Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "systemaattinen analyysi"

Sort by: Order: Results:

  • Ruotsalainen, Matleena (2015)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjat kuvaavat kristillistä lähetystyötä. Lähetystyö on aiheuttanut viime aikoina keskustelua, ja on pohdittu millä tavalla lähetystyötä voidaan nykyaikaisessa maailmassa tehdä. Ylioppilaskirjoituksissa oli keväällä 2014 tehtävänä arvioida Rebekka Naatuksen (2013) kolumnia Kotimaa-lehdestä, jossa esitettiin evankelioivan lähetystyön lopettamista. Oppikirjojen on tutkittu määrittävän suomalaisissa kouluissa merkittävästi sitä, mitä tunneilla opetetaan. Oppikirjat ovat myös tutkimusten mukaan luomassa todellisuutta aiheista, joista ne antavat tietoa. Oppikirjoihin kootut tekstit vaikuttavat siihen näkemykseen, mikä opiskelijoille esimerkiksi lähetystyöstä muotoutuu. Tutkimustehtävänä on tässä tutkimuksessa selvittää, miten lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjat kuvaavat kristillistä lähetystyötä. ja tarkentavina tutkimuskysymyksinä ovat seuraavat: 1. Mitkä aiheet painottuvat oppikirjoissa lähetystyön historiasta? 2. Millaista lähetysteologiaa oppikirjat sisältävät? 3. Miten oppikirjat kuvaavat nykyaikaista lähetystyötä? Tutkimus on toteutettu systemaattisen analyysin tutkimusmenetelmällä. Systemaattisessa analyysissa käytetään Jari Jolkkosen (2007) nelitasoista analyysia. Tutkielmassa luodaan kuvaileva yleiskatsaus kaikkiin nykyisen lukion opetussuunnitelman perusteiden 2003 jälkeen ilmestyneisiin lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjoihin. Tarkassa analyysissä on kaksi kirjasarjaa: Theo ja Uusi Arkki.
  • Kontulainen, Matias (2020)
    Tutkielmani keskittyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon ekumeenisiin oppineuvotteluihin Joensuussa 7.–8. helmikuuta vuonna 2007. Kirkkojen muodostamat valtuuskunnat pitivät esitelmiä kukin kahdesta aiheesta: ensimmäinen aihe liittyy pyhitykseen ja kilvoitukseen, toinen käsittelee väkivaltaa lähisuhteissa. Esitelmiä on tällöin yhteensä neljä. Tutkimuskysymys on moniosainen: miten esitelmäaiheet ilmentävät kunkin valtuuskunnan tunnustuksia ja mitkä ovat niiden erityispiirteitä? Mistä asioista kirkot ovat samaa tai eri mieltä aihekohtaisesti? Löytyykö pyhitykseen, kilvoitukseen ja lähisuhdeväkivaltaan jotain yhteisiä näkökulmia? Pääasiallisena tarkoituksena on kuitenkin löytää yhteneviä näkökulmia esitelmäaiheiden välillä. Tuloksen löytämisessä käytän apuna sekundaarista lähdeaineistoa, jotka on valittu täydentämään esitelmien näkökulmaa. Tutkimusmetodina käytän systemaattista analyysia. Koska ekumenia perustuu kirkkokuntien väliselle vuoropuhelulle, esitelmien vertailu on luonnollinen tapa tehdä tätä tutkimusta. Pyhityksen ja kilvoituksen osalta valtuuskuntien väliltä löytyy käsitteellisiä eroja: luterilainen osapuoli puhuu Pyhästä Hengestä pyhittäjänä, kun taas ortodoksinen osapuoli näkee sen toteutuvan Jumalan luomattomista energioista. Luterilainen osapuoli puhuu ihmisestä sekä syntisenä että vanhurskaana, ortodoksinen osapuoli ihmisen täydellistymisestä. Kummallakin on yhteisenä näkökulmana pyhittyminen Kristuksessa. Kilvoituskäytännöt ovat erilaisia, mutta molemmissa esitelmissä puhutaan arkielämän pyhyydestä. Väkivallan suhteen osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kirkkojen tulisi puuttua ongelmaan niin perheiden kuin hengellisen yhteisön osalta. Luterilainen osapuoli korosti teologisen opettamisen merkitystä, kun taas ortodoksisessa puolessa keskityttiin enemmän käytännön asioihin. Molemmissa puhuttiin Kristuksen esimerkistä väkivaltaan puuttumisena. Väkivallan ehkäisyssä pyhityksen ja kilvoituksen voi nähdä ihmisenä muuttumisena ja väkivallan pitämisenä syntinä, sillä pyhityksessä ja kilvoituksessa on tarkoitus päästä eroon synneistä ja tavoitella yhteyttä Jumalassa. Aiheiden vertailu antaa kirkoille työkaluja puuttua väkivallan ongelmaan siten, että väkivallan tekijää vaaditaan kantamaan vastuunsa. Myös arkielämän pitäminen pyhänä on tärkeä osa rauhanomaisen perhe-elämän säilyttämisessä. Tässä tutkielmassa on esitelmäaiheiden osalta sekä teologinen että sosiaalieettinen näkökulma.