Browsing by Subject "turvattomuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tässä maisterintutkielmassa tarkasteltiin shiiayhteisön kokemia turvallisuusuhkia ja niiden vaikutusta yhteisöön. Teemahaastatteluina alkuvuodesta 2021 kerättyä aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Pauli Niemelän laajenevan turvallisuuskäsityksen tarkastelukehikkoa. Kuusi teemahaastatteluun osallistunutta yhteisön jäsentä jakautui kahteen ikäryhmään, enintään 30-vuotiaisiin ja yli 30-vuotiaisiin. Haastatteluihin osallistui kaksi naista ja neljä miestä. Laajenevan turvallisuuskäsityksen tarkastelukehikkoa mukauttaen yksilön turvallisuus- ja turvattomuuskäsitykset jaettiin neljään osaan. Näiden neljän osan avulla turvallisuutta tarkasteltiin yksilöllisestä, sosiaalisesta, perinteisestä sekä modernista ja kulttuurisesta näkökulmasta. Haastattelujen pohjalta voidaan havaita, että kokemukset turvallisuudesta ja turvattomuudesta ovat subjektiivisia. Kokemukseen näyttää vaikuttavan haastateltavan ikä, sukupuoli ja perheellisyys. Yksittäisenä tekijänä yksilön ja yhteisön turvallisuuden kannalta korostui vuosi 2019. Vuonna 2019 Uudessa-Seelannissa tapahtuneet Christchurchin moskeijaiskut heikensi muslimiyhteisöjen turvallisuudentunnetta, jonka seuraukset näkyvät yhteisön toiminnassa edelleen. Yhteisön jäsenten haastattelujen ja aiempien tutkimuksien perusteella voidaan havaita neljä uskonnollisen yhteisön turvallisuuteen vaikuttavaa tasoa. Näitä ovat yhteisö, paikalliset-, kansalliset- ja kansainväliset tekijät. Yhteisötasolla turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat yhteisön turvatoimet, varautuminen, tilaturvallisuus, sisäinen tilanne ja yhteistyö. Paikallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat yhteisön sijainti, alueen asukkaat ja rakennuskanta, julkinen liikenne, yksittäiset häiriköt sekä paikallinen viranomaisyhteistyö. Kansallisesti yhteisön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat sisäinen turvallisuustilanne, ääriliikkeet, vallitsevat asenteet sekä arvot, lainsäädäntö ja rangaistukset. Kansainvälisesti yhteisön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kansainväliset aatteet, ääriryhmittymät, islam-vastaisuus ja terrori-iskut ulkomailla. Näiden perusteella voidaan havaita, että uskonnollisen yhteisön turvallisuuteen vaikuttaa huomattava määrä kansallisia ja kansainvälisiä tekijöitä.
-
(2023)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan minkälaisia turvallisuusuhkia Helsingin juutalaisen seurakunnan naisjäsenet ovat kokeneet ja minkälaisia vaikutuksia uhilla on ollut haastateltavien sekä yhteisön toimintaan. Tutkimusaiheen konteksti on Euroopassa lisääntynyt juutalaisiin kohdistunut syrjintä, antisemitismi ja viharikollisuus sekä Helsingin juutalaisen seurakunnan kohtaama häirintä ja uhkailu, joka ilmenee muun muassa juutalaisvastaisina graffiteina, tarroina sekä uhkailupuheluina. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä, jossa tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkielmaa varten haastateltiin kahdeksaa Helsingin juutalaisen seurakunnan naispuolista jäsentä, joilla on lapsi tai lapsia juutalaisessa päiväkodissa tai Helsingin juutalaisessa yhteiskoulussa. Haastattelujen tavoitteena oli saada syvällisempää tietoa haastateltavien kokemuksista, näkemyksistä sekä tulkinnoista, liittyen heidän kokemukseen turvallisuudesta juutalaisen seurakunnan jäsenenä sekä vanhempana. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisesti. Haastatteluissa korostuivat yksilölliset kokemukset turvallisuusuhista sekä juutalaisen yhteisön turvallisuustilanteesta, osan kokiessa uhkia ja turvattomuutta enemmän kuin toisten. Yksilön kokemukseen yhteisön ja sen jäsenten turvallisuudesta näytti vaikuttavan haastateltavien tausta sekä aiemmat kokemukset. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että viharikosten ja uhkien pelolla voi olla psykologisia vaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuden eteen tehtyihin toimiin tai toimien harkitsemiseen. Erilaisten turvallisuusuhkien pelko kasvoi muun muassa juhlapyhien aikaan tai kansainvälisten tapahtumien seurauksena, jolloin turvallisuuden kokemus sitoutui myös laajemmassa kontekstissa muualla maailmassa tapahtuneisiin terroristisiin iskuihin. Juutalaisten globaali turvattomuus heijastui siten yksilöiden kokemuksiin turvallisuudesta sekä yhteisön varautumisesta. Haastatellut naiset olivat esimerkiksi rajoittaneet juutalaisten symbolien käyttöä ja harkitsevaisia missä tilanteissa he tuovat juutalaisen identiteettinsä esiin. Uhkien pelko ei kuitenkaan rajoittanut naisten käymistä seurakuntakeskuksessa. Tämän tutkielman tulokset antavat viitteitä siitä, ettei juutalaisiin kohdistunutta syrjintää, viharikollisuutta tai antisemitismiä voida jatkossakaan sivuuttaa ilmiönä Suomessa.
Now showing items 1-2 of 2