Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ramadan"

Sort by: Order: Results:

  • Moberg, Mandi (2018)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Helsingin Sanomien uskonnollista uutisointia uskonnollisista juhlista. Tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: (1) Mitä uskonnollisista juhlista uutisoidaan Helsingin Sanomista (2) Miten uskonnollista juhlista kirjoitetaan ja (3) Onko uskonnollisten juhlien uskonnollisten uutisoinnin näkyvyydessä eroja tai muutoksia tarkasteluajanjaksolla. Tutkimus on laadullinen ja tutkielman aineiston analysointimetodina on käytetty sisällönanalyysia. Helsingin Sanomat on valittu tutkimuksen aineistolähteeksi, sen valtakunnallisuuden ja laajan levikin johdosta. Helsingin Sanomilla on merkittävä yhteiskunnallinen asema ja sanomalehti on osa suomalaista yhteiskuntaa sananvapauden johdosta. Tutkimusaineisto on kerätty 2011–2016 välisenä aikana ilmestyneistä Helsingin Sanomista. Analysoitavaksi tutkimusaineistoksi on valittu neljä tarkkailujaksoa. Nämä tarkkailujaksot ovat joulu, pääsiäinen, ramadan ja hanukka. Tutkimuksen tarkkailujaksot ovat valittu mukailemaan Suomen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle ominaista uskonnollista kenttää. Aineistosta ilmeni, että Suomen uskonnollinen kenttä heijastuu Helsingin Sanomien uutisointiin. Kristillisistä juhlista uutisointiin verrattain enemmän ja monipuolisemmin kuin islamin ramadanista. Samoin vähemmistöuskonnon asemassa olevasta juutalaisten hanukkasta uutisointiin ramadania vähemmän. Helsingin Sanomien uskonnollinen uutisointi kristillisistä juhlista toistivat uskonnolliseen juhlaan liittyviä teemoja tarkkailujaksojen sisällä. Samoin ramadanista uutisointi keskittyi ramadanin paastoon ja id al-fitrin viettoon. Aineistosta ilmeni myös ramadanista uutisoinnin kasvu, joka selittyy kasvaneen maahanmuuton ja uskonnon kentän monimuotoistumisella Euroopassa ja Suomen uskonnollisella kentällä. Hanukkaan liittyvän uutisoinnin vähyys voidaan nähdä olevan sidoksissa juutalaisten vähäiseen määrään Suomen uskonnollisessa kentässä. Tutkimuksen perusteella tuli yksiselitteisesti ilmi, että kristillisillä juhlapyhillä on vahva asema ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin on selvää, että Helsingin Sanomien tarkoitus ei ole toimia yhteiskunnallisena kalenterina uskonnollisista juhlista. Tutkimuksessa ilmeni, että Helsingin Sanomien uutisoimista uskonnollisista juhlista ilmeni ensinnäkin luterilaisten perinteiden näkyvyys ja toiseksi Suomen uskonnollisen kentän monimuotoistuminen, erityisesti islamin myötä, tutkimuksen tarkkailujaksojen aikana.
  • Ince, Riitta (2017)
    Tämän tutkielman aiheena on ramadan Helsingin Sanomien valokuvissa vuosina 1990─2015. Tarkastelen valokuvista rakentuvaa visuaalista järjestystä ja representaatiota. Työ liittyy osana siihen keskusteluun, jota käydään median islam-kuvasta. Mediaa arvostellaan usein siitä, että sen sanassa ja kuvassa islam näyttäytyy väkivallan, terrorin ja konfliktien kehyksissä. On jopa esitetty huoli, että jatkuva negatiivinen islam-uutisointi saattaa lisätä islam-vihaa. Islamin ja median ristiriitainen suhde kiinnostaa minua, ja sen vuoksi halusin tutkia sitä, löytyykö mediasta mahdollisesti toisenlainenkin kuin pelkästään väkivaltaan ja konflikteihin painottuva näkökulma islamiin ja sen uskonnonharjoittajiin, muslimeihin. Lähtökohtana tutkimukselle oli se, että koin mediaan kohdistuvan arvostelun osittain liian mustavalkoisena. Suomi on käynyt läpi historiallisen muutoksen 1990-luvulta lähtien muuttumalla sangen homogeenisesta maasta heterogeeniseksi ja Suomesta on tullut moniuskontoinen ja monikulttuurinen maa. Median islam-uutisointi vaikuttaa siihen, miten islamiin ja muslimeihin suhtaudutaan. Medialla on useita keinoja rakentaa visuaalisia järjestyksiä kulttuuristen merkitysten verkostossa ja erityisesti arkeemme liittyvillä uutiskuvilla on tärkeä osa ihmisten mielipiteen muodostuksessa ja mahdollisten stereotypioiden synnyttämisessä. Alusta pitäen oli selvää, että halusin tutkia ramadanin islamin visuaalista järjestystä ja sen representaatiota nimenomaan valokuvissa. Kiinnostus valokuvaa johtuu siitä, että työskentelin kuvatoimistossa lähes 30 vuotta. Työelämässä ei aina ollut mahdollista analysoida yksittäisiä valokuvia niin tarkkaan, kuin olisi halunnut, joten visuaalisen järjestyksen ja muiden käsitteiden pohtiminen tutkimusprosessin aikana avasi uuden, mielenkiintoisen näkökulman valokuviin. Tutkielma painottuu yhteen islamin viidestä peruspilarista, ramadaniin, johon liittyy sekä uskonnollisia että muita käytäntöjä, ja se on myös visuaalisesti kiinnostava tapahtuma. Tutkielman teoreettinen viitekehys on poikkitieteellinen, koska tutkimusaihe sivuaa uskontoa, visuaalista kulttuuria ja mediaa. Täten viitekehyksessä on aineksia ja käsitteitä uskontotieteestä, mediatutkimukseen kuuluvasta visuaalisen kulttuurin tutkimuksesta ja kulttuuritutkimuksesta. Tutkielmani osoittaa, että Helsingin Sanomien visuaalinen järjestys ramadanista vuosina 1990─2015 rakentuu arjesta ja tuttuudesta. Tulokset vahvistivat hypoteesiani, että Helsingin Sanomat ei stereotyypittele muslimeja, vaan heille annetaan erilaisia identiteettejä. Ramadanin vietto näyttäytyy lisäksi suomalaisuuden linssin läpi, koska uutta kulttuuria esitettään lukijoille tuttuihin asioihin, kuten jouluun vertaamalla ja samalla ramadania voidaan pitää asiana, jolla muslimiyhteisöä kiinnitetään kuvin ja jutuin suomalaisuuteen ja tuttuuteen.