Browsing by Subject "suomettuminen"

Tiivistelmä: Tutkimukseni on historiatieteellinen selvitys kylmän sodan aikana vaikuttaneen bulgarialaisen pastorin Haralan Popoffin vaikutushistoriasta Suomessa 1966−1981. Teen kirjahistoriallista tutkimusta, ja lisäksi tutkin Popoffin käyntien vaikutusta Suomessa. Kirjojen kohdalla tutkimusmenetelmäni on aineistolähtei-nen sisältöanalyysi Bulgarian uskonnollisen tilanteen, kylmän sodan sekä Itä-Euroopan kirkkopoliittisen tilanteen kontekstissa. Ensimmäinen Popoffin kirja julkaistiin Suomessa 1966 ja toinen vuonna 1970. Analysoin hänen teostensa vaikutusta Suomen kirkkopoliittisessa kontekstissa kirjojen julkaisuvuosien 1966−1970 välisellä ajanjaksolla. Tutkin kirjojen vaikutusta myös vuoden 1970 jälkeen. Kartoitan Popoffin käyntien aikaansaamaa vaikutusta Suomessa haastattelujen ja kirjallisuuden sekä lehtiaineiston perusteella. Kirjojen ja käyntien vaikutusta ei voi täysin irrottaa toisistaan, sillä niillä on myös todennettavissa olevaa yhteisvaikutusta. Kansanlähetyksen oma lehti Uusi Tie on päälähteitäni, kun selvitän Popoffin käyntejä Suomessa vuosina 1966, 1967, 1972, 1975 ja 1981. Hänen käyntinsä ja puheensa saivat erityisesti kirkon sisällä toimivan Kansanlähetyksen piirissä sekä muissa herätyskristillisissä piireissä toimivien henkilöiden parissa halun auttaa rautaesiripun takaisten maiden uskovia ja maanalaisia seurakuntia saamaan Raamattuja ja hengellistä kirjallisuutta omalla kielellään. Käsittelen Popoffin kirjoittamia kirjoja Olin kommunistien vanki. 13 vuotta vankilassa Stalinin aikaan ja Kristuksen tähden. Evankelisen papin kärsimystie Bulgarian uskonvainoissa. Etenen pääosin kronologisesti sisällönanalyysin avulla. Osittain käsittelen teoksia myös temaattisesti, kun vertailen niitä toisiinsa, ja kun peilaan teosten antamaa kuvaa Bulgarian uskontopolitiikasta tutkimuskirjallisuudesta löytyneisiin tietoihin ja haastattelemieni henkilöiden kertomuksiin. Tutkimuksen perusteella on nähtävissä, että kylmän sodan aikaisissa rautaesiripun maissa ja Neuvostoliitossa harjoitettiin uskontopolitiikkaa, jonka nojalla pyrittiin rajoittamaan kansalaisten uskonnon- ja omantunnon vapautta sekä sananvapautta, jotka kuuluvat länsimaisiin perusoikeuksiin. Tutkimus tuo ilmi, että tällainen yhden ideologian ”totuus”, kuten tämän tutkimuksen kohdalla kommunismi, johti terroriin ja kansalaisten pakottamiseen samaan muottiin rautaesiripun takaisissa maissa. Tutkimuksesta on nähtävissä, että nämä rautaesiripun takaiset maat ja Neuvostoliitto syyllistyivät monenlaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin ja kristittyjen vainoihin, kun näitä kansalaisten perusoikeuksia rajoitettiin monilla tavoin tai joissakin tapauksissa jopa evättiin kokonaan. Nyt kun arkiston ovet ovat avautuneet Bulgariassa, niin olisi hyvä, jos Benjamin Peevin teos Haralan i Ladin Popovi i ”Slavjanskata religioszna misija” suomennettaisiin, koska Bulgarian uskontotilannetta on tutkittu vähän verrattuna Baltian maihin, Itäiseen Saksaan, Unkariin, Romaniaan, Puolaan tai muihin Euroopan maihin. Teemana voisi olla Bulgarian uskonnollisen elämän tutkiminen kylmän sodan aikana ja sen jälkeen. Bulgariassa on tällä hetkellä myös jonkin verran luterilaisuutta ja vahvan ortodoksikirkon totaalinen yksinvalta on maassa heikentynyt.

Tutkielmani analysoi Porvoon piispa John Vikströmin Unkariin ja Tšekkoslovakiaan vuosina 1975–1976 suuntautuneita matkoja. Tarkastelen työssäni matkojen motiiveja, rakennetta sekä niiden poliittista ja yhteiskunnallista viitekehystä. Hahmotan näiden matkojen perusteella Vikströmin itään suuntautuneen toiminnan kokonaisuutta 1970-luvun puolivälin poliittisissa jännitteissä. Tutkielmani hyödyntää laajaa lähdepohjaa, joka koostuu pääasiassa Kirkkohallituksen Ulkoasianosaston arkistoaineistosta sekä Vikströmin matkaa käsittelevästä sanomalehtiaineistosta. Toteutan kyseisten matkojen historiatapahtumaprosessin kuvauksen tarkastelemalla sisältöanalyyttisesti kyseistä materiaalia. Lisäksi hahmotan Vikströmin toiminnan historiallista ilmenemistä suhteessa ajan yhteiskunnallisiin ja poliittisiin virtauksiin aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen. Vikströmin matkojen taustalla oli Suomen evankelisluterilaisen kirkon kansainvälistymiskehitys sekä Suomen poliittinen asema idän ja lännen välisenä liittoutumattomana valtiona. Liittoutumattomuus ja Neuvostoliiton kanssa solmittu YYA-sopimus vaikuttivat Suomen kirkon mahdollisuuteen toimia rautaesiripun kummallakin puolella. Tutkielmani osoittaa, että Vikström omaksui tutkimusajankohtana Suomen virallisen ulkopolitiikan linjan. Piispa vältti puuttumista sosialististen valtioiden uskontovapaustilanteeseen sekä tuomasta julkisuudessa esiin itä-Euroopan kirkkojen ja niiden jäsenten kohtaamaa sortoa ja ihmisoikeusloukkauksia. Itsesensuurin käytäntö oli tutkimusajankohtana yleinen koko Suomen evankelisluterilaisen kirkon ylätasolla. Valtion ulkopoliittisten intressien myötäily perustui kirkon pyrkimykseen turvata Suomen itsemääräämisoikeus, joka itänaapurin kannalta koettiin uhkaksi. Neuvostoliiton kansandemokraattista järjestelmää pidettiin vahingollisena uskonnonvapauden toteutumiselle, minkä takia Suomen itsenäisyyden säilyttäminen oli myös Suomen kirkon etu.