Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "taide"

Sort by: Order: Results:

  • Synnin seurauksia ja ihmissyöjälintuja : Raamatun käyttö Hieronymus Boschin triptyykeissä "Maallisten ilojen puutarha" ja "Viimeinen tuomio" 
    Huikku, Jasmin (2023)
    Raamattu on vuosisatojen ajan toiminut vaikuttimena taiteilijoille. Monet maalaukset sisältävät Raamatun kertomuksia ja tematiikkaa. Taiteilijalla on lähes aina jokin syy maalata tietty teos. Tarkoituksena on voinut olla tarkan kuvan luominen Raamatun kertomuksesta tai muunnellun kuvauksen luominen omilla näkemyksillä. Jotta maalauksen merkitykset selviävät, täytyy tarkastella taiteilijan taustoja, mahdollisia motiiveja ja tavoitteita teosten maalaamiselle. Tässä tutkielmassa tarkastelen alankomaalaisen taidemaalarin Hieronymus Boschin (n. 1450–1516) triptyykkejä, eli kolmiosaisia tauluja, Maallisten ilojen puutarha ja Viimeinen tuomio. Teokset sisältävät runsaasti raamatullista tematiikkaa, ja niiden näkyvimmät teemat ovat nautinto, synti ja viimeinen tuomio. Keskiajalla ei ollut tavatonta, että näitä teemoja esiintyi maalauksissa. Boschin triptyykit eroavat tyyliltään ja yksityiskohtaisuudeltaan selkeästi verrattuna muihin sen ajan raamatullisiin maalauksiin. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Miten Hieronymus Bosch käyttää Raamattua triptyykeissään "Maallisten ilojen puutarha" ja "Viimeinen tuomio"? 2) Mikä on raamattukytkentöjen merkitys triptyykeissä. Tarkoituksenani on paikantaa Raamatun reseptio triptyykeistä ja selvittää reseption syyt ja merkitykset. Reseption paikannan intertekstuaalisella analyysilla. Tämän jälkeen tarkastelen paikannettua reseptiota reseptiohistoriallisella analyysilla. Reseptiohistoriallisessa analyysissa keskityn Boschin syihin ja tavoitteisiin maalata nämä triptyykit. Olennaista on myös sen ajan maailma ja vallitsevat ideologiat. Analyysissa käytän apuna Kari Syreenin kolmen maailman mallia, johon kuuluvat tekstimaailma (kuvamaailma), historiallinen maailma ja symbolinen maailma. Tutkimustulokset osoittavat, että Raamatun reseptiota löytyy runsaasti. Erityisesti Genesis ja Ilmestyskirja ovat toimineet vaikuttimina maalauksissa. Bosch on kuvannut molemmissa triptyykeissä ihmisen elämän luomisesta viimeiseen tuomioon. Vasemmissa paneeleissa on puutarha ja oikeissa helvetti. Keskipaneelit kuvaavat kaikkea sitä, mikä johtaa ihmiset tuomioon. Raamattukytkennät maalauksissa ovat osittain suoria ja osittain muunneltuja. Boschin tarkoituksena on ollut herättää katsojat siihen, millaisia valintoja he tekevät. Hän painottaa maalauksissaan sekä perisyntiä että tekosyntien vaikutusta. Helvettikuvauksillaan hän pyrkii pelottelemaan katsojaa siitä, mitä voi pahimmillaan seurata, jos omaa toimintaansa ei muuta. On myös todennäköistä, että triptyykit ovat vaikutuspyrkimysten lisäksi luotu viihdyttämään värileikittelyillään, yksityiskohdillaan ja erikoisilla hahmoillaan
  • Valokuva - hengellisen merkityksen kantajana : Sari Poijärven valokuvan hengelliset merkitykset 
    Kääriä, Paula (2022)
