Browsing by Subject "syrjintä"

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani tunteiden filosofiaa, jaettuja tunnetiloja ja empatiaa. Tavoitteenani on selvittää etenkin filosofian ja teologian näkökulmista, mitä tunteet ja empatia ovat. Perehdyn uskonnollisiin tunteisiin omana kategorianaan ja selvitän, mikä ero on emotionaalisen tartunnan ja empatian välillä. Käsittelen aihettani sekä sekulaarissa että uskonnollisessa kontekstissa erilaisten näkökulmien ja esimerkkien kautta. Havainnollistan tunteiden ja empatian merkitystä esimerkkien avulla muun muassa yhteisön jäsenenä toimimiselle, moraaliselle elämälle ja hyvinvoinnille. Tarkastelen sekä tunteiden filosofian ja empatian historiaa että nykytutkimusta. Koska nykyfilosofiassa tunteiden ja empatian ymmärtämiseksi perustietämys luonnontieteellisistä näkökulmista ja ihmisen psykologisista- ja biologisista prosesseista on oleellista, käytän tutkimusmenetelmänä poikkitieteellisen tutkimusaineiston analyysiä. Monia nykyisinkin keskeisiä kysymyksiä on pohdittu jo klassisissa filosofian teksteissä. Perinteisesti tunteiden on ymmärretty olevan fenomenologisia ilmiöitä, joissa yksilön kannalta merkittävät tapahtumat ja impulssit laukaisevat muutoksia kehossa ja käytöksessä. Tunteita on tarkasteltu pelkistetysti kolmen eri teoreettisen viitekehyksen kautta: tunteet on ymmärretty joko kokemuksellisena ilmiönä, arvostelmina tai motivaatioina. Nykyisin ajatellaan yleensä, että tunteet muodostuvat lukuisista komponenteista. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan pystytty antamaan vastausta ja selitystä siihen, mikä on tunteiden perusominaisuus tai luonne. Uskonnollisten tunteiden osalta ei ole myöskään olemassa konsensusta. Jotkut pitävät uskonnollista tunnetta erityisenä ilmiönä, kun taas toiset ovat sitä mieltä, että uskonnollisilla tunteilla ei ole uniikkia olemusta. Tunteita pidettiin pitkään järkeen verrattuna alempiarvoisina. Etenkin hyveellisen elämän kannalta järkeä pidettiin ylivoimaisena. Nykyisin tunteiden ja järjen vastakkainasettelu on vähentynyt ja tunteita pidetään yhtenä tiedon lajeista. Tunteet vaikuttavat myös moraalisiin päätöksiin. Tunteet ja empatia ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, mutta empatiassa olemme omien mielentilojemme, kuten tunteiden, ohella tietoisia myös toisten mielentiloista. Empatian on esitetty eroavan jaetuista tunnetiloista esimerkiksi siten, että empatiaa kokeva tiedostaa empatiansa kohteena olevan persoonan ja kykenee erottamaan omat tunteensa toisen tunteista. Jaetussa tunnetilassa tunteen kohde ja tunnetila on yhteinen. Emotionaalisessa tartunnassa ihminen ei välttämättä tiedosta, mihin hänen tunnetilansa alun perin liittyy eikä sitä, kenen tunteesta siinä on kyse. Empatia edistää prososiaalisten asenteiden ja prososiaalisen käyttäytymisen muodostumista. Empatiakyky on luonnollinen ominaisuus, mutta se ei takaa empaattista toimintaa ja toisen kunnioittamista. Empatiaa voidaan systemaattisesti tukahduttaa esimerkiksi joitain ihmisryhmiä epäinhimillistämällä. Vaillinainen empatiakyky ja asenteelliset ongelmat voivat selittää ihmisten poikkeuksellisen väkivaltaisia tekoja esimerkiksi sotatilanteissa. Empatiavajetta ilmenee myös arkisemmin erilaisten ryhmien välillä.