Browsing by Subject "terrorismi"

Tutkielmassani tutkin Isis-järjestön syntyä, ideologiaa, teologiaa, historiaa ja ajattelua. Tutkielmani keskiöön nousee järjestön suhde islaminuskoon ja sen eri haaroihin. Tässä tapauksessa korostan, että virallisella islaminuskolla viitataan islamilaiseen ajatteluun, joka tuomitsee väkivallan ja korostaa islaminuskonnon rauhallista luonnetta. Tutkielmani käsittelee myös yleisellä tasolla islaminuskoa ja siihen liittyviä tärkeitä teemoja. Käsittelen islaminuskon keskeisiä pyhiä kirjoja ja tarkastelen myös islaminuskon peruspilareita. Näiden lisäksi käsittelen islaminuskon eri suuntia, sillä nämä nousevat esiin tutkielmani muissa osissa. Tarkastelen tutkielmassani Isisin syntymistä. Järjestön syntyminen on ollut pitkä prosessi, jossa on ollut monenlaisia vaiheita. Tutkielmassani nousee esiin al-Qaida. Tulemme huomaamaan, että alQaidan tappio ei lopulta merkinnyt terrorismin vähenemistä. Huomaamme myös, että al-Qaidan auttamat pienet ryhmät eivät aina kannattaneet kaikessa al-Qaidan omaa ideologiaa. Kalifaatti ja kalifi ovat islaminuskossa keskeisiä käsitteitä, mutta ne edustavat myös islamin suuruuden aikoja. Tästä syystä ne ovat edelleenkin keskeisiä asioita islamissa. Tutkielmani perehtyy myös henkilöön, joka on vaikuttanut eniten Isisin ajatteluun ja sen teologisiin näkemyksiin. Abu Mus’ab al-Zarqawi on henkilö, joka loi Isis-järjestön ja johti sitä aina kuolemaansa asti. Näemme, että hänellä oli voimakkaita näkemyksiä islaminuskoon liittyen. Al-Zarqawin luoma ryhmä alkoi noudattamaan hänen tärkeinä pitämiään päämääriä, joiden keskiöön nousee ajatus kalifaatin perustamisesta. Kalifaattia voidaan pitää al-Zarqawin visiona, minkä hän on halunnut luoda ryhmänsä kanssa jo pitkään. Isis on myös taidokkaasti käyttänyt islaminuskoa luomalla itsestään kuvan, että on itse kalifaatti. Kalifaatti on tärkeä asia, mutta Isis halusi kannattajiensa uskovan, että edessäpäin on jotain tärkeämpää kuin vain islamilainen valtio ja esimerkiksi Isisjärjestön lippu viittaakin viimeisiin päiviin. Käyn läpi islaminuskomuksia siitä, mitä tapahtuu viimeisinä päivinä ennen lopullista tuomiota. Nämä islaminuskossa olevat uskomukset ovat tärkeitä siitä syystä, että Isis on käyttänyt niitä omassa ajattelussaan ja propagandassaan. Tutkielmani tarkastelee lähemmin salafismin ja Isisin suhdetta. Salafismi kuuluu islamin fundamentalistiseen suuntaukseen. Tässä vaiheessa voimme jo huomata, että näillä kahdella on läheinen suhde. Isisin ajattelu perustuu pitkälle salafismiin, joten on perusteltua tarkastella näiden kahden suhdetta ja sitä miten Isis on liittänyt omaan ajatteluunsa salafismin sekä minkälaisia teologisia ulottuvuuksia salafismilla on islamissa. Tutkielmassani käyn läpi teologisia asioita, joihin Isisin ajattelu ja oikeutus ovat perustuneet. Käyn läpi islaminuskon asioita, joista Isis on saanut vaikutteita ja joista se on hakenut apua itsensä perustelemiseksi. Tutkielmani näyttää, että Isis on järjestö, joka pyrkii laillistamaan omat toimintansa ja tekonsa islamin kautta. Tutkielmani lopputuloksena huomaamme, että virallinen islam ei hyväksy Isisin toimintaa, menetelmiä tai uskonnon tulkintaa. Voidaan kuitenkin nähdä, että Isis-teologia rakentuu kolmesta asiasta: salafi-jihadismi, kalifaatin jihadismi sekä Mahdin paluun odottaminen ja sitä kautta kalifaatin perustaminen.

