Browsing by Subject "muslimit"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2020)Tässä tutkielmassa analysoin andalusialaisen Ḥafṣ ibn Albar al-Qūṭīn latinasta arabiaksi runomittaan kääntämää Psalttaria vuodelta 889. Psalttarin kääntäminen ajoittuu aikaan, jolloin Andalusian eli muslimien hallitseman Iberian väestö alkoi arabialaistua ja osin islamilaistua. Työssäni selvitän semanttisen analyysin keinoin, onko Ḥafṣin käännöksen Jeesus-kuvassa havaittavissa islamilaiselle ajattelulle tyypillisiä, kristilliselle uskonnolliselle ajattelulle vieraita piirteitä. Valitsin analysoitaviksi Jeesuksen tärkeimmän nimitykset, jotka olivat ”Jeesus”, ”kristus” ja ”poika”. Tutkimuskysymys liittyy laajempaan keskusteluun mozarabien eli Andalusian arabiankielisten kristittyjen islamilaistumisesta 700-luvun muslimivalloituksen jälkeen. Koska nämä omaksuivat arabian käyttökielekseen, on esitetty myös heidän uskonnollisen ajattelunsa islamilaistuneen. Toisten tutkijoiden mielestä he omaksuivat kielen, mutta säilyttivät silti kristillisen ajattelunsa. Toteutin tutkimuksen vertailemalla Vulgatan heprealaisten psalmien pohjalta tehtyä käännöstä Psalmi iuxta Hebraicam Ḥafṣin arabiankieliseen tekstiin niissä kohdin, joissa latinassa esiintyi joku analyysin pohjaksi valituista sanoista. Analysoitavia kohtia oli kaikkiaan 20, joista nimi Jeesus (Iesus) esiintyi viidesti, kristus (christus) kymmenesti ja poika (filius) neljästi. Näiden lisäksi lisäsin analyysiin yhden esimerkin sanan ”poika” käytöstä Vulgatan Septuagintan mukaan käännettyjen psalmien (Psalmi iuxta Septuagintam) pohjalta, koska sillä oli ilmeinen vaikutus Ḥafṣin psalttariin. Lisäksi huomioin yhden näiden kohtien ulkopuolisen esimerkin Ḥafṣin psalttarista, jossa käytetään nimeä Jeesus, vaikkei nimelle löydykään vastaavuutta latinalaisesta tekstistä. Ḥafṣin arabiankielisessä käännöksessä on muutamia semanttisesti huomionarvoisia seikkoja. Sanojen Jeesus (al-Yasūʽ) ja kristus (al-masīḥ) käyttö muistuttaa kieliopillisesti kovasti Koraanin arabian Jumalan nimitysten käyttöä, sillä kaikkiin liittyi aina joko määräinen artikkeli tai possessiivisuffiksi, mikä muutoin on erikoista erisnimien kanssa. Toisaalta on selvää, ettei Ḥafṣ ymmärrä esimerkiksi kristusta tai messiasta vain Jeesuksen vaihtoehtoisena nimityksenä, vaan laajemmin. ”Poikaan” liittyvissä kohdissa ei ole havaittavissa suurtakaan käännöksellistä tulkintaa sen paremmin hahmon jumaluuden korostamiseksi kuin häivyttämiseksi. Kaiken kaikkiaan Ḥafṣ on sangen uskollinen kääntäjä, vaikka kääntääkin proosamuotoista latinaa runomuotoiseksi arabiaksi. Käännösvalinnoillaan ja pienillä lisäyksillään Ḥafṣ kuitenkin säilyttää kohdat, joissa Jeesus rinnastuu Jumalaan ja osin jopa korostaa niitä. Tutkimustuloksena hänen pitävän kiinni kristillisestä ajattelusta ja vastustavan islamilaisia uskonnollisia vaikutteita, vaikka vaihtaakin kristillisen tradition kielen latinan arabiaan.
