Browsing by Subject "radikalismi"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2018)Tutkielmani tavoitteena on omaelämäkertakirjallisuutta ja haastatteluja hyödyntämällä kerätä tietoa liittyen islamistiseen radikalisoitumisprosessiin länsimaissa. Pyrin tuottamaan tutkimuskirjallisuuden käyttöön lisää tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat islamistiseen radikalisoitumisprosessiin länsimaissa, ja millä tavalla. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisena ilmiönä islamistinen radikalisoitumisprosessi ilmenee omaelämäkertakirjallisuuden ja haastattelujen avulla analysoituna? 2. Miten islamistisista radikalisoitumisprosesseista omaelämäkertakirjallisuuden ja haastattelujen kautta saatava tieto vertautuu eri tavalla toteutetuista tutkimuksista saatuihin tietoihin? Menetelmien suhteen käytän tutkielmani tekemiseen laadullisen tutkimuksen keinoja; tarkemmin sanottuna aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoja. Lähdeaineistoni koostuu niin kirjallisista lähteistä kuin haastattelustakin. Kirjalliseen lähdeaineistoon kuuluu tutkielmassani 7 teosta, haastatteluja teen yhden. Kirjallinen lähdeaineistoni koostuu omaelämäkertakirjallisuudesta, joita radikalisoituneet islamistit ovat kirjoittaneet. Haastattelun kohteena on suomalainen henkilö, joka oli menneisyydessään radikalisoitunut islamisti. Haastattelun toteutan teemahaastattelun keinoin. Keskeisiä tuloksia tutkielmassani ovat seuraavat asiat: - Ulkopuolisuuden kokemusten yleisyyttä on mahdollisesti yliarvioitu aiemmissa tutkimuksissa - Radikalisoituminen islamistisessa kontekstissa on erityisesti nuoria koskeva ilmiö - Traumaattisten elämänkokemusten yleisyyttä on mahdollisesti aliarvioitu aiemmissa tutkimuksissa - Uskonnollinen kasvatus ei riitä estämään radikalisoitumista islamistisessa kontekstissa - Uskonnollisen tulkinnan merkitys radikalisoitumisprosessissa on vahvasti kaksijakoinen - Muun muassa ystävien ja moskeijoiden merkitysten suhteen tulokseni tukevat tutkimuskirjallisuutta Radikaalien islamististen liikkeiden tarjoama ideologinen narratiivi on päätelmieni mukaan erittäin voimakas ja erilaisiin tilanteisiin sopeutuva. Islamistinen radikalismi tulee ymmärtää entistä enemmän nuorten ilmiönä, sillä yksilöt radikalisoituvat aineistoni mukaan nuorina, vaikka tutkimusten mukaan terroristi-iskuja tekevätkin pääsääntöisesti nuoret aikuiset. Koska kyseessä näyttää olevan nuoria koskeva ilmiö, radikalisminvastainen työ kannattaisi mielestäni viedä entistä voimakkaammin sosiaaliseen mediaan. Uskonnollisen tulkinnan merkitystä ei tule julkisessa keskustelussa vähätellä, eikä liioitella; sillä on ehdottomasti merkitystä radikalisoitumisprosessissa, mutta se ei ole ainoa asia, jolla on merkitystä.
-
(2020)Kirkko- ja yhteiskuntanäkemyksissä tapahtui sodan jälkeisinä vuosikymmeninä paradigmaattinen muutos. Asevelipapisto oli sodan aikana rintamalla herännyt kirkon sosiaaliseen vastuuseen. Samaan aikaan suomalaisessa yhteiskunnassa alettiin vahvistaa sosiaalisia turvaverkkoja, joten kirkon painopisteen siirtyminen kulki luontevasti muun yhteiskunnallisen kehityksen rinnalla. Uudenlaiset kulttuuriset ilmiöt, kuten 1960-luvun uusvasemmistolainen nuorisoradikalismi, haastoivat yhteiskunnan vakiintuneet instituutiot, kirkko niiden mukana. Kirkko- ja yhteiskuntakeskusteluun osallistuttiin aktiivisesti. Keskeisiä kirkollisia keskustelijoita olivat muun muassa arkkipiispa Martti Simojoki ja professori Osmo Tiililä sekä Kotimaa-lehden päätoimittajana 1.1.1969 aloittanut Leino Hassinen. Hän oli julkaissut kristinuskon ja kommunismin välistä suhdetta käsittelevän synodaalikirjan sekä kirkkonäkemystä käsittelevän pamfletin. Tutkielman tutkimuskysymys on: Mikä on Leino Hassisen kirkko- ja yhteiskuntanäkemys hänen kirjallisen tuotantonsa valossa? Tutkielman ajallinen ja sisällöllinen fokus on 1960- ja 1970-luvun taitteeseen liittynyt keskustelu kirkon ja muun yhteiskunnan välisestä suhteesta. Sisällön- ja kehysanalyysit tarjoavat työkalut peilata Kotimaa-lehden pääkirjoitusten kannanottoja Hassisen muuhun kirjalliseen tuotantoon. Lisäksi aikalaisten näkemykset muodostavat kontekstin Hassisen