Browsing by Subject "systemaattinen teologia"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2018)Karthagolainen Tertullianus oli ensimmäinen laajasti latinan kielellä kirjoittanut teologi. Hän käytännössä loi teologisen latinan kielen ja käänsi kristinuskon keskeiset käsitteet kreikan kielestä latinaksi. Tertullianus eli 200 luvun taitteessa ja joutui puolustamaan kristittyjä ja kristinuskoa sekä maallisia vainoajia, että harhaoppeja vastaan. Tertullianuksen teksteistä on haluttu monien filosofien ja teologienkin toimesta etenkin viimeisen kahden sadan vuoden aikana löytää kirkkoisä, joka halusi täysin hylätä järjen ja selittää kaiken uskolla ilman rationaalista ajattelua. Samalla on haluttu tuoda esille se, että Tertullianus olisi ollut sivistyksen ja koulutuksen vastustaja. Lainaukset ovat tuntuneet kuitenkin toisinaan hyvin irrallisilta ja osaa lainauksista ei sellaisenaan löydy Tertullianuksen kirjoituksista. Tässä työssä esitellään Tertullianuksen järjen ja uskon opetus hänen kirjoitustensa perusteella, sekä selvitetään, miten hän ymmärsi järjen ja uskon suhteen toisiinsa. Tekstilähteiksi on etsitty hänen järkeä ja uskoa eniten käsittelevät teoksensa. Tutkimusmetodina on käytetty systemaattista analyysia, jossa järjestelmällisesti on ensin käyty läpi kaikki järki ja usko –sanojen esiintymät. Tämän jälkeen on analysoitu niiden merkitys asiayhteydessään, ja lopuksi on koottu näiden analyysien pohjalta Tertullianuksen kokonaiskäsitykset järjestä, uskosta ja niiden suhteesta toisiinsa. Tertullianuksen opetus järjestä pohjautuu Raamatun, antiikin ajan ja edeltävien kirkkoisien logos-käsityksiin. Jumalallinen järki on logoksen pohjana. Järjen saadessa Logoksen muodon, syntyi Poika, jolla on myös Jumalan järki. Synteesinä näistä opeista Tertullianus opettaa Jumalan luomistyössä ihmiseen puhaltaman hengen muodostavan kuolemattoman sielun, johon ihmisjärkikin osana kuuluu. Järki on loogiseen ymmärtämiseen liittyvä osa, joka on annettu myös uskon apuvälineeksi ihmiselle. Tertullianus, opettaessaan uskosta, tulee kirjoittaneeksi lähes sanasta sanaan yli 100 vuotta myöhemmin Nikean kirkolliskokouksessa hyväksytyn uskontunnustuksen. Kolminaisuusoppi oli sama, kuin se on tänäkin päivänä. Sakramentti otetaan Tertullianuksen mukaan uskolla vastaan, ja usko on apostolinen, eli yksi ja sama kuin opetuslapsilla alkukirkossa. Raamattuun perustuva apostolinen usko auttaa erottamaan harhaopit ja välttämään niitä. Järki ja usko kuuluvat Tertullianuksen opetuksessa oleellisesti yhteen, ja hän itse käyttää kaikkea sivistystään ja tiedollista osaamistaan perustellessaan ja puolustaessaan kristinuskon oppeja ja tapoja ensin maallisille tuomioistuimille ja sitten harhaoppisille. Tertullianuksen tekstit osoittavat, että järkeä tulee käyttää syvässä yhteydessä uskon kanssa ja uskon vaikuttamana evankeliumin työn hyväksi Jeesuksen lähetyskäskyn mukaisesti.
