Browsing by Subject "lunastus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Tämä pro gradu käsittelee ”riemuvuoden eskatologiaa”, tarkoitan erilaisia lopun aikoihin liittyviä tulkintoja, jotka on johdettu Leviticuksen ”riemuvuosilaista” ja sen kytköksistä muihin heprealaisten kirjoitusten osiin ja kokonaisuuksiin. Riemuvuosilaissa (Lev 25–27) esiintyvät heprealaiset erityissanat jovel ja deroor, ja riemuvuosilakiin kohdistuvat selkeät temaattiset kytkökset kuten laskentakaava ovat valitsemiani indikaattoreita, joiden avulla etsin RE:a. Aineistoon kuului aiheen kannalta keskeistä materiaalia seuraavista kirjaryhmistä: Heprealainen Raamattu (HR) eli Toora, Profeetat ja Kirjoitukset, muut varhaiset heprealaiset tekstit, Kuolleenmeren kirjakääröt ja Uusi testamentti (UT). Kronologinen takaraja on n. toisen temppelin ajan loppu eli 70 jaa. ja eskatologian eri suuntiin kasvavan luonteen mukaisesti käsittelin aihetta kirjaryhmä kerrallaan varhaisimmasta uusimpaan. Tutkimusmenetelmä oli vertaileva tekstitutkimus David J. A. Clinesin ensimmäisen kategorian mukaisesti keskittyen siihen, mitä tekstiaineisto itse sanoo. Tekstien löydetyissä ja säilyneissä muodoissa riemuvuosi ei ole vain juhla tai elämän eri osa-alueita koskettava kokonaisvaltainen laki, vaan eskatologinen kertomus, joka koskettaa Israelia ja kaikkia kansoja ja koko luomakuntaa. Eskatologia rakentuu aina edellisten tekstien päälle, ja uudet kirjoittajat tuovat kirjojen välillä kasvavaan eskatologiaan omia näkökulmia. Eri ryhmien ”käsialat” saattavat näkyä. Tutkielmassani historialliset, teologiset ja kirjalliset näkökulmat ovat kaikki tärkeitä, ja fokus on ison kertomuksen isoissa opeissa. Tavoite oli tehdä asiallinen ja hyödyllinen katsaus aiheeseen, joka on ajankohtainen ja keskeinen esimerkiksi juutalaisuuden ja kristinuskon ymmärtämiselle. Riemuvuoden eskatologian keskus on Israelin Jumalan ja ihmisten välisissä suhteissa. Perustekijöitä ovat 1) Egyptin orjuudesta vapauttamiseen ikään kuin vastaaminen riemuvuosilailla; 2) Kuuliaisuuden siunauksen, tottelemattomuuden kirouksen ja maahan paluuseen liittyvä laiminlyötyjen maan sapattilepojen hyvittäminen autioitumisella sekä jumalattomuuden rangaistuksen tunnustaminen; 3) Leviticuksen riemuvuosilain, juhlakalenterin JHWH:n kolmen tapaamisen ja erämaavaelluksen ja laskentakaavan yhtymä- kohdat. Eksiilin aikana ja sen jälkeen syntyi paljon aiheelle relevantteja tekstejä (Jes, Dan), joista myöhemmät tekstit paljon ammentavat. Luomakunta asetetaan kiastisesti ennalleen. Kahden juhlatapaamisen eskatologian täyttymys tapahtui UT:n mukaan Jeesuksen uhrikuoleman ja ylösnousemuksen, sekä Pyhän Hengen vuodattamisen kautta. UT:ssa odotetaan HR:n tavoin kolmannen juhlan täyttymystä. Sitä ennen Jeesus lähetti opetuslapset julistamaan evankeliumia kaikkeen maailmaan, kun he ensin saivat Pyhän Hengen voimaksi todistaa. Ajan myötä heräsi myös haasteita juutalaisten ja kristittyjen suhteille.
-
(2023)Tutkin Timothy Kellerin käsitystä työn teologiasta käyttäen päälähteenä teosta Every Good Endeavour. Connecting Your Work to God´s Plan for the World (2014). Käytän myös muuta Timothy Kellerin tuotantoa soveltuvin osin. Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi, jossa referoin, jaottelen ja analysoin Timothy Kellerin ajatuksia työhön liittyen. Timothy Kellerin työn teologiaa strukturoivana prinsiippinä toimii hänen käsityksensä evankeliumista. Keller erottelee kaksi erilaista lähestymistapaa evankeliumiin: evankeliumi yksilön pelastumiseksi sekä evankeliumin pelastushistoriallinen narratiivi. Tutkielmassa työn teologian analysoinnin viitekehyksenä toimii Kellerin narratiivisen evankeliumikäsityksen neljä kulminaatiopistettä, jotka ovat luominen, lankeemus, lunastus ja ennalleen asettaminen. Kellerin mukaan työ on muun luomakunnan ohella itsessään hyvä asia. Kaikki työ on arvokasta ja Keller näkee työn olevan yksi ihmisen perustarpeista. Työ on tärkeä osa ihmisen tehtävää luomakunnassa ja työnteko tuo Jumalan kuvaa näkyviin ihmisissä. Kellerin mukaan synnin seurauksena työ joutui kirouksen alle. Synnistä johtuvat työhön liittyvät ongelmat, mutta aynnistä huolimatta työ tuottaa edelleen hedelmää, joskin vajavaista. Synnistä seuraavan epävarmuuden vuoksi ihmiset saattavat rakentaa identiteettinsä työn varaan, mikä on Kellerin näkökulmasta ongelmallista. Timothy Keller ajattelee että vastaus työn ongelmiin on Jeesus, joka pelastaa ihmiset uskon kautta ja sen seurauksena ihmiset saavat olla rakastettuja ja hyväksyttyjä ilman omia ansioita. Jeesuksen kautta eksistentiaaliset tarpeet täyttyvät ja tämän seurauksena ihmiset saavat tehdä työtään levosta käsin Kristuksen ohjeistuksen mukaan. Kristittyjen tulisikin olla avoimesti kristittyjä myös työelämässään ja näyttää vakaumuksensa kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Kellerin mukaan oikea motiivi työlle on Jumalan ja ihmisten palveleminen, jonka kautta myös työn merkitys ja arvo syntyy. Aikojen lopulla Jeesuksen palatessa koko luomakunta luodaan uudeksi ja oikeutta mutta kristittyjen tulisi uusina luomuksina elää ikään kuin tästä tulevasta ajasta käsin ja tuoda taivasten valtakuntaa maan päälle omien elämiensä kautta. Yleisesti Timothy Kellerin työn teologia on hyvin käytännöllistä teologiaa, sillä hän pyrkii etsimään käytännöllisiä yhteyksiä teologian ja arkielämän välillä. Hänen ajattelussaan näkyy vahva teologinen realismi sekä usko siihen että hengelliset ja materiaaliset asiat vaikuttavat toisiinsa todellisella tavalla.
Now showing items 1-2 of 2