-
(2023)Tässä tutkielmassa tutkin amerikkalaisen hip hop-artisti Mos Defin muslimi-identiteettiä hänen kappaleidensa sanoitusten kautta. Mos Defiä kuvaillaan akateemisessa tutkimuksessa yleensä sunnimuslimiksi. Tarkoitukseni on monipuolistaa tätä yksinkertaistettua kuvausta. Aineistonani toimii Mos Defin neljän sooloalbumin sanoitukset. Metodini on sisällönanalyysi ja tärkeimmät teoreettiset käsitteet ovat identiteetti ja identifikaatio. Tarkastelen mitä sanoitukset pitävät sisällään, jotta voin vastata kysymykseen millainen muslimi-identiteetti Mos Defille rakentuu. Esittelen analyysiluvuissa kolme erilaista islamin muotoa, joita sanoituksista löytyy. Näitä ovat sunnalainen islam, musta amerikkalainen islam ja Five Percent Nationin islam. Johtopäätöksissä väitän, että Mos Defin identifioituu kaikkiin näihin islamin muotoihin. Siksi Mos Defin kutsuminen sunnimuslimiksi ei ole riittävä kuvaus hänen uskonnollisesta identiteetistään, ja akateemisessa tutkimuksessa tulisi huomioida paremmin ristiriitaistenkin identifikaatioiden täyttävän eri tarpeita Mos Defin muslimi-identiteetissä.
-
(2020)Tämän tutkielman tavoitteena on soveltaa eletyn uskonnon teoriaa maahanmuuttajataustaisten hazara-muslimien käsityksiin ja kokemuksiin jinneistä. Tutkielman lähtökohtana on laajentaa islamiin liittyvää tutkimusta keskittymällä kahteen melko vähän tutkittuun aihepiiriin: jinneihin ja shiialaisuuteen. Tutkielmaa varten on haastateltu viittä (5) aikuista hazara-taustaista maahanmuuttajaa. Kaikki haastateltavat ovat asuneet osan elämästään Afganistanissa ja saapuneet Suomeen noin 20 vuotta sitten. Haastattelut on tehty teemahaastatteluina, jotka on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on eletyn uskonnon teoria, jonka avulla peilataan haastateltavien näkemyksiä ja kokemuksia jinneistä. Aineiston keskeisimpinä teemoina ovat eletyn uskonnon teorian näkökulmasta narratiivisuus, kehollisuus, performatiivisuus, henkipossessio, sekä uskonnollisten käsitysten muutokset. Arjen toiminnoissa jinnit näyttäytyvät aineistossa erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka niitä tulisi välttää. Aineistosta keskeisinä keinoina nousevat varoittavat kertomukset jinneistä, rukousformulat, Koraanin lukeminen, sekä islamin peruspilarien noudattaminen. Aineiston perusteella käsitykset jinneistä vaihtelevat hyvin paljon paitsi keskenään, myös suhteessa viralliseen oppiin. Kaikki haastateltavat uskovat jinnien olemassaoloon, mutta käsitys niiden toimijuudesta ja vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa vaihtelee suuresti. Suurimmat erot jinneihin liittyvissä käsityksissä ovat aineiston perusteella miesten ja naisten välillä. Naisten käsityksissä jinnit ovat aktiivisesti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, ja naisilla oli runsaasti omakohtaisia kokemuksia. Miehillä vastaavia kokemuksia ei ollut, ja he suhtautuvat ajatukseen jinnien toimijuudesta varauksellisesti. Yhteiskunta ja ympäröivä yhteisö muovaavat käsityksiä jinneistä ja toisaalta asettavat raamit sille, kuinka ne näyttäytyvät. Suomeen muutto on vaikuttanut osan haastateltavien käsityksiin, mutta myös henkilökohtaisilla kokemuksilla on ollut suuri vaikutus siihen, kuinka jinneihin suhtaudutaan.
