvostan kristinuskoa. Avovastaukset luokiteltiin ryhmiin samaa mieltä, osittain samaa mieltä, ei osaa sanoa, eri mieltä ja epäselvä vastaus tai väärinymmärretty kysymys sekä mielipiteiden perustelujen mukaan alaryhmiin. Tämän jaottelun avulla on mahdollista tutkia myös numeerisesti muutosta asenteissa ja uskontolukutaidossa. Tutkimuksessa selvitetään myös kahden taustamuuttujan vaikutusta: onko opiskelijan uskonnollisuudella tai sillä, mistä hän on saanut tietoa kristinuskosta, vaikutusta tietoihin ja asenteisiin? Opiskelijoiden tiedot kristinuskosta vaihtelivat paljon vastaajien kesken. Parhaiten vastaajat tiesivät, että Jeesus on kristinuskossa Jumalan Poika ja että Neitsyt Maria synnytti hänet. Vastaajien tiedot lisääntyivät kurssin myötä koulussa 1. Koulussa 2 opiskelijoiden tiedot nousivat joissakin kysymyksissä ja laskivat toisissa kysymyksissä ja tulosten keskiarvo laski. Tilannetekijät, tunnin myöhäinen ajankohta ja meneillään oleva paasto, saattoivat vaikuttaa tulosten laskuun. Opiskelijan oma uskonnollisuus ei vaikuttanut tietoihin kristinuskosta. Monet testissä hyvin menestyneet opiskelijat ilmoittivat saaneensa kristinuskosta tietoa mediasta. Opiskelijat suhtautuvat kristinuskoon pääosin positiivisesti, huomattavasti positiivisemmin kuin suomalaiset islamiin tutkimusten mukaan. Valtaosa vastaajista arvostaa kristinuskoa, on mielellään kristittyjen ystävä ja pitää tärkeänä tulla toimeen eri uskontojen edustajien kanssa. Suurin osa opiskelijoista pitää kuitenkin muslimien moraalia korkeampana kuin kristityillä, sillä heidän mielestään muslimit ovat sitoutuneempia uskontoonsa. Osa opiskelijoista oli uskontolukutaitoisia, esimerkiksi havaitsi väitelauseissa olevat väärät yleistykset, osa teki vääriä yleistyksiä uskonnon perusteella. Hyvin negatiivisia asenteita oli vain parissa vastauksessa. Koulun 1 opiskelijat suhtautuivat kristinuskoon keskimäärin positiivisemmin kuin koulun 2 opiskelijat. Negatiiviset asenteet vähenivät joissakin kysymyksissä ja lisääntyivät toisissa. Kokonaisuudessaan asenteissa ja uskontolukutaidossa ei tapahtunut suuria muutoksia kurssin suorittamisen myötä. Tosin valtaosa opiskelijoista oli hyvin suvaitsevaisia jo kurssin alussa, joten suurta muutosta ei ollut odotettavissa. Opiskelijan uskonnollisuudella ei ollut vaikutusta asenteisiin. Niillä vastaajilla, jotka ilmoittivat saaneensa tietoa kristinuskosta myös koraanikoulusta, vanhemmiltaan tai “tarkkailemalla suomalaisia”, esiintyi keskimääräistä enemmän negatiivisia asenteita. Uskontolukutaidon kehityksestä ja eikä muslimien asenteista kristinuskoa kohtaan ei ole tehty Suomessa paljon tutkimusta, joten tämä tutkimus tuo uutta tietoa vähän tutkitusta aihepiiristä.