-
(2017)Tutkimuksen kohde on roomalaiskatolisen teologin Hans Urs von Balthasarin (1905–1988) kirja Mary for Today (1988). Tavoitteena on selvittää Balthasarin tulkinta kyseisessä kirjassa Neitsyt Mariasta kirkkona, ja miten sitä voi tulkita nykyaikana. Katolisessa teologiassa mariologia on oma tieteenalansa, ja katolilaisille Maria edustaa kirkkoa. Tutkimus tuo esiin Balthasarin käsityksen kirkosta ja selvittää noudattavatko Balthasarin tulkinnat yleisiä katolisen kirkon näkemyksiä ja dogmeja Mariasta. Tutkimuksen viitekehyksenä on katolinen mariologia, johon liittyvistä asiakirjoista tässä tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin paavi Johannes Paavali II:n ensyklikaa Redemptoris Mater sekä Vatikaanin toisen konsiilin katolisen dogmaattisen konstituution Lumen gentiumin - Kirkosta lukua VIII Neitsyt Mariasta. Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi. Balthasaria pidetään usein jopa 1900-luvun merkittävimpänä teologina, ja hänen laajaa tuotantoaan on tutkittu yhä enenevässä määrin, mutta ei juurikaan hänen tulkintojaan Mariasta. Maria on yksi keskeinen selvityskohde katolisten ja reformoitujen kirkkojen välisessä ekumeenisessa dialogissa, ja siksi tutkimus arvostetun katolisen teologin tulkinnasta on tärkeää. Tässä tutkimuksessa ekumeeninen näkökulma nousee esiin kuitenkin vain viitteellisesti. Tutkimuksessa selvisi, että Mary for Today -kirjalla on tiivis yhteys paavin ensyklikaan – Balthasar on tehnyt kiertokirjeeseen kommentaarin, jonka sisältöä hänen kirjansa hyödyntää. Balthasarin yleinen Maria-tulkinta pohjaa vahvasti katoliseen mariologiaan. Hän tarkastelee Mariaa katolilaisille ominaiseen tapaan Marian sisäisten mielenliikkeiden kautta, ja siirtyy välillä Raamattuun ja eksegeettisiin tulkintoihin Marian osuudesta kristologiassa ja soteriologiassa. Balthasar analysoi Marian elämää vaihtelevasti sekä luonnollisen todellisuuden että Raamattuun pohjautuvan, yliluonnollisen todellisuuden välillä – mikä tuo esiin Balthasarin tomistisen taustan. Marian elämän mystisissä, narratiivisissa kuvauskohdissa saattaa olla yhteys Balthasarin ystävyyteen mystikko Adrienne de Speyrin kanssa. Paavi Johannes Paavali II:n ja Balthasarin tausta jesuiittana näkyy rakkauden ja johannekselaisuuden korostuksissa. Balthaarin käsitys Mariasta kirkkona löytyy selkeimmin päälukujen poikittaisanalyysin kautta. Alalukujen tarkastelu rinnakkain tuo esiin Balthasarin käsityksen Mariasta kirkkona, joka sopii sekä kuluvaan aikaan että paruusian odotukseen. Balthasarin kirkko nousee Kaanan häistä ja ristin ääreltä. Kirkko on henkinen tila, johon Jumalan Sana voi tulla. Kirkko ei ole eristetty vaan maailman muutoksessa mukana, mikä sopii Vaikaanin II konsiilin henkeen. Kirkko on määrätietoinen äiti, joka tunnistaa vähäisten tarpet ja ohjaa lapsiaan tekemään Jumalan tahdon. Kirkko tekee Isän tahdon ja taistelee harhakuvia vastaan, jokainen joka seuraa Tietä saa jakaa Isän läsnäolon taivaassa.
