Browsing by Subject "talonpoikaiskulttuuri"

Tavoitteenani on selvittää ja eritellä uskollista ja kristillistä kerrontaa Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoissa. Kuvailen ja tarkastelen kirjojen kuvitusta ja kerrontaa sekä niiden yhteiseloa. Toteutan tutkimuksen käyttäen laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla pohditaan kuvitellun suhdetta todellisuuteen. Keskityn tutkielmassani kolmen pääkohdan tarkkailuun Kunnaksen Koiramäki-kirjoissa. Ensimmäiseksi tarkastelen mitä ja miten kirjoissa kerrotaan kirkkovuodesta, toiseksi Koiramäen kirkon sekä Tyrvään Pyhän Olavin kirkon yhtäläisyyksistä ja kolmanneksi tarkastelen seurakuntaelämää muun muassa kiertokoulua ja kinkereitä Koiramäen aikana vuoden 1853 tienoilla. Mauri Kunnas kuvaa Koiramäki-kirjoissaan elämää Koiramäessä, arkea sekä juhlaa. Juhlahetkiin kuuluvat usein oleellisena osana kirkolliset pyhät, joihin liittyi myös runsaasti kansanperinnettä. Koiramäki-kirjoissa liikutaan vahvasti kansanperinteen ja talonpoikaiskulttuurin alueella. Uskonnollinen ja kristillinen kerronta ilmenee Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoissa varsin kattavasti ja värikkäästi. Vaikka kyseessä ovat lapsille suunnatut kirjat, niistäkin löytyy aikuiselle hieman vallattomampia ja suuriakin asioita ja asiakokonaisuuksia tutkittavaksi. Kirjoissa pääsee ensilukemalta vilkaisemaan vain pintapuolta. Kansanperinteisiin, talonpoikaiselämään sekä kirkkovuoden vanhoihin tapoihin tutustumalla Koiramäki-kirjoista löytyy toisen ulottuvuuden. Kirjat ovat monipuolisuudessaan yllättävänkin yleissivistäviä. Kuten Kunnaskin on kertonut pyrkivänsä pysyttelemään todenmukaisuudessa, näin asia myös todellakin on. Muun muassa yhtymäkohdat jouluperinteisiin sekä Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon ovat merkittäviä. Toki Kunnas kirjailijana ottaa hieman vapauksia ja leikittelee tarkemmin ajateltuna vakavammillakin asioilla, seikkaileehan 1800-luvun talonpoikaiskulttuurissa koirat. Hän ei tee sitä ehkä kuitenkaan siellä, missä sillä on merkitystä, tärkeissä asioissa hän on todenmukainen, kertoo asioita tiivistetysti, pintaraapaisulla ja leikittelee kuvissa olevilla yksityiskohdilla. Kirjojen ollessa lapsille suunnattuja, kerronta ei voikaan olla hurjan rönsyilevää. Kunnas on sijoittanut Koiramäen lapset kaupungissa –kirjasta lähtien tapahtumat vuoden 1853 tienoille. Hänellä on ollut tähän varsin perusteltu syy, koska 1800-luvulla yleisesti tapahtui niin paljon muutoksia muun muassa sekä alkuopetuksessa että kinkeriperinteessä ja papiston asemassakin. Myös Tyrvään Pyhän Olavin kirkon osalta valinta on ollut perusteltu: kirkko oli tuolloin vielä seurakuntakäytössä, kun kaksi vuotta myöhemmin kirkollinen toiminta siirtyi uuteen kirkkoon. Kunnas on kuvannut kuitenkin asiat omista lähtökohdistaan, peilaten alueita, tapahtumia sekä asioita omasta historiastaan ja elämänkokemuksestaan käsin. Hän on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Vammalan seudulla, jolloin Tyrvään Pyhän Olavi kirkko on tullut hänelle kovinkin tutuksi ja hänelle on muodostunut kirkkoon läheinen suhde. Kävihän hän nuorena poikana kurkkaamassa suljettuun Tyrvään kirkkoon sisälle, joka muistutti pientä seikkailunhaluista poikaa Viisikon jännittävien tapahtumapaikkojen tapaisesta miljööstä Kunnas on onnistunut kuitenkin varsin mallikkaasti kopioimaan Tyrvään kirkon arkkitehtuuria ja interiööriä niihin kirjoihin, joissa selkeästi käyttää kyseistä kirkkoa mallina. Tätä historian ja elämän luomaa merkitystä ei voi kiistää Koiramäki-kirjoja lukiessa: kirjat ovat tekijänsä näköisiä tuotoksia, kukin omalla tavallaan ja omassa aihepiirissään.