Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "myytit"

Sort by: Order: Results:

  • Hurme, Nina (2024)
    Tutkimus on videopelistä nimeltä God of War (2018) ja siinä esiintyvistä skandinaavisen mytologian jumalista. Tarkoituksena on analysoida, miten videopelissä on kuvattu jumalia ja heidän tarinoitansa ja verrata niitä skandinaavisen mytologian jumaliin ja myytteihin. Analysoinnin kohteena ovat kreikkalainen sodan jumala Kratos, joka on pelin päähahmo, skandinaavisen mytologian tietäjä Mimir, kavala jumala Loki, Thorin pojat Magni ja Modi, hedelmällisyyden jumalatar Freija ja hänen poikansa Balder sekä Odinin soturinaiset eli valkyriat. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jossa käytetään pelikeskeistä metodia, eli niin sanottua pelisisällönanalyysia. Pelasin videopelin itse ja tein samalla siitä havaintoja ja muistiinpanoja. Myöhemmin luin eri lähteistä skandinaavisesta mytologiasta ja keräsin tiedot peliin liittyvistä jumalista. Tärkeimmiksi lähteikseni muodostui Benjamin Thorpen kirja vuodelta 1851 ”Northern Mythology” sekä nettisivustot Vikingr.org ja Mythopedia.com. Pelikeskeistä tutkimusmenetelmää käyttäen pystyin tutkimaan videopelin sisältöä samalla tavalla kuin lukisin tekstiä ja vertailin sitä mytologian teksteihin. Videopelissä on selkeästi käytetty inspiraationa monia eri skandinaavisen mytologian jumalia ja myyttejä. Suurimmat ja tunnetuimmat näistä ovat Freijan ja Friggan rooli äitinä ja Odinin vaimona, Mimirin kaivo ja Odinilta saatu rangaistus sekä Balderin kuolema Lokin huijauksen ja mistelin lopputuloksena. Videopelissä nähdään myös paljon muuta Skandinavian muinaisuskoon liittyvää, kuten maailman synnyn ja lopun myytit, yhdeksän maailmaa ja niitä yhdistävä Maailmanpuu.
  • Kinnunen, Suvi (2015)
    Kärsimystrilogia on Pirkko Saision salanimellä Jukka Larsson kirjoittama romaani. Kärsimystrilogia koostuu alunperin kolmesta erillisestä romaanista; Kiusaaja (1986), Viettelijä (1987) ja Kantaja (1991). Teoksia ei ollut tarkoitettu alunperin trilogiaksi, mutta ne koottiin yhteen teemojen yhtenäisyyden vuoksi. Tarkastelen tutkimuksessani Kärsimystrilogian uskontoon ja uskonnollisuuteen liittyviä teemoja sekä trilogian saamaa vastaanottoa lehtiarvosteluissa uskonnon ja uskonnollisuuden näkökulmasta. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat miten uskontoa ja uskonnollisuutta kuvataan trilogiassa sekä se, millaisia uskonnollisia kielikuvia ja viittauksia kirjoista on löydettävissä. Vastaanottoon liittyvä keskeisin kysymys on se, miten kriitikot ovat kommentoineet trilogian osien uskonnollisia teemoja. Päälähteinä olivat romaanit Kiusaaja, Viettelijä ja Kantaja sekä yhteispainos Kärsimystrilogia, johon Pirkko Saisio on kirjoittanut jälkisanat. Vastaanottoon liittyvät lähteet ovat trilogiasta sanomalehdissä julkaistut arvostelut, joita oli 61 kappaletta. Ensimmäisessä tutkimuksen osassa kuvataan Kiusaajan, Viettelijän ja Kantajan juonet ja tarkastellaan Kärsimystrilogian sijaiskärsijöitä; Enkeliä, Jukka Mikaelia ja Jeesusta. Toisessa osassa syvennytään siihen, miten uskonto/uskonnollisuus näkyy trilogian eri osissa. Kolmas osa on omistettu myyteille, Jeanne d'Arcille, tuhlaajapojalle, Aabrahamille ja Iisakille sekä Kristoforokselle. Neljännessä osassa kootaan yhteen trilogian saamat arvostelut teemoittain. Tutkimukseni osoittaa, että Larsson on käyttänyt trilogiassaan paljon viittauksia uskontoon. Enemmän tai vähemmän piilossa olevia viittauksia löytyy trilogian jokaisesta osasta useita. Kirjojen henkilöille uskonnolla näyttää olevan merkitystä, vaikka ketään trilogian henkilöistä ei kuvata erityisen uskonnolliseksi. Kaikissa trilogian osissa on myös hahmo, jonka voi tulkita sijaiskärsijäksi, Kristus-hahmoksi. Kriitikoista osa oli löytänyt romaaneista niissä olevia viittauksia uskonnollisiin teemoihin, osa taas sivuutti uskonnollisuuden ja myyttisyyden ja arvioi romaaneja ilman syvempää uskonnollista analyysiä. Kiusaajan kritiikeissä arvostelijat nostivat esille erityisesti Jukka Larssonin taustaan liittyviä asioita, hän oli keksityn historiansa perusteella teologian kandidaatti. Viettelijästä teemoja nostettiin sen aiheen huomioon ottaen ymmärrettävästi paljon esille ja useassa Viettelijän arvostelussa käytettiin myös uskonnollista kieltä. Kantajan arvosteluista useassa huomioitiin sen sisältämät mise en -abyme -rakenteet, kehyskertomuksen rinnalla kulkevat myyttiset kertomukset.