-
(2022)Tutkielma keskittyy paavi Franciscuksen ekoteologian käsittelyyn. Tutkielman ensisijainen lähde on Franciscuksen kiertokirje Laudato si’, joka on julkaistu vuonna 2015. Laudato si’ käsittelee ympäristökysymyksiä hyvin laajasti ja se kuuluu katolisen kirkon yhteiskuntaopetuksen alaan. Tutkielma on osin poikkitieteellinen, sillä se keskustelee teologisen tutkimuksen lisäksi ympäristö- ja ilmastokasvatuksen kanssa. Tutkielman metodi on systemaattinen analyysi. Tutkielma lähestyy paavin ekoteologista ajattelua kolmesta näkökulmasta. Ensimmäinen näkökulma tarkastelee Franciscuksen ajattelua osana yleistä ekoteologista keskustelua, erityisesti ekoteologian koulukuntien valossa. Toinen näkökulma tarkastelee paavin ekoteologiaa suhteessa katolisen kirkon yhteiskuntaopetuksen perinteeseen. Kolmas näkökulma lähestyy paavin ajattelua ilmastokasvatuksen kautta. Eri näkökulmien avulla pyritään vastaamaan kysymyksiin: ”Mikä ekoteologian koulukunta kuvaa parhaiten paavi Franciscuksen ajattelua?”, ”Mikä on paavin suhde ihmiskeskeisyyteen ja kuinka se näkyy hänen ekoteologiassaan?”, ”Miten paavi Franciscuksen ekoteologia näyttäytyy aiemman katolisen yhteiskuntaopetuksen näkökulmasta ja mitä uutta paavi yhteiskuntaopetuksen traditioon tuo?”, sekä ”Millainen on paavi Franciscuksen käsitys ympäristö- ja ilmastokasvatuksesta?”. Tutkielmassa havaitaan, että parhaiten paavin ajattelua kuvaa revisionistinen koulukunta, vaikka luokittelussa on omat haasteensa. Paavin ajattelu on kuitenkin selvästi ihmiskeskeistä, eikä sitä vähennä se, että paavin mukaan kaikella luodulla on itseisarvonsa. Ihmisen erityisaseman ja muun luomakunnan itseisarvon voi yhdistää esimerkiksi erottamalla moraalinen asema ja status toisistaan, tai näkemällä ihminen mikrokosmoksena, jolloin ihmisen hyvää ei voida erottaa maailman hyvästä. Paavi on myös selvällä jatkumolla aiemman yhteiskuntaopetuksen kanssa, mutta erityisesti ajatus kokonaisvaltaisesta ekologiasta on Franciscuksen uusi painotus. Kokonaisvaltainen ekologia korostaa sosiaalisten ongelmien ja ympäristöongelmien syvää yhteenkuuluvuutta. Siksi nykyinen ympäristökriisi on myös sosiaalinen kriisi. Paavi Franciscus korostaakin köyhien ja maan yhteyttä, sekä näkee maan yhtenä köyhistä. Franciscus näkee ilmastokasvatuksen tärkeyden samalla tavalla kuin kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämalli. Kuten polkupyörämalli, myös Franciscus korostaa nykyisen elämäntavan ja maailmankatsomuksen kriittistä reflektiota sekä uudenlaisen elämäntavan välttämättömyyttä. Polkupyörämallissa painotetaan, että luonnontieteellistä tietoa tulee hyödyntää transformatiivisen oppimisen mukaisesti. Franciscus toimii juuri näin luonnontieteen tuloksia käsitellessään. Lisäksi transformatiivisuuden vaatimuksen voi yhdistää paavin ajatukseen ekologisesta kääntymyksestä.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastelen responsibilistisen hyvetietoteorian kontekstissa motivaation käsitettä. Analyysin lähteinä ovat Linda Zagzebskin Virtues of the Mind (1996), Jason Baehrin The Inquiring Mind (2011) sekä Zagzebskin ja Baehrin välillä käyty keskustelu Are Intellectually Virtuous Motives Essential to Knowledge? (2014) Tutkimuskysymys on mitä kirjoittajat tarkoittavat motivaatiolla ja miten käsite liittyy hyveisiin ja tietoon. Tutkielma muodostuu johdannon ja johtopäätösten lisäksi taustoittavasta luvusta, analyysiluvusta ja luvusta, jossa esitellään aiheen uskonnonfilosofisia sovelluksia. Taustaluvussa käydään läpi analyyttisen epistemologian piirissä 1900-luvulla ilmenneitä keskusteluja, modernin hyve-epistemologian synty reaktiona näihin keskusteluihin ja hyve-epistemologian erilaisia suuntauksia. Analyysiluvun tarkoitus on vastata tutkimuskysymykseen lähdetekstien perusteella. Sovellusluvussa esitän hyvemotivoituneen tietokäsityksen mahdollisuuksia vastata uskonnolliseen tietoon liittyviin kysymyksiin. Motivaatio on oleellinen osa molempien kirjoittajien hyvetietoteoreettista mallia. Zagzebski ja Baehr käyttävät eri käsitteitä motivaation kuvaamiseen, mutta molemmat kirjoittajat käyttävät motivaatiota hyveen määritelmän osana. Kirjoittajien erimielisyydet liittyvät selkeimmin tiedon määrittelyyn ja hyvemotivaatioiden rooliin tiedon instansseissa. Tämä kertoo kirjoittajien lähtökohtaisesta erimielisyydestä hyveiden mahdollisuudesta vastata perinteisiin uskonnonfilosofisiin kysymyksiin.
