Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "rahapelaaminen"

Sort by: Order: Results:

  • Luoto, Heikki (2014)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen rahapelaamisen yleishyödyllisyyden suhdetta hyvään tahtoon. Suomen lainsäädännössä Veikkaukselle, Raha-automaattiyhdistykselle ja FinTotolle on määrätty yksinoikeus rahapelien toimeenpanoon. Suomalaisen rahapelaamisen tuotoilla rahoitetaan monia yleishyödyllisiä järjestöjä ja toimintoja. Tämä on antanut suomalaisille rahapeliyhtiöille maineen hyväntahtoisina auttajina. Kuitenkaan rahapelaamisen itsensä maine ei ole ollut ajan saatossa täysin puhdas, vaan pelaamista on pidetty jopa syntinä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on vastata tutkimuskysymykseen, miten hyvä tahto ilmenee suomalaisen rahapelaamisen yleishyödyllisessä luonteessa ja rahapeliyhtiöiden yhteiskuntavastuussa. Tutkimuksessa tarkoitan hyvä tahto -termillä hyveellistä toimintaa, jonka päämääränä on edistää toisen hyvinvointia. Määrittelen hyvän tahdon tässä tutkimuksessa kahden käsitteen avulla, joista ensimmäinen on altruismi ja toinen on vastuullisuus. Näiden lisäksi tarkastelen rahapelaamista eri uskontojen näkökulmasta, saadakseni selville, miksi rahapelaamista on pidetty syntisenä toimintana. Tutkimusmetodina käytän systemaattista analyysiä. Tutkimuksessani käyn läpi rahapelaamiseen ja altruismiin liittyvää tutkimusta ja analysoin, missä kohden näillä käsitteillä on yhteisiä piirteitä. Tutkimukseni taustakirjallisuus liittyy kolmeen käsitteeseen, rahapelaamiseen, vastuullisuuteen ja altruismiin. Näiden käsitteiden lisäksi olen käyttänyt apuna kirjallisuutta, joka kertoo rahapelaamisen ja uskonnon suhteesta eri aikoina. Ensimmäinen pääluku käsittelee rahapelaamisen ja uskonnon välistä suhdetta, ja selvitän siinä, mitä perusteita on ollut pitää rahapelaamista syntisenä ja holhoamista vaativana toimintana. Toisessa pääluvussa siirryn käsittelemään moraaliväitettä, jonka mukaan rahapelaaminen on hyväntekeväisyyttä. Tarkastelen suomalaisen rahapelijärjestelmän tapaa kerätä varoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja altruismin käsitteen avulla pyrin etsimään tästä tavasta hyväntahtoisuutta. Kolmannessa pääluvussa analysoin rahapelaamista vastuu-käsitteen avulla. Selvitän, miten rahapeliyhtiöiden yhteiskuntavastuu ja vastuullisuusohjelmat ilmentävät hyväntahtoisuutta. Rahapelaamista ei enää nykyään pidetä ainoastaan syntisenä toimintana, kuten kristinusko aiemmin rahapelaamisen tuomitsi. Suomalaisen rahapelaamisen yleishyödyllisyys edistää yhteistä hyvää, mutta aiheuttaa samalla pahoinvointia niille, jotka toimivat suurina rahoittajina suhteessa omiin resursseihinsa. Vastuullisuuden korostaminen rahapeliyhtiöissä on keskittynyt korostamaan yksilön vastuuta omista valinnoistaan ja rahapeliyhtiön vastuuksi on tullut rakentaa turvallisempi rahapeliympäristö. Vastuullisuuden ongelmallisuus tulee kuitenkin esille, kun sitä peilaa Levinasin määritelmään aidosta vastuusta Toiseudesta. Rahapeliyhtiöiden vastuu kuluttajasta jää helposti ulkokohtaiseksi, jolloin Levinasin aito vastuu ei toteudu.