kannanotoille. Teoreettisena kehyksenä on rekognitio- eli tunnustusteoria. Hassisen ajattelun kehityksessä eri vuosikymmenillä voidaan ihmiskuvan ihanteena tunnistaa Jumalan edessä yhteiskunnallisesti vastuullinen ihminen, jonka tehtävänä on toimia eriarvoisuuden poistamiseksi. Lisäksi Hassinen näkee ihanteena Jumalan mielenmukaisella tavalla järjestetyn yhteiskunnan, joka jakaa hyvinvointia ja varallisuutta oikeudenmukaisesti. Hassisen mukaan Lutherin toiminta 1500-luvulla antoi tälle tärkeän esikuvan samalla, kun Luther uudisti kirkon teologisia fundamentteja ja seurakuntaelämää käytännön tasolla. Hänen tähän liittynyt lisensiaatintutkielmansa kytkee hänet lundilaisiin teologeihin. Hassinen pitää selkeästi jumalanpalvelusta seurakunnan elämän ytimenä ja aarreaittana. Hassisen näkemyksen mukaan jumalanpalveluselämän tehtävänä on varustaa seurakuntalaiset palvelemaan yhteiskuntaa omalla paikallaan. Kirkko instituutiona edustaa kristillistä uskoa yhteiskunnan keskellä ja käy aktiivista keskustelua yhteiskunnassa. Tässä ajattelussa Hassinen sai tukea Simojoen vaalimasta kansankirkkoajattelusta. Tiililän yksilön pelastusta sekä kirkkoa vain uskovien yhteisönä korostaneita näkemyksiä Hassinen selvästi vierasti ja myös ilmaisi sen sekä kirjoissaan että pääkirjoituksissaan. Hassisen näkemys kirkosta ja yhteiskunnasta näyttää olevan se, että yksilö on toimintakykyinen sekä parhaalla tavalla ja oikeudenmukaisesti resursoitu osana institutionalisoitunutta yhteisöä. Hänen ajattelussaan nousee vahvasti esiin instituutioiden keskinäinen tunnustaminen. Kristinuskon ja kommunismin välisessä vuorovaikutuksessa hän nostaa esiin molempien ideologioiden pitkälle yhteisen ideaalin resurssien oikeudenmukaisesta jaosta. Kumpaakin ideologiaa hän kuitenkin kritisoi niiden kyvystä ja halusta toteuttaa omia ihanteitaan. Kirkon hän soisi ottavan johtavan yhteiskunnallisen roolin.
-
(2022)Henkilön elämänkaaren tapahtumat, persoonallisuuden piirteet ja asenteet sekä ympäröivän yhteiskuntarakenteen vaikutus yksilön kokemukseen omista toimintamahdollisuuksistaan ovat kaikki mahdollisia selittäviä tekijöitä radikalisaatioprosessin taustalla. Ilmiön kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii kuitenkin myös yksilön uskonnollisen ja ideologisen eetoksen itsenäisen vaikutuksen tarkastelua osana radikalisaatioprosessin muodostumista. Tässä tutkimuksessa analysoidaan uskonnollisen eetoksen vaikutusta selittävänä tekijänä. Tutkimuksessa tarkastellaan miten äärimmäinen uskonnollinen aatemaailma vaikuttaa yksilön alttiuteen omaksua radikaaleja ideoita sekä toteuttaa ekstremistisiä tekoja. Tässä tutkimuksessa käytettävä lähdeaineisto koostuu valtiollisista asiakirjoista. Kaikki analysoitavat asiakirjat liittyvät aiheiltaan Suomen valtion sisäiseen turvallisuuteen sekä radikalismin ja ekstremismin tematiikkaan. Tutkimusmetodina on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Asiakirja-aineistoja on yhteensä viisi, joista vanhin on julkaistu vuonna 2018 ja uusin vuonna 2021. Uskonnollista radikalismia ja ekstremismiä käsittelevän asiakirja-aineiston sisältö linkittyy pääasiallisesti ääri-islamistiseen liikehdintään. Tästä syystä tämänkin tutkimuksen analyysi uskonnollisen elementin vaikutuksesta radikalisaatioprosessin osatekijänä keskittyy ääri-islamistisen eetoksen tarkasteluun. Toteutetun aineiston analyysin perusteella voidaan esittää uskonnollisen eetoksen kytkeytyvän osaksi tiettyjen yksilöiden radikalisaatioprosessia. Radikalisaation taustalla vaikuttaa maailmankuvien vastakkaisuudesta syntyvä konflikti ja tästä ristiriidasta muodostuva kokemus osattomuudesta. Aineiston analyysistä käy ilmi, kuinka uskonnolla perusteltua radikalismia ja ekstremismiä voidaan ennaltaehkäistä tehokkaimmin nimenomaisesti uskonnollisen koulutuksen ja vuoropuhelun lisäämisen kautta. Havaintoja alleviivaa myös löydös selittävien tekijöiden paradigman muutoksesta, jossa uskonnollinen eetos tai poliittinen ideologia voidaan hahmottaa itsenäisiksi osiksi yksilön radikalisaatioprosessia ja mahdollisesti jopa tekijöiksi, jotka selittävät muiden ilmiöön liittyvien sosiaalisten olosuhteiden muodostumisen.
Now showing items 1-3 of 3