Browsing by Subject "naistoimijuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tämä tutkielman tarkoitus on tarkastella niitä keinoja millä Anna Maria van Schurman oikeuttaa omaa toimijuuttaan ja käyttää valtaa naisena 1600-luvun Yhdistyneissä Alankomaissa. Tutkimuksen lähteenä on Anna Maria van Schurmanin ja André Rivet’n vuosien 1631-1650 välinen kirjeenvaihto. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, miten Anna Maria van Schurman oikeuttaa naisten toimijuutta ja käyttää valtaa naisena kirjeissään André Rivet’lle. Lisäksi käsittelen Van Schurmanin ja Rivet’n välistä valta-asetelmaa ja Rivet’n suhtautumista suojattiinsa. Tutkimuksessa tuodaan myös esille sitä, millainen uskonnollinen ja yhteiskunnallinen toimija Van Schurman oli ja millainen oli hänen itseymmärryksensä. Tutkimusmetodi on sisällönanalyysi. Analysoin tekstiä keskittyen siihen, miten Anna Maria van Schurman sanoittaa omaa ja muiden naisten toimintaa sekä millaisia keinoja hän tekstissä käyttää lisätäkseen omaa uskottavuuttaan. Pyrin myös muodostamaan kirjeenvaihdon pohjalta kokonaiskuvan Van Schurmanin ja Rivet’n ihmissuhteesta ja siinä vallinneista valtarakenteista, mutta tutkielman pääpaino on Anna Maria van Schurmanissa ja hänen toiminnassaan. Anna Maria van Schurman oli aikansa oppinein nainen Euroopassa, joka pääsi myös osallistumaan yliopisto-opetukseen. Hän aloitti kirjeenvaihdon teologi André Rivet’n kanssa saadakseen tältä ohjausta opintoihinsa. Heidän välilleen muodostui myös lämmin ystävyys. Kirjeenvaihdossaan he keskustelivat Van Schurmanin opintojen etenemisestä ja hänen laatimastaan tutkielmasta kristityn naisen soveltumisesta korkeampaan kirjaoppineisuuteen, mutta myös teologisista kysymyksistä, yhteiskunnallisista asioista, Euroopan tapahtumista sekä yksityiselämän asioista. Anna Maria van Schurman tiedosti yhteiskunnan ja kirkon hänelle määrittämät roolit ja halusi kunnioittaa niitä myös omassa toiminnassaan. Hän oikeutti omaa toimintaansa reformoidun uskon mukaisen sukupuolien tasa-arvon ja hengellisen itsensä kehittämisen näkökulmasta. Hänellä oli jo Rivet’n kanssa käymänsä kirjeenvaihdon alkaessa merkittävä yhteiskunnallinen asema, joka vahvistui Rivetin avulla entisestään kirjeenvaihdon aikana ja antoi hänelle lisää auktoriteettia toimia. Rivét arvosti Van Schurmania oppineena naisena ja keskustelukumppanina, vaikka pitikin tätä poikkeuksena naisten joukossa. Van Schurman oli tietoinen omasta merkityksestään, vaikka ei nauttinutkaan julkisuuden tuomasta maineesta. Henkilökohtainen usko muodosti hänelle vahvan itseymmärryksen, johon hän perusti kaiken elämässään.
-
(2017)Tässä tutkimuksessa lähestytään Suomen helluntaiherätyksen naisjohtajuuskeskustelua Ristin Voitto -lehdessä vuosina 2015 ja 2016 ilmestyneiden mielipidekirjoitusten kautta. Naistoimijuudesta ja sen rajoista on käyty toistuvasti keskustelua helluntailiikkeen historian aikana ja siitä on muodostunut liikkeen kenttää jakava arvokysymys. Keskustelu on kulminoitunut erityisesti siihen, voivatko naiset toimia jäseninä seurakuntien johtoryhmissä, vanhimmistoissa. Tutkimuksen ensisijaisena mielenkiinnon kohteena on kartoittaa, kuinka naisjohtajuudesta puhutaan, miten sitä vastustetaan ja puolustetaan liikkeen piirissä. Tutkimuksen taustapohjana käytetään Eija Kurjen vuonna 2005 valmistunutta väitöstutkimusta helluntailaisen naistoimijuuden rakentumisesta, ja pyritään muodostamaan sille jatkumoa selventämällä, kuinka naisjohtajuuskeskustelu on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkimus on lähtökohdiltaan laadullista tutkimusta. Menetelmänä sekä teoreettisena viitekehyksenä käytetään konstruktionistiseen teoriaan pohjautuvaa diskurssianalyysiä. Ensisijainen aineisto koostuu 41:sta Ristin Voiton sanomalehdessä julkaistusta, sekä 10:sta Ristin Voiton verkkosivuilla julkaistusta mielipidekirjoituksesta. Toissijaisena aineistona käytetään muita lehdessä ilmestyneitä tekstejä, kuten artikkeleita, uutisia ja opetuskirjoituksia. Kirjoituksista nousevat teemat on ryhmitelty kolmen väljän diskurssikatoksen alle, jotka ovat (1) raamattu ja traditio, (2) sukupuoli ja (3) kutsumus. Tutkimuksen aineistossa korostuivat etenkin raamatuntulkintaan liittyvät erimielisyydet. Egalitaristit, katsoivat naisjohtajuuden pohjautuvan Raamattuun ja samalla korostivat sanoutuvansa irti liberaaliteologiasta ja sukupuolineutraalista ideologiasta. He perustelivat naisjohtajuutta muun muassa sukupuolieroista käsin ja katsoivat täysipainoisen johtajuuden tarvitsevan sekä hengellisten isien että äitien läsnäoloa. Komplementaristit sen sijaan näkivät naisjohtajuuden uhkana helluntailiikkeen konservatiiviselle arvopohjalle. He perustelivat hierarkista johtamismallia muun muassa sukupuolirooleilla, luomisjärjestyksellä sekä Raamatun antamalla maskuliinisella johtamiskuvalla. Naisjohtajuuskeskustelu näyttäytyi vahvasti sukupolvikysymyksenä ja osana liikkeen laajempaa murroskautta, jossa vanhoja toimintatapoja haastetaan ja uusia kritisoidaan. Komplementarismin kannattajien voidaan tulkita edustavan liikkeen vanhempia toimijoita, kun taas egalitaristit lukeutuvat todennäköisimmin nuorempaan ikäryhmään. Tutkimuksen perusteella naisvanhimmuuden voi olettaa tulevan mahdolliseksi tulevaisuudessa, nuoren sukupolven noustessa seurakuntien johtoelimiin.
Now showing items 1-2 of 2