Browsing by Subject "pyhimys"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)1300-luvulla vaikuttaneen Turun piispa Hemminguksen translaatiojuhlia vietettiin Turun tuomiokirkossa 1514. Hänestä ei koskaan tullut pyhimystä ja Ruotsin kirkko reformoitiin vuoden 1527 jälkeen. Tässä tutkimuksessa osoitan, että Hemminguksen kanonisaatioprosessia ei ollut tarkoitus viedä päätökseen ja lopullinen kanonisaatio eli pyhimykseksi julistaminen ei ollut tavoitteena. Turun hiippakunnan tavoitteena oli saada paavin hyväksyntä vain Hemminguksen ruumiin translaatiolle ja keskeyttää prosessi siihen. Aiempi tutkimus on pitänyt Ruotsin kirkon reformaatiota syynä, että kanonisaatioprosessi on keskeytynyt. Myöhäiskeskiajalla pyhimykseksi julistamiseen johtava prosessi eli kanonisaatioprosessi oli hierarkkinen, aikaa vievä ja kallis projekti. Lopullisen pyhimykseksi julistamisen teki paavi. Taloudelliset haasteet sekä muut ulkoiset tekijät saattoivat olla esteenä viedä pyhimyksen kanonisaatiota loppuun asti, tai edes aloittaa koko prosessia. Hemminguksen kanonisaatioprosessista on säilynyt vain vähän lähteitä, mutta kirjeiden ja muiden dokumenttien avulla voidaan sen etenemisestä tehdä johtopäätöksiä. Hemminguksen kultin katsotaan syntyneen 1416, kun hänen ihmeitään alettiin kirjaamaan. 1490-luvun lopulla paavi antoi luvan Hemminguksen translaatiolle yhdessä kolmen muun ruotsalaisen pyhimysehdokkaan kanssa. Tutkimuksessani osoitan, kuinka ruotsalaisten kirkonmiesten taitavalla diplomatialla saatiin Hemminguksen kanonisaatioprosessi vietyä translaatiojuhlallisuuksiin asti.
-
(2023)Tutkimuksessani tarkastelen mitkä kalenterit ovat lähinnä Missale Aboensen kalenteria. Tutkimuksen painopiste kohdistuu dominikaanien sekä Uppsalan kirkkoprovinssin hiippakuntien kalentereihin. Missale Aboense painettiin 1488, ja se on dominikaanimissalen kopio muutamine eroavaisuuksineen. Yksi eroavaisuus on missalen kalenteri. Kalenterien vertailussa käytän kvantitatiivisia metodeja. Liturgiset kalenterit sisältävät pyhimysten juhlapäiviä. Pyhimys itsessään voidaan nähdä arvona. Kalenteri on yhteisön sopimus siitä, miten päivät rytmitetään ja ketä on tarpeen muistaa. Muistamisen kautta luomme kulttuuria ja ilmaisemme arvojamme. Kalenteri on yhteisön arvojen tiivistys. Lähdeaineistona on Herman Grotefendin Zeitrechnung des Deutschen Mittelalters und der Neuzeit kirjan toinen osa, joka sisältää keskiajan hiippa- ja sääntökuntien pyhimyskalentereita saksankielisiltä alueilta sekä Skandinaviasta. Loin kirjan digitaalisesta versiosta rakenteistetun tietokannan nimeltään pyhimys.net ja se on vapaasti käytettävissä Internetissä. Keskiajan kalentereissa pyhimyksen nimi on voitu kirjoittaa monella eri tavalla. Juhlapäivien päivämäärät vaihtelevat jonkin verran kalenterista toiseen. Rakenteistamisessa olen pyrkinyt siihen, että yksittäinen pyhimysjuhla on riippumaton pyhimyksen kirjoitusasusta ja päivämäärästä. Rakenteistettuja kalentereita vertailtiin toisiinsa kosinin läheisyys (Cosine Similarity) -algoritmilla. Linköpingin hiippakunta ja Götanmaan mahtimiehet vaikuttivat merkittävästi Suomen kristillistymiseen. Uppsalaan perustettiin arkkihiippakunta 1164, mutta sillä ei ollut kuitenkaan aktiivista roolia Suomen kristillistämisessä. Päätökset tehtiin etelämpänä. Ensimmäiset piispat, joista meillä on historiallisia lähteitä, olivat joko dominikaanitaustaisia tai kuninkaan nimittämiä Götanmaan mahtimiehiä. Tutkimukseni perusteella Turun läheisin hiippakunta on Linköping. Kyseisten hiippakuntien kalentereiden yhteneväisyys on 81,5 %. Seuraavaksi läheisimmät kalenterit ovat muut Uppsalan kirkkoprovinssin kalenterit. Dominikaanisääntökunnan kalenterin yhteneväisyys on 74,1 %. Kalenterivertailun perusteella Turun kalenterin yhteydet Uppsalan kirkkoprovinssin muihin kalenteriin ovat heikommat kuin kirkkoprovinssin muiden kalenterien yhtenäisyys keskenään. Merkittävin ero muihin Uppsalan kirkkoprovinssin kalentereihin on Turun kalenterin juhlapäivien vähäisyys. Missale Aboense heijastaa dominikaanien ja Linköpingin vaikutusta Turun hiippakuntaan. Sen kalenteriosaan painettiin seurakuntien yleisimmät pyhimysjuhlat. Linköpingin hiippakunta on voimakkaasti vaikuttanut Suomen kristillistymiseen ja luultavasti varhaisimmat sekä Suomessa tällöin eniten levinneet pyhimysjuhlat ovat tulleet sieltä. Näin kalenteri heijastaa Linköpingin perintöä. Dominikaanit puolestaan ovat vaikuttaneet voimakkaasti liturgiaan, ja itse missaleosio oli heidän sääntökuntansa messukirjan kopio.
Now showing items 1-2 of 2