  • Fagerström, Jane (2017)
    Tämän pro gradu -tutkimuksen tehtävänä on tarkastella miksi Suomen rahapelimarkkinoiden strategiapuhe kulminoituu vastuullisuuteen? Käsittelen tehtävää rajaamalla sen neljään päälukujeni mukaisiin väitteisiin. Vastuullisuus suomalaisen rahapelipolitiikan strategiana on ajankohtainen juuri nyt. Vuodesta 2017 Suomen rahapelimarkkinoita monopolisoi kolmen yhtiön sijaan yksi, kun Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyivät Veikkaukseksi. Vastuullisen pelitoiminnan paradoksi syntyy siitä, että monopolin oikeuttamisperusteena oleva arpajaislaki ja valtioneuvoston asetus pelitoimijoista ovat keskenään jännitteiset. Vastakkain ovat pelitoiminnalla hankittavat varat ja pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten haittojen vähentäminen. Ratkaisu jännitteeseen tuntuu löytyneen vastuullisesta pelitoiminnasta. Tutkimukseni on käytännöllistä etiikkaa. Metodini on systemaattinen analyysi, erityisesti käsite- ja väitelauseiden analyysi. Tutkimukseni liittyy kolmen pääkäsitteen ympärille: rahapelipolitiikka, pelihaitat ja vastuullisuus. Pidän myös Peter Singerin väitettä ”Toimivien olentojen intressit on otettava huomioon heitä koskevissa valinnoissa ja päätöksissä” ohjenuorana tarkastellessani rahapelipoliittista vastuullisuutta. Lähdeaineistoni on poikkeuksellisen laaja, ja osan siitä olen ammattini puolesta saanut lahjaksi; työni ja opintoni siis yhdistyvät. Päälähteisiini kuuluvat Veikkauksen ja RAY:n vuosikertomukset, EU- ja ministeriötason lähteet ja lakitekstit. Täydennän niitä laajalla aiheeseen liittyvällä kirjallisuudella eri asiantuntijatahoilta. Rahapelitoiminnan erityislaatuisuus on poliittisesti ja globaalisti tunnustettua. Sillä rajoitetaan palveluiden liikkuvuutta ja perustellaan kansallisia monopoleja nojaten rikos- ja pelihaittoihin. Suomessa rahapelimonopolilla on kansalaisten vahva hyväksyntä. Pelaaminen on yleensä harmitonta ajanvietettä, kulutusta, josta voi kuitenkin syntyä ongelmia. Siksi vaaditaan erityistä ohjausta, tukea ja työkaluja pelaamisen hallintaan. Suomessa rahapelit perustuvat lakisääteiseen yksinoikeusjärjestelmään, jossa rahapeliyhtiön on huomioitava vastuullisuuden vaatimus toiminnassaan: ”rahapelitoimintaan osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset estetään sekä pelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia haittoja vähennetään.” Reformaation juhlavuonna tutkin vastuullisuutta täysin itse laatimieni taulukoiden pohjalta, teesien muodossa. Vuosikertomuksista satunnaisesti koottujen väitteiden lähteitä on 69, jotka muodostavat yhteensä 50 teesiä. Kaikki teesit on poimittu vastuullisuuden kontekstissa. Läpikäyn ne systemaattisesti käsitteiden ja niiden esiintyvyyden mukaan. Johtopäätös jopa yllättää, sillä se on suora vastaus väitteeseeni 2) Rahapelipolitiikka suojelee monopolia. Kyllä: Vastuullisuus (joka nousee haittanäkökulmasta, joka oikeuttaa rahapelimonopolin, jota rahapelipolitiikka suojelee) on poliittinen keino olemassaololle. Se on luottamuksellista kohtaamista – viihdettä, jota velvollisuudet ja hallinta rajoittavat. Teesejäni vastaava syvempi käsitteellinen tutkimus olisi varmasti avannut keskustelua vielä enemmän aiheen tiimoilta. Elämänpolitiikan rooli haastajana jäi nyt vain esittelyn asteelle.