Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "teologian opiskelijat"

Sort by: Order: Results:

  • Alakiikonen, Anni (2017)
    Tässä tutkimuksessa selvitetään Helsingin yliopiston teologian perustutkinto-opiskelijoiden opiskelu-uupumusta. Tavoitteena on kartoittaa teologian opiskelijoiden opiskelu-uupumusta ja tutkia sen yhteyttä sukupuoleen, ikään, opintojen vaiheeseen ja hengellisyyteen. Tutkimuskysymyksiä on neljä: 1. Kuinka yleisiä opiskelu-uupumusoireet ovat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoilla? 2. Miten teologian opiskelijoiden opiskelu-uupumusoireilu eroaa sukupuolen, iän ja hengellisyyden mukaan? 3. Millaista ja kuinka yleistä teologian opiskelijoiden opiskelu-uupumus on? 4. Miten teologian opiskelijoiden opiskelu-uupumus eroaa sukupuolen mukaan ja miten se on yhteydessä ikään, opintojen vaiheeseen ja hengellisyyteen? Aineisto koostuu huhti-toukokuussa 2016 sähköisesti kerätyistä kyselyvastauksista, jotka analysoitiin tilastollisin menetelmin. Vastaajajoukkona on 166 perustutkinto-opiskelijaa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Tutkimuksen mukaan Helsingin yliopiston teologian opiskelijoiden opiskelu-uupumusoireilu on yliopisto-opiskelijoiden valtakunnallista tasoa yleisempää. Oireista kärsii todennäköisimmin nuori naisopiskelija, joka pitää hengellisyyttä vain vähän tai ei ollenkaan tärkeänä. Uupumusasteisen väsymyksen, kyynisyyden ja riittämättömyyden ulottuvuuksista koostuvaa opiskelu-uupumusta esiintyy teologian opiskelijoilla paljon, sillä opiskelu-uupumuksen kokonaisriski on kohonnut useammalla kuin joka toisella. Naiset ovat uupuneempia kuin miehet. Kohonneen riskin ryhmään kuuluvat ovat iältään tyypillisesti alle 35-vuotiaita. Opintojen vaihe ja opiskelu-uupumus eivät ole yhteydessä. Miehillä opiskelu-uupumusta esiintyy sitä vähemmän, mitä tärkeämpänä he pitävät hengellisyyttä omassa elämässään. Erityisesti teologian naisopiskelijoita koskettavan opiskelu-uupumusilmiön laajuutta ei ole aiemmissa tutkimuksissa havaittu. Tämä tutkimus tarjoaa tärkeän lähtökohdan teologian opiskelijoiden opiskelu-uupumuksen syvemmälle analyysille.
  • Matikainen, Julia (2023)
    Tässä tutkimuksessa selvitin kotikasvatuksen roolia katsomusten välittymisessä sekä välittymiseen liittyvää säröilyä, joka on noussut teemana esille myös Kati Tervo-Niemelän tuoreissa tutkimusjulkaisuissa. Tarkastelun kohteena olivat teologian opiskelijat, ja aineisto on kerätty vuoden 2022 keväällä. Tutkimukseni keskiössä oli erityisesti selvittää, mikä merkitys lapsuudenkodin kasvatuksella on katsomuksen muodostumiseen. Aiemmat tutkimukset osoittavat kotikasvatuksella olevan suuri merkitys siinä, miten katsomus välittyy sukupolvelta toiselle. Tässä vanhempien ja lähisukulaisten merkitys on huomion arvoista. Laadullisen tutkielman aineisto on kerätty kirjallisen kyselylomakkeen muodossa osana kurssitehtävää. Aineiston analyysin toteutin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tuloksista nousi esille seitsemän eri roolia, jotka määrittelevät kotikasvatusta suhteessa kasvatettavan katsomuksen muodostumista ja kehittymistä. Useat vastaajat kokivat kotikasvatuksella olleen paljon merkitystä heidän katsomuksensa muodostumiseen. Muutamat kokevat muut tekijät merkittävimmäksi. Lisäksi kotikasvatus herättää ristiriitaisia tunteita katsomuksen muodostumiseen liittyen. Se välittää arvoja sekä perinteitä, jotka jatkuivat joissain tapauksissa myöhempään aikuisuuteen saakka. Kotikasvatus vahvistaa niin uskonnotonta kuin uskonnollista katsomusta. Lisäksi tulokset nostavat esille kertomuksissa tapahtuvaa säröilyä ja liikkuvuutta eri katsomusten välillä. Uskonnoton kotikasvatus ei tarkoita aina uskonnotonta aikuisuutta eikä uskonnollinen kotikasvatus ole automaatio vakaumuksellisesta aikuisuudesta. Esille nousi myös muita katsomuksia, kuten poliittisia katsomuksia ja niihin liittyviä arvoja. Tutkimus osoitti kotikasvatuksella olevan selkeä rooli katsomuksen kehitykseen yhä nykypäivän aiempaa sekulaarimmassa yhteiskunnassa. Siinä missä aiemmin on keskitytty selvittämään erityisesti uskonnollisuuden välittymistä sukupolvelta toiselle, olisi jatkossa hyvä keskittyä tarkastelemaan myös ei-uskonnollisten katsomusten välittymistä kotikasvatuksessa.