-
(2017)Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten uskonto on näkynyt Espoon Entresse -kauppakeskuksessa sijaitsevassa Entressen kirjastossa kyseisen kirjaston kirjastoammattilaisten ja asiakkaiden haastattelujen perusteella. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten haastateltavat ovat suhtautuneet uskonnon näkyvyyteen ja erityisesti rukousnurkan olemassaoloon yleisessä kirjastossa sekä millaisia reunaehtoja he ovat valmiit asettamaan uskonnon näkyvyydelle yleisessä kirjastossa osana 2010-luvun julkista tilaa. Kumpikin haastatteluryhmä koostuu viidestä haastateltavasta. Tutkimusmenetelmä on laadullinen, aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa Kim Knottin spatiaaliseen teoriaan sisältyvä tilan ulottuvuuksien luokitus. Tilan ulottuvuudet ovat fyysinen, sosiaalinen ja henkinen. Tarkastelen fyysisen ulottuvuuden osalta, missä kirjaston fyysisissä paikoissa ja miten uskonto on haastatteluaineiston pohjalta näkynyt Entressen kirjastossa. Sosiaalisen ulottuvuuden osalta tarkastelun kohteena on se, ketkä ovat osallistuneet uskonnon esiintuomiseen Entressen kirjastossa. Henkisen ulottuvuuden osalta tarkastelen puolestaan sitä, miten haastattelemani kirjastoammattilaiset ja asiakkaat ovat kokeneet uskonnon näkyvyyden Entressen kirjastossa ja millaisia tunteita uskonnon näkyminen on saanut heissä aikaan. Tutkielma rakentuu vuonna 2010 Entressen kirjastoon muslimeita varten pystytetyn rukousnurkan ja siitä nousseen kohun ympärille. Rukousnurkka oli Entressen kirjastossa kahden ja puolen viikon ajan elo-syyskuun vaihteessa, silloin meneillään olleen Ramadan-kuukauden loppuun asti. Tarkastelun aikaväli on rukousnurkkakohun jälkeinen aika haastatteluaineiston keräämiseen saakka. Tein haastattelut touko-kesäkuun välisenä aikana vuonna 2016. Tutkielman lopuksi pohditaan, onko rukousnurkkakohulla ollut vaikutusta uskonnon näkyvyyteen Entressen kirjastossa kohun jälkeisenä aikana. Tutkimustuloksissa esitän, että Entressen kauppakeskuksen alueella asuvat muslimimaahanmuuttajat ovat vaikuttaneet keskeisesti uskonnon näkyvyyteen Entressen kirjastossa. Uskonto on näkynyt Entressen kirjastossa muslimien rukoilun, peittävän pukeutumisen ja puheessa esiin tulevien uskonnollisten ilmausten muodossa. Rukoilua on näkynyt esimerkiksi kirjaston wc-tilassa ja käytävässä. Aineistoni perusteella asiakkaiden ja työntekijöiden kirjastossa rukoiluun on suhtauduttu pääasiassa kunnioittavasti ja ymmärtäväisesti. Lisäksi uskonto on näkynyt kirjaston uskontoaiheisissa tapahtumissa, kuten Koraani-näyttelyn, Maailmanuskonnot -luentosarjan ja Somalimessujen muodossa. Uskontojen esittelyt ja keskustelutilaisuudet katsottiin haastateltavien vastausten perusteella informatiivisen luonteensa vuoksi sopivaksi muodoksi uskonnon näkymiselle kirjastossa. Kristinuskon näkyminen kirjastossa esimerkiksi adventtiaikaan joululaulutilaisuuksien ja Lucia-kulkueen muodossa liitettiin haastateltavien vastauksissa suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi asiaksi ja sitä pidettiin sen nojalla hyväksyttävänä. Kirjastossa uskonnon näkyvyyden rajan haastateltavat katsoivat kulkevan siinä, että kirjasto ei saa aloitteellisesti tarjota tilojaan uskonnonharjoitusta varten, koska niin tehdessään kirjasto ei enää näyttäydy puolueettomana eri maailmankatsomusten suhteen. Rukousnurkkakohulla ei ollut nähtävissä kielteistä vaikutusta uskonnon muuhun näkyvyyteen Entressen kirjastossa, sillä esimerkiksi kaikki uskontoaiheiset tapahtumat järjestettiin kohun