Browsing by Subject "tasa-arvo"

Tutkielman tarkoituksena on selvittää kirkollisten palvelujärjestöjen Suomen Kirkon Sisälähetysseuran (SKSS) vuosina 1905–1910 ja 1945–1950 sekä Suomen Kirkon Seurakunta-opiston Säätiön (SRKS) vuosina 1945–1950 esitettyjä arvoja, missiota ja visiota. Kohdistan mielenkiintoni siihen, mitä samanlaista ja mitä erilaista organisaatioiden tarkoituksesta, tehtävästä ja arvoista perustamisasiakirjoihin, hallinnon pöytäkirjoihin ja vuosikertomuksiin on kirjoitettu. Kartoitan, ketkä henkilöt olivat perustamisvaiheen johdossa. Selvitän, mitä tutkimukset perustajahenkilöiden teologiasta ja pyrkimyksistä kertovat. Analyysivaiheessa arvioin sitä, miten sanottu näyttäytyy suhteessa historioitsijoiden piirtämään ajan yhteiskunnalliseen ja kirkolliseen kontekstiin sekä aiempien tutkimusten tuloksiin. Tutkielma on kirkkohistoriallinen ja lähestyn aihetta historiatieteen menetelmien avulla. Aineistot löytyvät Kansallisarkistosta ja Kirkkopalvelut ry:n arkistosta. Molemmat tutkittavat palveluorganisaatiot rakentuvat aiemmin olemassa olevan yhdistyksen pohjalta. Tutkittavien järjestöjen toimintatapa ja organisoituminen muodostuu erilaiseksi. Kummankin organisaation johdossa on kirkkoa edustavia henkilöitä ja muutamia yhteisiä kirkon johtohenkilöitä hallintoelimissään. Suomen Kirkon Sisälähetysseura on yhdistysmuotoinen, jossa jäsenistöllä on muodollinen valta. Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö rakentuu voittoa tavoittelemattomalle säätiöpohjalle, jonka taustalla vaikuttaa Laajennettu piispainkokous, Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliitto ja Suomen Pyhäkouluyhdistys. Strategiaa suunnittelevat miehet. Tasa-arvon näkökulmasta on syytä pohtia, millaisiksi strategiat rakentuvat, jos ylimmässä hallinnossa on myös naisia. Palvelujärjestöille yhteisellä kansankirkollisuudella voidaan pitää evankelis-luterilaista kirkollisuutta, jossa tunnustetaan raamatun ja tunnustuskirjojen mukaista kristillistä uskoa. Molemmat palvelujärjestöt ovat aloitteellisia, kehittävät ja edistävät uusia toimintamuotoja sekä kirkkoon että yhteiskuntaan. Kristilliset arvot tulevat esiin niin hädänalaisten etsivässä seurakuntatyössä, diakonisten laitosten toiminnassa kuin koulutuksessa seurakuntatyöntekijöille ja maallikoille. Sisälähetyksen toimintamuotona on tutkielman ajankohdan alussa raamattujen ja hengellisen kirjallisuuden kustantaminen, painaminen ja levittäminen, 1945 jälkeen myös evankelioimistyö sekä pyhäkoulutyö. Molempien palvelujärjestöjen kohdalla havaitsen koordinaatioroolin seurakuntien välillä sekä yhteyden rakentamisen seurakuntiin ja yhteiskuntaan.

Tiivistelmä Referat Tarkastelen tutkielmassani tyttöjen sukuelinten silpomisen parissa tehtävää ennaltaehkäisevää työtä Cristina Bicchierin sekä John LeJeunen ja Gerry Mackien sosiaalisen normin ja sosiaalisen konvention teorioiden kautta. Tyttöjen sukuelinten silpominen nähdään kansainvälisiä ihmisoikeuksia loukkaavaksi kulttuuriperinteeksi, jonka ovat läpikäyneet miljoonat tytöt. Laajalle levinnyt ja arvostettu tapa jatkuu edelleen epätasa-arvon ja naisten heikon aseman vuoksi. Perinteen parissa on tehty ennaltaehkäisevää työtä tuloksellisesti jo vuosikymmeniä, joka on johtanut silpomisen esiintyvyyden vähenemiseen. Tästä huolimatta ihmisoikeuksia loukkaavana käytäntönä, se vaatii edelleen ennaltaehkäisevän työn jatkamista. Tutkielmani aineisto koostuu sellaisten suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen raporteista, jotka työskentelevät silpomisen vastaisessa työssä Afrikan kontekstissa, sekä UNFPA:n ja Unicefin sosiaalisen normin muutokseen tähtäävän työn raportista Afrikan maista. Etsin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla vastauksia siihen, miten silpomisen sidonnaisuus sosiaaliseen normistoon sekä sosiaaliseen konventioon ilmenee aineistossa, sekä järjestöjen tekemässä työssä. Tarkastelen työssäni myös sitä, miten sosiaalisen normin ja sosiaalisen konvention teorioiden esittämät silpomisen lopettamiseen tähtäävät keinot ovat käytössä järjestöjen tekemässä ennaltaehkäisevässä työssä. Tutkimukseni tuo esille sosiaalisen normin teorian keskeisten käsitteiden, avioliittokelpoisuuden, perinteeseen liittyvän sosiaalisen hyväksynnän ja paheksunnan, yhteisön odotuksiin mukautumisen sekä silpomisen sidonnaisuuden moraaliseen normiin, esiintyvän aineistossa keskeisellä sijalla ja toimivan järjestöjen ennaltaehkäisevän työn ohjaavina tekijöinä. Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan yhteisön jäsenten asenteisiin ja käyttäytymiseen, haastamalla heidän käsityksiään edellä esiin tulleista keskeisistä käsitteistä yhteisen keskustelun avulla. Järjestöillä on tehokkaasti käytössä teorioiden esittämät silpomisen lopettamiseen tähtäävät keinot. Yhteisöllinen keskustelu ja päätöksenteko, sekä tiedon jakaminen ovat teorioiden esiintuomista keinoista selvästi suosituimpia ja käytetyimpiä. Vaikka oikeudelliset keinot eivät ole yhtä laajasti käytössä, toimivat ne kuitenkin ennaltaehkäisevän työn perustuksena, mahdollistaen yhteiskunnalliset valmiudet muutokseen. Tutkielman tulosten perusteella yhteinen keskustelu ja ryhmän yhteinen päätöksenteko ovat keskeisessä asemassa tutkielmani kaikissa osa-alueissa ja toimivat ennaltaehkäisevän työn perustana.