-
(2020)Tämän tutkielman tarkoitus on perehtyä Erik Eriksonin teoksessa Nuori Luther esitettyihin väitteisiin Lutherin opinmuodostuksesta ja opin sisällöstä. Tutkielman tutkimuskysymys on hahmottaa Erik Eriksonin keskeiset väitteet Martin Lutherin identiteetin ja teologian kehityksestä ja näiden yhteyksistä, esittää Eriksonin keskeiset teologiset väitteet ja reflektoida niitä, sekä verrata niitä lyhyesti Olli-Pekka Vainion ja Tuomo Mannermaan Luther-tulkintoihin. Tutkielman lähteenä on Erik Eriksonin teos Nuori Luther, joka on käännös hänen alkuperäisteoksestaan Young Man Luther. Tutkielman metodeina ovat systemaattinen analyysi ja referointi. Tutkielman ensimmäisessä luvussa esitellään Eriksonin tausta ja hänen kaksi varhaista teostaan Nuori Luther ja Lapsuus ja Yhteiskunta. Eriksonin psyko-sosiaalinen kehitysvaiheteoria ja Eriksonin teorian keskeiset käsitteet esitellään referoiden. Tutkielman toisessa luvussa referoidaan Eriksonin teos Nuori Luther keskittyen Lutherin identiteetin ja opin kehitystä käsitteleviin osiin ja Eriksonin tulkintaan Lutherin teologian sisällöstä. Luvun lopuksi esitellään reflektioni teologisia sovelluksia Eriksonin väitteistä. Kolmannessa luvussa tehdään hyvin lyhyt katsaus Olli-Pekka Vainion ja Tuomo Mannermaan Luther-tulkintoihin, ja verrataan niitä Eriksonin vastaaviin väittämiin. Johtopäätöksenä Eriksonin arvio Lutherin identiteetin kehityksestä näyttää mahdollisen version siitä, miten ankaran kasvatuksen saanut Luther kärsii nuorena aikuisena identiteettikriisistä ja pakenee isänsä valmistamia elämänsuunnitelmia luostariin. Vanhan identiteetin menetys, uuden sopimattomuus ja isän hyväksynnän menetys ajavat hänet ahdinkoon, kunnes hän löytää hyväksyvän isähahmon, ja pystyy rakentamaan uuden identiteetin ja teologian. Siinä hän suhtautuu Jumalaan vastaanottavasti kuin lapsi äitiin ja löytää merkityksen kärsimyksilleen samaistamalla ne Kristuksen kärsimyksiksi ja Jumalan läsnäolon osoituksiksi. Eriksonin oletukset tarjoavat hyödyntämiskelpoisen näkökulman Lutherin opinmuodostukseen, mutta hänen tulkintansa Lutherin teologiasta ei ole uskottava. Hänen näkökulmansa inhimillistä Lutheria, ja tarjoaa näkökulmia Lutherin opin kehityksen tulkintaan ja opin näkemiseen osana yksilön identiteetin rakennustarpeita.
Now showing items 1-5 of 5