jälkeen. Rukousnurkka oli suunniteltu väliaikaiseksi, sillä sen tarkoitus oli olla eräänlainen hyväksyntäviestin osoitus kauppakeskuksen maahanmuuttajataustaisille muslimiasiakkaille, joiden rukoilu oli kielletty kirjaston alakerrassa sijaitsevan kuntokeskuksen pukuhuoneissa siitä tulleisiin valituksiin vedoten. Kirjastossa ollutta rukousnurkkaa ei lopulta edes käytetty, mutta siitä huolimatta sen olemassaoloa kirjaston puolueettomaksi koetussa tilassa vastustettiin Internetin keskustelupalstoilla median uutisoitua asiasta. Lisäksi kirjaston ylläpitämästä rukousnurkasta tehtiin kaksi kantelua oikeusasiamiehelle. Kirjastoammattilaisten mukaan rukousnurkkakohu opetti heille sen, että joidenkin mielestä kirjasto oli tarpeettomasti puuttunut ihmisten yksityiselämään kuuluvaan asiaan, eli uskonnonharjoitukseen, tarjoamalla sitä varten erillisen alueen kirjaston julkisesta tilasta.
-
(2020)Tämän tutkielman aihe on transsukupuoliset muslimit. Se käsittelee transsukupuolisten muslimiaktivistien kerrontaa yhdysvaltalaisen Transfaith -järjestön sivuilla. Tarkastelen transsukupuolisten muslimien kohtaamaa syrjintää ja selviytymistä. Tutkimuksessa kysyn, millainen kuva Transfaith -järjestön sivuilla transsukupuolisten muslimiaktivistien kerronnasta muodostuu transsukupuolisuudesta sekä millaiset raamit länsimaalainen kulttuuri, muslimi- ja sateenkaariyhteisö asettavat transsukupuolisille muslimeille. Tärkeiksi keskeisiksi käsitteiksi nousevat sosiaalinen ja biologinen sukupuoli sekä transsukupuolisuus ja kolmas sukupuoli. Näiden kautta kuvaan sukupuolen moninaisuutta ja sitä, miten sukupuolisuus on ymmärretty. Kuvaan myös islamin ja muslimiyhteisön käsitystä transsukupuolisuudesta historian saatossa. Hyödynnän feministifilosofi Judith Butlerin teoriaa sukupuolisuudesta ja vallankäytöstä, mikä auttaa ymmärtämään transsukupuolisten muslimien sukupuoli-identiteettiä ja yhteiskunnan dominanssia. Aineistonani toimii yhdysvaltalaisen voittoa tavoittelemattoman Transfaith -järjestön internetsivuilla olevat artikkelit, uutiset ja muu yleinen informaatio. Käytössäni on 22 tekstiaineistoa, joissa 17 muslimiaktivistia kertoo omasta transsukupuolisuudestaan ja muslimi-identiteetistään. Aktivistit ovat taustoiltaan erilaisia ja he antavat monipuolisen kuvan transsukupuolisen muslimin todellisuudesta. Hyödynnän kriittistä diskurssianalyysiä, joka metodina mahdollistaa yhteiskunnallisten ongelmakohtien tarkastelun ja yhteiskuntakritiikin. Näin huomio kiinnittyy aineistossa ilmenneisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja valta-asetelmiin. Metodi auttaa purkamaan aineiston kautta rakentuvaa kuvaa transsukupuolisten muslimien kohtaamasta länsimaalaisesta yhteiskunnasta ja heidän identiteetistään. Tutkielmassa nousee pinnalle se, että transsukupuolisten muslimien elämä ei ole helppoa yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen vaikenemisen ja torjunnan takia. He kokevat ristiriitaisuutta muslimi- ja sateenkaariyhteisöissä. Samalla vaikka he kohtaavat trans- ja islamofobiaa, he haluavat kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyiksi tasa-arvoisina yhteiskunnan ja yhteisön jäseninä. Muslimiyhteisön torjunta voi aiheuttaa transsukupuoliselle kipua ja siksi osa heistä kertoo kokeneensa hankaluutta sukupuoli- ja uskontoidentiteetin yhteensovittamisessa. Merkittävä osa transsukupuolisista ei koe, että transsukupuolisuus on erillinen sukupuoli. Tavallisesti he haluavat tulla määritellyiksi sosiaalisen sukupuolensa kautta binaarin sukupuolijaottelun tavoin.
