Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "päiväkeskus"

Sort by: Order: Results:

  • Järvinen, Jenna (2021)
    Tässä tutkielmassa selvitän päiväkeskustyöntekijöiden tunnistamia päiväkeskusten arjentyön kynnyksiä sekä kävijöiden kynnyksiä suhteessa yhteiskuntaan sekä miten näihin kynnyksiin pyritään vaikuttamaan. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen päiväkeskustyöntekijät. Matalalla kynnyksellä viitataan palveluun tai työmuotoon, jolla pyritään saavuttamaan jotain asiakasryhmää. Matalan kynnyksen palveluissa kynnystä tulla toimintaan on madallettu erilaisin konkreettisin keinoin, kuten niin, ettei toimintaan tarvitse lähetettä ja kävijä saa asioida omilla ehdoillaan. Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen päiväkeskukset ovat keskenään erilaisia toimijoita, mutta niitä yhdistää kristillisestä arvopohjasta nouseva lähimmäisen auttaminen. Päiväkeskustoiminnalla tarkoitetaan usein matalalla kynnyksellä toimivaa kaikille avointa toimintaa. Päiväkeskuksissa pyritään kohtaaminen ihminen kokonaisvaltaisesti sekä auttamaan eri tavoin, esimerkiksi turvaamalla kävijän akuuteimmat perustarpeet. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus. Toteutin aineistonkeruun sähköisellä lomakehaastattelulla, jossa pyysin työntekijöitä vastaamaan avoimiin, teemahaastattelu tyyppisiin kysymyksiin. Aineistonkeruutani ohjasi teoriaohjaavuus, jossa lähestyin matalan kynnyksen tematiikkaa esteettömyyden eri ulottuvuuksien kautta. Teoria pohjautuu Sinikka Törmän päihdepalveluita koskevaan esteettömyyden jakoon, johon kuuluu taloudellinen, fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen esteettömyys. Aineistoa analysoin löyhästi teoriasidonnaisen temaattisen analyysin avulla. Aineistoni koostuu 25 päiväkeskustyöntekijän vastauksesta ympäri Suomen. Tutkimuksen tulosten perusteella päiväkeskuskävijöillä voidaan todeta olevan useita kynnyksiä. Temaattisen analyysini perusteella luokittelin kynnyksiä eri pääteemoihin, joita ovat päiväkeskustyön arjen konkreettiset kynnykset, kävijöiden sisäiset kynnykset sekä kävijöiden kynnykset suhteessa yhteiskuntaan. Tutkielmassani esittelen nämä pääteemat sekä niiden alateemat. Merkittävimmät tutkielmani aineiston pohjalta nousevat tulokset ovat, että päiväkeskuskävijöillä on useita erilaisia kynnyksiä, jotka liittyvät päiväkeskuksen toimintaan osallistumiseen. Kynnyksiä on kuitenkin myös suhteessa yhteiskunnan sekä palvelujärjestelmän palveluihin. Päiväkeskuksissa kynnysten madaltaminen näyttäytyy erilaisina toimina sekä kävijän kokonaisvaltaisena kohtaamisen, kävijän omilla ehdoilla. Kuitenkin kynnykset esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluihin ovat edelleenkin kävijöille korkeat, jopa mahdottomia tavoittaa. Tähän vaikuttavat niin palvelujärjestelmän joustamattomuus kuin myös ennakkoluulot. Päiväkeskustyöntekijät näyttäytyivät aineiston perusteella toimivan palvelujärjestelmän sekä kävijän välimaastossa, ohjaten näitä kahta yhteen sekä vaikuttaen ennakkoluuloihin. Oleellisinta olisikin siis pohtia, miten näitä yhteiskunnallisia kynnyksiä voitaisiin vielä enemmän madaltaa, jotta niihin pääseminen olisi kaikille mahdollista.
  • Hämäläinen, iris (2022)
    Laadullinen tutkielmani käsittelee erään kolmanteen sektoriin kuuluvan kristillistaustaisen organisaation toimintaa koronapandemian aikana asunnottomien parissa. Tavoitteena on kartoittaa työntekijöiden kokemuksia koronapandemian vaikutuksista tutkimani organisaation päiväkeskusten toimintaan ja asunnottomien asiakkaiden osallisuuden toteutumiseen. Olen hyödyntänyt tutkielmassani asunnottomuuteen liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Aineisto koostuu kuudesta asunnottomien parissa työskentelevien teemahaastattelusta sekä yhdestä sähköpostin avulla toteutetusta haastattelusta, joka sisältää kahden työntekijän vastaukset. Analyysimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Teoreettisena näkökulmana on osallisuus. Maailmanlaajuinen tilanne on vaikuttanut koko yhteiskuntaan. Pandemian seuraukset ovat voimakkaat jo alun perin heikossa asemassa olevien ihmisten elämässä. Asunnottomien palveluita on jouduttu sulkemaan ja kaventamaan, minkä myötä korona on aiheuttanut merkittäviä muutoksia tutkimani organisaation toimintaan ja asunnottomien osallisuuden toteutumiseen. Tutkielman päätulokset muodostuivat seuraavista kokonaisuuksista: pandemian seuraukset organisaation toimintaan ja asiakkaisiin, kehityskohteet ja yhteisöllisyyden kokeminen. Asiakkaiden virastoasioiden hoito eli palveluohjaus on korostunut, mutta pandemia on pakottanut luopumaan kaikesta yhteisöllisestä toiminnasta. Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet asiakkaiden henkisessä ja fyysisessä terveydessä. Työntekijät pyrkivät varmistamaan, että asiakkaiden perustarpeet täyttyvät. Poikkeusaikana oleskelua on rajoitettu julkisissa tiloissa ja päiväkeskuksissa, jolloin asunnottomien on ollut hankalampaa löytää paikkaa, jossa viettää aikaa. Haastatteluissa toistui asunnottomien hätämajoituspaikkojen lisätarve. Haastateltavien tulevaisuuden toiveena oli palata organisaatiossa koronaa edeltävään yhteisölliseen toimintaan. Tämän tutkielman tulokset kertovat, että koronapandemia on opettanut hyödyllisiä asioita, joita voidaan mahdollisesti soveltaa tulevaisuudessa asunnottomien palveluja kehitettäessä. Kolmannen sektorin rooli on tullut entistä näkyvämmäksi. Pandemia-aikana julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on ollut tärkeässä osassa. Tätä yhteistyötä toivottiin jatkettavan entistä tiiviimmin.