Browsing by Subject "narratiivikritiikki"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Tiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani patriarkaalisia avioliittoja Heprealaisen Raamatun valossa. Tutkimuskysymykseni on, liittyikö niihin emotionaalista rakkautta. Emotionaaliseen rakkauteen liittyvät ominaisuudet tutkimuksessani ovat seksuaalinen kanssakäyminen, himo ja kaipaus toista kohtaan, läheisyydenkaipuu, kumppanista ja parisuhteesta huolehtiminen sekä sanat, teot ja luottamus. Tutkimuksessani olennaisessa osassa on patriarkkojen maskuliinisuus, sillä ajan hegemonisen maskuliinisuuden ihanteet vaikuttivat heidän ja toimintaansa perhekunnissaan. Vanhan testamentin ajan sukupuoliroolit ohjasivat Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin toimintaa. Tutkimuksessani liitän ajan hegemoniseen maskuliinisuuteen kuuluvan rohkeuden, taistelukyvyn, seksuaalisen viriiliyden naisen kanssa, auktoriteetin, fyysisen voiman, seksuaalisen itsehillinnän, viisauden, jälkeläiset sekä perhekunnan suojelun. Vanhan testamentin ajan avioliittokäsitykset poikkeavat nykyisistä avioliittokäsityksistä, ne eivät perustuneet rakkauteen vaan niiden motiivina olivat järkisyyt. Avioliitot olivat sopimuksia ja puolison valinta ei ollut yksilön oma päätös. Puoliso otettiin samasta sosiaalisesta taustasta, yleensä lähipiiristä. Tutkimusmetodina käytän narratiivikritiikkiä, jossa huomio kiinnittyy tekstille merkityksiä luovaan lukijaan. Siinä erotetaan tekstin sisäistekijä ja sisäislukija sen todellisista tekijöistä ja lukijoista. Metodin avulla tutkin Genesiksen patriarkkakertomuksia kerronnallisina kokonaisuuksina. Päähuomio kiinnittyy patriarkkojen sekä heidän vaimojensa henkilökuviin ja patriarkoista heijastuvaan hegemoniseen maskuliinisuuteen. Tutkimuksestani ilmenee patriarkkojen avioliittoihin liittyneen emotionaalista rakkautta. Iisakin ja Jaakobin kerrotaan suoraan rakastaneen vaimojaan. Abrahamin avioliitossa emotionaalinen rakkaus on tulkittava hänen käyttäytymisensä perusteella. Samoin vaimojen emotionaalinen rakkaus on tulkittava tekstistä, suoraan lähdeaineisto ei asiasta kerro.
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastelen Heprealaista Esterin kirjaa kertomuksena ja selvitän, onko hahmojen välisissä suhteissa havaittavissa vastavuoroista tunnustamista, ja minkälaista käyttäytymistä tunnustaminen tai sen puuttuminen kertomuksessa synnyttävät. Tutkielman nimeen sisältyvä ajatus ”kamppailu tunnustamisesta” perustuu yhteiskuntafilosofi Axel Honnehtin vuonna 1992 ilmestyneeseen teokseen ”Kampf um Anerkennung”. Aluksi esittelen tiivistettynä nykyaikaisen tunnustamisen teorian sekä sen, mitä ymmärretään hyväksyvällä tunnustamisella ja mitä tarkoittavat tunnustamisen patologiat. Tarkastelen myös tunnustamisen vertikaalisia ja horisontaalisia ulottuvuuksia sekä sitä, miten tunnustaminen näkyy ryhmien välillä. Luvussa kolme perehdyn narratiivianalyysin avulla Esterin kirjan juoneen ja rakenteeseen sekä ennen kaikkea sen henkilöhahmoihin ja tekstiin kätkeytyviin merkityksiin, jotka eivät välttämättä avaudu nykyaikaiselle lukijalle ilman narratiivista ja eksegeettistä analyysia. Työkaluina käytän Aristoteleen Runousoppia sekä nykyaikaisia kirjallisuusteorioita. Esterin lisäksi keskeisiä hahmoja kertomuksessa ovat kuningas Ahasveros, kuningatar Vasti juutalainen Mordokai sekä juutalaisten vainooja Haman. Luvussa neljä tarkastelen heidän välisiään suhteita ja keskinäistä kamppailuaan tunnustamisen näkökulmasta. Päähenkilöiden lisäksi pohdin myös eunukkien roolia kertomuksessa. Antisemitismi on Esterin kirjassa keskeinen teema, jota ei myöskään voi jättää huomiomatta. Aiheen tasolla Esterin kirja kertoo juutalaisten elämästä Persian valtakunnassa kuningas Ahasveroksen aikana sekä heitä uhkaavasta kansanmurhasta. Esterin kertomuksesta voi poimia useita erilaisia teemoja, kuten esimerkiksi sukupuolikysymykset, moraali, kunnia ja häpeä sekä valta ja välivalta. Johtopäätöksenä totean, että yksi keskeinen teema Esterin kirjassa on kamppailu tunnustamisesta, johon muut edellä mainitut teemat liittyvät.