-
(2022)Jumalaan uskomista pidetään yhtenä keskeisenä uskonnollisuuden mittarina. Tässä tutkielmassa haluttiin selvittää Jumalaan uskomattomien henkilöiden näkemyksiä omasta uskonnollisuudesta, hengellisyydestä, kuulumisesta uskonnollisiin tai hengellisiin yhteisöihin sekä heidän asenteistaan Suomessa asuvia vähemmistöuskontoja kohtaan. Tutkielmassa käytettiin Suomessa vuonna 2017 kerättyä kyselyaineistoa. Otos koostui suomalaisesta aikuisväestöstä (n=438). Aineistossa noin puolet (n=193) oli sellaisia vastaajia, jotka eivät uskoneet Jumalaan. Jumalaan uskomattomista vastaajista noin 33 prosenttia luokitteli itsensä uskonnottomaksi. Jumalaan uskomattomat naiset pitivät itseään todennäköisemmin uskonnollisempina kuin miehet, mikä vahvistaa aikaisempaa näkemystä asiasta. Hengellisyyteen liittyvässä kysymyksessä sukupuolella ei näyttänyt olevan merkitystä sen suhteen kuinka hengellisinä Jumalaan uskomattomat vastaajat itseään pitivät, mikä poikkeaa aikaisemmasta käsityksestä asiasta. Ikää pidetään yhtenä keskeisenä uskonnollisuuden ennustajana ja myös tässä aineistossa nuoremman ikäluokan edustajat uskoivat Jumalaan epätodennäköisemmin kuin vanhemman ikäluokan edustajat. Koko aineiston tasolla (n=438) ikä oli myös yhtenä uskonnottomuutta lisäävänä tekijänä niin, että nuoremmat ikäluokat määrittivät itsensä uskonnottomammaksi kuin vanhemmat ikäluokat. Jumalaan uskomattomien ryhmässä (n=193) ikäryhmien väliltä ei löytynyt eroa sen suhteen kuinka uskonnollisina he itseään pitivät. Jumalaan uskomattomien asenteet uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan olivat neutraaleja tai positiivisia. Verrattuna Jumalaan uskoviin suhtautuminen vähemmistöuskontoihin ja muslimeihin oli osittain positiivisempaa ja osittain negatiivisempaa. Asenteet vähemmistöjen yhtäläisiin oikeuksiin harjoittaa uskontoaan Suomessa olivat melko positiivisia, sillä yli 80 prosenttia suhtautui asiaan neutraalisti tai sitä positiivisemmin. Jumalaan uskomattomat vastaajat suhtautuivat myös varsin positiivisesti kysymykseen uskonnollisten vähemmistöjen oikeudesta omiin pyhättöihinsä tai muslimien oikeudesta omiin moskeijoihinsa Suomessa, sillä siihenkin neutraalisti tai sitä positiivisemmin vastasi suhtautuvansa yli 75 prosenttia. Jumalaan uskomattomien negatiivisempi suhtautuminen vähemmistöuskontoihin vahvistaa aikaisempaa käsitystä uskonnottomuudesta mutta tässä tutkielmassa osassa vastauksista asenteet olivat yhtä positiivisia tai jopa positiivisempia kuin Jumalaan uskovilla, mikä poikkeaa osittain aikaisemmasta käsityksestä asiasta.
Now showing items 1-6 of 6