    Tutkielman aiheena on valokuva, ja tutkielmassa pohditaan, miten valokuva voi toimia hengellisen merkityksen kantajana. Tutkielmassa on kysytty, mikä tekee valokuvasta hengellisen. Se on myös tutkielmassa tutkimuskysymys. Hypoteesina on, kuinka kuva toimii ilmoitustodellisuuden kantajana, ja on tutkittu, mitä se tarkoittaa silloin, kun taideteoksena on valokuva, sen sijaan, että kuva olisi esimerkiksi maalaus tai piirros. Kiinnostavaksi aiheessa on nähty se, kuinka tallennettu valokuva toistaa nähtyä todellisuutta, silloinkin kun valokuvan sisältö on hengellinen. Kun on kyse hengellisestä sisällöstä, tekee se aiheesta uskonnollisen. Kysytään, mitä kameralla tallennettu kuva, voi kertoa jotakin siitä, mitä on silmillä nähty, kun siihen liitetty merkitys on olla hengellinen. Voiko se olla kuvausta sellaisesta hengellisestä aiheesta, joka tähän asti on tullut näkyviin vain mielikuvitusta apuna käyttäen, esimerkiksi maalauksessa, kun taiteilija on voinut maalata näkyviin aiheessa sen, mikä tulee esiin vain hänen mielikuvissaan. Kysytään voiko valokuva toimia todisteena hengellisestä elämästä silloin, kun se toimii todisteena silmin nähdystä todellisuudesta. Aineistoni on valokuvakirja, jonka valokuvien aiheena on hengellisyys. Haluisin tutkia yhtä valittua valokuvaa, joka valikoitui kirjan valokuvista, sillä perusteella, että kuva on mielenkiintoinen erityisesti hengellisen sisällön visuaalisena kuvauksena. Tutkimuksen kuluessa, maalasin myös kuvasta kaksi vesiväritutkielmaa löytääkseni kuvan sisältämää merkitystä. Kysymys siitä, miten hengellisyys ilmenee valitussa valokuvassa, on samalla teologinen ja se koskettaa uskonnollisen taiteen perusteita. Kiinnostava kysymys on, miten kuva ja valokuva välittävät hengellistä merkitystä. Kirja, josta valokuva on valittu, on nimeltään ”Usko – hengellisyys valokuvassa”, ja se on valokuvakirja, joka käsittelee uskonnollisia aiheita, valokuvataiteilijoiden ottamien valokuvien kautta. Kirjassa on valokuvia yhdeksältä eri valokuvataiteilijalta. Valitsemani valokuvan on tallentanut valokuvaten valokuvataiteilija Sari Poijärvi. Poijärven sähköpostihaastattelu on myös osa tutkielman lähdeaineistoa. Lähteenä kuvan ja haastattelun lisäksi tutkielmassa on käytetty myös Poijärven kirjoittamaa lyhyttä tekstiä, joka on kirjassa liitetty hänen valokuviensa yhteyteen. Teoriataustana on käytetty Paul Tillichin teoriaa symboleista. Sen kautta nousee esiin, kuinka tuonpuoleinen, hengellinen todellisuus ja sen läsnäolon havaitseminen tässä maailmassa edellyttävät symbolista kuvausta eli vertauskuvaa. Hän toteaa, kuinka hengellinen ilmaisu ei koskaan ilmene irrallisena symbolisesta ilmaisusta. Samoin kuva, taiteellisena ilmaisuna, ja sen saama muoto, jäävät aina lopulta sanallisen selityksen ulottumattomiin. Myös uskonnollisessa taideteoksessa ilmenevä symbolinen merkitys eli sen sisäinen hengellinen arvomerkitys, voivat jäädä sen katsojalta tavoittamattomiin. Hengellinen syvä arvomerkitys saattaa kuitenkin avautua taideteoksen kautta ihmiselle, mutta se voi myös jäädä piiloon. Se ei silti tarkoita, että taideteos ei voisi olla uskonnollinen. Hengellisen symbolin merkitys avautuu heille, ketkä sen ottavat sellaisena vastaan.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO