Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "psykologinen turvallisuus"

Sort by: Order: Results:

  • Jolkkonen, Emmy (2022)
    Muuttuva työelämä on luonut uuden tarpeen ymmärtää erityisesti työelämän positiivisia ulottuvuuksia. Työn positiivisiin ulottuvuuksiin keskittyvän tutkimuksen myötä myös arvostus ja sen mahdolliset vaikutukset on tunnistettu työelämässä entistä laajemmin. Arvostus voidaan määritellä kokemukseksi ihmisten hyväksynnästä ja tunnustamisesta sekä kunnioituksen ja ihailun osoittamisesta. Arvostus on yhteydessä niin tarvittaviin työelämätaitoihin kuin työn voimavaratekijöihin ja on siksi keskeinen osa työyhteisöjen ja organisaatioiden toimintaa. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on tarkastella arvostusta työyhteisössä. Tutkimuksen keskiössä ovat arvostuksen kokemus sekä arvostuksen koetut vaikutukset työyhteisössä etenkin psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Kvalitatiivisen tutkielman aineisto on kerätty sekä ryhmähaastatteluilla että kyselylomakkeella. Kerätty aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineiston perusteella arvostusta koetaan erityisesti inhimillisenä ja kunnioittavana kohteluna sekä suoraan työn kautta ilmenevänä arvostuksena. Arvostus ilmenee moninaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa, joissa yksilöt kokevat tulevansa huomioiduiksi, kuulluiksi ja nähdyiksi yksilöinä. Inhimilliseen ja yksilölliseen kohtaamiseen lukeutuvat kokemukset tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta, myötätuntoisuudesta sekä aitoudesta. Työn kautta ilmenevä arvostus nähdään erityisesti luottamuksen sekä tuen osoittamisena ja saamisena. Arvostusta osoitetaan muun muassa palkitsemalla sekä muiden ammattitaitoa tukemalla, mutta myös itsearvostuksen merkitys havaitaan. Keskeistä on tunnistaa arvostuksen ilmiön yksilöllinen luonne ja sen moninaisuus. Arvostuksen koetut vaikutukset psykologisen turvallisuuden näkökulmasta keskittyvät luottamuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. Arvostavassa ilmapiirissä yksilöt uskaltavat ottaa sosiaalisia riskejä mikä osaltaan lisää psykologisen turvallisuuden kokemusta. Arvostus tukee lisäksi uskallusta toimia ja tehdä päätöksiä omana itsenään sekä avoimuutta toisia työntekijöitä kohtaan. Arvostuksen koetaan työyhteisön psykologista turvallisuutta tukemalla vaikuttavan laajemminkin esimerkiksi työhyvinvointiin sekä työkulttuuriin.
  • Nurmela, Jessiina (2024)
    Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ryhmän jaettua kokemusta siitä, että vuorovaikutuksellisten riskien ottaminen on turvallista. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi avun pyytäminen, uusien ideoiden esittäminen ja vaikeiden asioiden nostaminen keskusteluun. Psykologinen turvallisuus edistää tiimin ja organisaation oppimista ja sen on tutkittu olevan keskeinen menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttava tekijä. Se lisää myös innovatiivisuutta ja työhön sitoutumista. Johtajien ja esihenkilöiden toiminta vaikuttaa merkittävästi psykologisen turvallisuuden muodostumiseen. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella psykologisen turvallisuuden ilmenemistä seurakunnan työyhteisössä erityisesti esihenkilöiden näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisena seurakunnan esihenkilöt kokevat työyhteisönsä psykologisen turvallisuuden? ja 2. Mitkä tekijät vahvistavat ja heikentävät psykologista turvallisuutta seurakunnan työyhteisössä? Tutkielman aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla yhden Suomen evankelis-luterilaisen kirkkoon kuuluvan seurakunnan työntekijöiltä. Informantteina on seitsemän seurakunnan johtoryhmään kuuluvaa henkilöä. Aineiston analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Kokonaisuudessaan psykologinen turvallisuus on tutkimusseurakunnassa hyvällä, joskaan ei erinomaisella, tasolla ja sen suunta on kehittyvä. Psykologisen turvallisuuden korkeaa tasoa ilmentävät erityisesti rakentava suhtautuminen virheisiin, kokeilukulttuuriin kannustaminen, valmentava johtamistapa sekä työssä koettu merkityksellisyys. Psykologisen turvallisuuden kannalta haastavia tekijöitä ovat vaikeus nostaa hankalia asioita keskusteluun sekä seurakunnan siiloutuminen työaloihin. Lisäksi koronapandemia haastoi psykologista turvallisuutta. Tutkielma valottaa psykologisen turvallisuuden ilmiötä seurakuntakontekstissa yleisellä tasolla. Seurakuntia toisiinsa vertailevat tutkimukset tai tutkimukset, joissa aineistoa kerätään organisaation eri tasoilta, voisivat selittää ilmiötä monipuolisemmin ja syvällisemmin.