-
(2023)Nykypakanuus on kasvattanut suosiotaan länsimaissa, myös Suomessa aina 90- luvulta alkaen. Pakanuus näyttäytyy useimmille nykypakanoille myös ryhmäidentiteettinä, jolloin sosiaaliset ilmiöt kuten sosiaalinen vertailu ja sosiaalinen identiteetti ovat asioita, joita on mahdollista tutkia uskontotieteen alla. Etenkin sosiaalista identiteettiä on suomalaisen pakanakentän sisällä jo tutkittu, mutta sitä vastoin identiteettiautenttisuutta ei. Identiteettiautenttisuudella tarkoitetaan tämän tutkimuksen kontekstissa sosiaalista vertailua liittyen oman pakanaidentiteetin autenttisuuteen. Oma tutkimukseni keskittyy näin ollen tutkimaan sitä, miten autenttinen pakanaidentiteetti rakentuu suomalaisten nykypakanoiden puheessa. Autenttisuus on käsite, jota yleensä käytetään kuvaamaan kaikkea aitoa, todenmukaista ja alkuperäistä, ja näin ollen sitä usein käytetään käsitteenä, jolla omaa ryhmä- tai henkilökohtaista identiteettiä rakennetaan, perustellaan tai oikeutetaan. Kansainvälisessä pakanuutta ja pakanaidentiteettiä koskevassa tutkimuksessa on osoitettu, että eri maiden pakanayhteisöissä autenttisuus näyttäytyy tietynlaisena sosiaalista sisäryhmää määrittävänä kriteerinä. Tämä ilmeni siten, että osa pakanaidentiteettiä kantavista henkilöistä määritteli tietyt pakanuuteen liitettävät piirteet ja ideaalit, joita autenttisten pakanoiden sisäryhmä edustaa ja sosiaalisen vertailun kautta rajasi osan pakanayhteisöstä sosiaaliseksi ulkoryhmäksi, vähemmän autenttisiksi pakanoiksi. Oman tutkimukseni pääasiallinen tarkoitus on selvittää, esiintyykö tämänkaltaista autenttisuuteen perustuvaa sosiaalista vertailua myös Suomessa ja jos esiintyy, mitä ideaaleja autenttiseen pakanuuteen liitetään. Autenttisuuteen liitettyjä piirteitä olivat aiemmassa tutkimuksessa esimerkiksi traditionaalisuus, epäkaupallisuus sekä pinnallisuudesta ja populaarikulttuurin tekemistä pakanuuden tulkinnoista irrottautuminen. Koska aihetta ei ole aiemmin suomalaisessa kontekstissa tutkittu, maisterintutkielmani antaa yleistason katsauksen siihen, miten autenttinen pakanaidentiteetti rakentuu suomalaisten nykypakanoiden puheessa ja vertailee, miten se suhteutuu aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimukseni aineisto koostuu kahdestatoista laadullisen asennetutkimuksen metodein toteutetusta haastattelusta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynsin autenttisuuden käsitettä sekä sosiaalisen identiteetin teorian käsitteistöä. Tutkimusotetta voidaan pitää teoriaohjaavana, sillä teoreettinen viitekehys eli autenttisuus ja aikaisemman tutkimuksen havainnot ohjaavat analyysin kulkua vahvasti. Tutkielmani tulosten valossa voidaan katsoa, ettei suomalaisessa pakanayhteisössä esiintyvä autenttisuuskeskustelu näyttäydy ainakaan oman aineistoni valossa yhtä merkittävänä sosiaalisen vertailun välineenä, kuin vertailukohtana käyttämässäni aiemmassa tutkimuksessa. Verrattuna aikaisempaan tutkimukseen hajonta siinä, oliko autenttisuus merkittävä sosiaalisen vertailun kriteeri, oli suurempaa. Haastattelemani pakanat esittivät joitakin autenttisuusväitteitä ja jotkut haastatteluissa esiin nousseet piirteet, kuten pakanuuden representaatiot sosiaalisessa mediassa tai populaarikulttuurista inspiraation hakeminen omaan harjoitukseen näyttäytyivät kokonaisuutena aihepiireinä, joihin liittyi sosiaalista vertailua identiteettiautenttisuuden perusteella. Verrattuna aiemman tutkimuksen havaintoihin haastattelemieni pakanoiden puheessa korostuivat kuitenkin autenttisuuden sijaan myös vastakkaiset ilmiöt, kuten pakanuuden epädogmaattinen luonne ja itsemäärittelyoikeus, ja niihin vedoten haastateltavat myös vastustivat sosiaalista vertailua liittyen autenttisuuteen. Tutkimukseni antaa yleisellä tasolla katsauksen siihen, millaista keskustelua aiheesta suomalaisessa kontekstissa esiintyy, mutta jatkotutkimukselle, joka keskittyisi tutkimaan aihetta jonkun rajatun yhteisön, esimerkiksi traditionaalisten wiccojen kontekstissa, voisi olla paikkansa.
Now showing items 1-4 of 4