Tutkielma tarkastelee turvallistamista eduskunnassa käydyssä välikysymyskeskustelussa, jonka aiheena olivat toimet al-Holin pakolaisleirillä olevien Suomen kansalaisten kotiuttamisesta. Tutkimuskysymykset ovat: Miten al-Holin leirillä olevia Suomen kansalaisia ja heidän mahdollista paluutaan Suomeen pyritään turvallistamaan eduskunnan täysistuntokeskustelussa? Miten al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten ja heidän mahdollisen paluunsa turvallistamista pyritään kyseisessä keskustelussa haastamaan? Tutkielmassa yhdistetään uskontotieteen, turvallisuuden tutkimuksen sekä kielentutkimuksen aineksia toisiinsa. Tutkielman aineistona toimii Pöytäkirjan asiakohta PTK 84/2019 4. Tutkimusmenetelmänä käytetään etenkin Norman Faircloughin ja John Richardsonin esityksistä vaikutteita saanutta kriittistä diskurssianalyysia, jossa keskeistä ei ole ainoastaan tekstin tasolla tapahtuva tarkastelu vaan myös pyrkimys tulkita tekstin suhdetta sen tuottamisen ja kuluttamisen tapoihin sekä laajempaan ympäröivään yhteiskuntalliseen ja sosiaaliseen kontekstiin. Teoreettisilta lähtökohdiltaan tutkielma sitoutuu sosiaalisen konstruktionismin ja dekoloniaalin tutkimuksen periaatteisiin. Tutkielmassa keskitytään etenkin al-Hol-keskustelun turvallisuusnäkökulmiin ja keskustelua tarkastellaan turvallistamisen käsitteen ohjaamana keskittyen niihin keinoihin, joiden kautta leiriläisistä luodaan kuvaa uhkana suomalaiselle kollektiiviselle identiteetille. Analyysin tuloksissa tuodaankin esille, että leiriläisiä kuvataan ei-suomalaisina muun muassa korostamalla heidän sitoutumistaan vieraaseen, väkivaltaiseen ideologiaan, painottamalla naisten omaa aktiivista päätöstä lähteä pois Suomesta sekä rinnastamalla heidät muihin maahanmuuttajiin. Keskustelun taustalla nähdään vaikuttavan nationalistisen diskurssin myytit suomalaisuudesta. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota lisäksi turvallisuusdiskurssin hegemonisuuteen sekä pyrkimyksiin käsitteellistää kysymys eri tavalla kuin turvallistamisen keinoin. Tulokset osoittavat kuitenkin, että turvallisuuden teema on keskustelussa niin vahva, että kaikkien osapuolten on otettava siihen tavalla tai toisella kantaa.

Henkilön elämänkaaren tapahtumat, persoonallisuuden piirteet ja asenteet sekä ympäröivän yhteiskuntarakenteen vaikutus yksilön kokemukseen omista toimintamahdollisuuksistaan ovat kaikki mahdollisia selittäviä tekijöitä radikalisaatioprosessin taustalla. Ilmiön kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii kuitenkin myös yksilön uskonnollisen ja ideologisen eetoksen itsenäisen vaikutuksen tarkastelua osana radikalisaatioprosessin muodostumista. Tässä tutkimuksessa analysoidaan uskonnollisen eetoksen vaikutusta selittävänä tekijänä. Tutkimuksessa tarkastellaan miten äärimmäinen uskonnollinen aatemaailma vaikuttaa yksilön alttiuteen omaksua radikaaleja ideoita sekä toteuttaa ekstremistisiä tekoja. Tässä tutkimuksessa käytettävä lähdeaineisto koostuu valtiollisista asiakirjoista. Kaikki analysoitavat asiakirjat liittyvät aiheiltaan Suomen valtion sisäiseen turvallisuuteen sekä radikalismin ja ekstremismin tematiikkaan. Tutkimusmetodina on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Asiakirja-aineistoja on yhteensä viisi, joista vanhin on julkaistu vuonna 2018 ja uusin vuonna 2021. Uskonnollista radikalismia ja ekstremismiä käsittelevän asiakirja-aineiston sisältö linkittyy pääasiallisesti ääri-islamistiseen liikehdintään. Tästä syystä tämänkin tutkimuksen analyysi uskonnollisen elementin vaikutuksesta radikalisaatioprosessin osatekijänä keskittyy ääri-islamistisen eetoksen tarkasteluun. Toteutetun aineiston analyysin perusteella voidaan esittää uskonnollisen eetoksen kytkeytyvän osaksi tiettyjen yksilöiden radikalisaatioprosessia. Radikalisaation taustalla vaikuttaa maailmankuvien vastakkaisuudesta syntyvä konflikti ja tästä ristiriidasta muodostuva kokemus osattomuudesta. Aineiston analyysistä käy ilmi, kuinka uskonnolla perusteltua radikalismia ja ekstremismiä voidaan ennaltaehkäistä tehokkaimmin nimenomaisesti uskonnollisen koulutuksen ja vuoropuhelun lisäämisen kautta. Havaintoja alleviivaa myös löydös selittävien tekijöiden paradigman muutoksesta, jossa uskonnollinen eetos tai poliittinen ideologia voidaan hahmottaa itsenäisiksi osiksi yksilön radikalisaatioprosessia ja mahdollisesti jopa tekijöiksi, jotka selittävät muiden ilmiöön liittyvien sosiaalisten olosuhteiden muodostumisen.