-
(2017)Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa 1900- ja 2000-luvuilla kirjoitettujen romaanien Pilatus-hahmoja. Hyödynnän työssäni Kari Syreenin kolmen maailman mallia, jossa on kolme toisiinsa samanaikaisesti vaikuttavaa maailmaa: konkreettinen maailma, symbolinen maailma ja tekstimaailma. Pilatus kuuluu historiallisena henkilönä konkreettiseen maailmaan, samoin kuin romaanien kirjoittajat ja lukijat. Pilatuksesta kerrotaan antiikin teksteissä ja romaaneissa, jotka viittaavat kerronnassaan antiikin teksteihin. Symbolisen maailman tasolla tarkastellaan tekstien Pilatus-hahmoja ja hahmoihin liittyviä tulkintoja. Ennen esimerkkiromaanien analyysia esittelen antiikin lähdetekstit, joihin Jeesus-romaaneissa ja Pilatus-kerronnassa viitataan usein. Näitä lähdetekstejä ovat Josefuksen ja Filonin Pilatukseen liittyvä kerronta: Josefuksen Juutalaissodan historia ja Juutalaisten muinaishistoria, Filonin De legatione ad Gaium sekä Uuden testamentin evankeliumien Pilatukseen liittyvät kohdat. Työni analyysiosassa tarkastelen Pilatus-hahmoa sivuhenkilönä kahdessa Jeesus-romaanissa: Nikos Kazantzakisin romaanissa Viimeinen kiusaus (1957) ja Norman Mailerin romaanissa The Gospel According to the Son (1997). Pilatus-päähenkilöä tutkin kahdessa kirjeromaanissa: W.P. Crozierin romaanissa Pontius Pilatuksen kirjeet – kirjoitetut hänen ollessaan Juudean maaherrana hänen ystävälleen Senecalle Roomaan (1938) ja Éric-Emmanuel Schmittin romaanissa Pilatuksen evankeliumi (2006). Esimerkkiromaanien valinta perustuu siihen oletukseen, että romaanien kerronta, henkilöhahmot ja symbolisen tason tulkinnat heijastavat romaanien kirjoittamisajankohdan arvomaailmaa ja tapahtumia. Romaanien kerronnan analysointi paljastaa, että fiktiivisissä Pilatus-hahmoissa on samanlaisia piirteitä kuin antiikin tekstien Pilatus-tulkinnoissa. Pilatus on ylimielinen Rooman valtakunnan edustaja, joka ajattelee omaa etuaan ja suhtautuu juutalaisiin vähintäänkin alentuvasti. Uudemmissa romaaneissa Pilatuksen asenne juutalaisia kohtaan on kuitenkin melko neutraali. Vanhemmissa romaaneissa Pilatus on sen sijaan selkeän juutalaisvihamielinen. Kaikissa esimerkkiromaaneissa esiintyy lisäksi samankaltaista Raamatun evankeliumeja kyseenalaistavaa kerrontaa: Pilatus suhtautuu Jeesuksen välinpitämättömästi, eikä ole vakuuttunut tämän syyttömyydestä.
Now showing items 1-3 of 3