Browsing by Subject "työlaitokset"

1900-luvun vaihteessa Suomessa käytiin keskustelua köyhäinhoidon kehittämisestä. Työlaitoksista toivottiin köyhäintalojärjestelmän täydentäjiä. Työlaitoksilla katsottiin olevan erilaisia tehtäviä. Ne toimivat pelotteena köyhäinhoidon avustusten väärinkäyttäjille, työlaitoksina korvausvelvollisille ja kurinpitolaitoksina köyhäinhoidon kaikkein kurittomimmille hoidokeille. Työlaitoksilla pyrittiin rauhoittamaan köyhäintalojen ilmapiiriä. Niillä tavoiteltiin myös taloudellista hyötyä, joka alkuvaiheessa jäi vähäiseksi. Selvitin tutkielmassani syitä työlaitosjärjestelmän syntyyn Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Keskeiseksi henkilöksi nousi vaivaishoidonneuvoja, everstiluutnantti Axel Nilsson (1854—1927), joka määrätietoisesti vuosien ajan ajoi työlaitosten perustamista. Nilssonin mukaan hoidokit oli luokiteltava tarkasti ja sijoitettava eri laitoksiin sen mukaisesti. Selvitin, millaista Nilssonin työ vaivaishoidonneuvojana oli ollut. Kuvaan Axel Nilssonin henkilöhistorian ja köyhäinhoitoa käsittelevien kirjoitusten kautta suomalaisen köyhäinhoidon kehitystä 1900-luvun alkupuolella. Ajanjaksoon mahtuu monenlaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia muutoksia Suomessa, mutta myös jatkuvuutta. Nilssonin toiminnassa yhdistyivät uskonnollinen vakaumus, pitkä käytännön kokemus köyhäinhoitotyöstä sekä kristinuskon periaatteisiin nojautuva suomalaisen yhteiskunnan puolustaminen. Nilsson kannatti köyhäinhoidon kaitsijajärjestelmän laajentamista koko maahan. Hän näki osallistumisen vapaaehtoiseen köyhäinhoitotyöhön persoonallisena laupeutena, joka oli jokaisen kristityn velvollisuus. Nilssonin mukaan nykyaikainen köyhäinhoito oli sivistysvaltion merkki. Kirkolla oli vaikeuksia ratkaista suhdettaan kunnalliseen köyhäinhoitoon. Kirkon johdossa oltiin eri mieltä kuin sosiaalisiin kysymyksiin keskittyneessä yhdistyskristillisyydessä siitä, mihin suuntaan seurakuntien diakoniatyötä olisi kehitettävä. Axel Nilsson oli mukana seurakuntien luottamustehtävissä ja hyväntekeväisyydessä. Hän osallistui NMKY:n toimintaan Turussa ja Helsingissä. Asemansa puolesta Axel Nilssonilla oli hyvät edellytykset edistää kuntien, seurakuntien ja vapaaehtoisen köyhäinhoidon yhteistyötä. Hän pyrki toimimaan sillanrakentajana papiston ja kunnallisen köyhäinhoidon välillä. Työlaitosten perustaminen toteutui vuoden 1922 köyhäinhoitolaissa. Ensimmäinen kunnallinen työlaitos perustettiin Lammille. Alkuvaiheessa sen toimintaa leimasi ankaruus hoidokkaita kohtaan.