Browsing by Subject "työyhteisö"

Muuttuva työelämä on luonut uuden tarpeen ymmärtää erityisesti työelämän positiivisia ulottuvuuksia. Työn positiivisiin ulottuvuuksiin keskittyvän tutkimuksen myötä myös arvostus ja sen mahdolliset vaikutukset on tunnistettu työelämässä entistä laajemmin. Arvostus voidaan määritellä kokemukseksi ihmisten hyväksynnästä ja tunnustamisesta sekä kunnioituksen ja ihailun osoittamisesta. Arvostus on yhteydessä niin tarvittaviin työelämätaitoihin kuin työn voimavaratekijöihin ja on siksi keskeinen osa työyhteisöjen ja organisaatioiden toimintaa. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on tarkastella arvostusta työyhteisössä. Tutkimuksen keskiössä ovat arvostuksen kokemus sekä arvostuksen koetut vaikutukset työyhteisössä etenkin psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Kvalitatiivisen tutkielman aineisto on kerätty sekä ryhmähaastatteluilla että kyselylomakkeella. Kerätty aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineiston perusteella arvostusta koetaan erityisesti inhimillisenä ja kunnioittavana kohteluna sekä suoraan työn kautta ilmenevänä arvostuksena. Arvostus ilmenee moninaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa, joissa yksilöt kokevat tulevansa huomioiduiksi, kuulluiksi ja nähdyiksi yksilöinä. Inhimilliseen ja yksilölliseen kohtaamiseen lukeutuvat kokemukset tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta, myötätuntoisuudesta sekä aitoudesta. Työn kautta ilmenevä arvostus nähdään erityisesti luottamuksen sekä tuen osoittamisena ja saamisena. Arvostusta osoitetaan muun muassa palkitsemalla sekä muiden ammattitaitoa tukemalla, mutta myös itsearvostuksen merkitys havaitaan. Keskeistä on tunnistaa arvostuksen ilmiön yksilöllinen luonne ja sen moninaisuus. Arvostuksen koetut vaikutukset psykologisen turvallisuuden näkökulmasta keskittyvät luottamuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. Arvostavassa ilmapiirissä yksilöt uskaltavat ottaa sosiaalisia riskejä mikä osaltaan lisää psykologisen turvallisuuden kokemusta. Arvostus tukee lisäksi uskallusta toimia ja tehdä päätöksiä omana itsenään sekä avoimuutta toisia työntekijöitä kohtaan. Arvostuksen koetaan työyhteisön psykologista turvallisuutta tukemalla vaikuttavan laajemminkin esimerkiksi työhyvinvointiin sekä työkulttuuriin.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia pappien myötätuntokokemuksia seurakunnan työyhteisössä ja sitä, miten myötätunto heidän mielestään vaikuttaa heihin ja työyhteisöön. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla. Aineisto koostuu kahdeksasta Etelä-Suomen keskisuuressa tai suuressa seurakunnassa toimivan papin haastatteluista. Tutkimusmenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Teoriatausta koostuu useista suomalaisista ja kansainvälisistä myötätuntoon liittyvistä tutkimuksista. Tiivistelmä Referat Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia pappien myötätuntokokemuksia seurakunnan työyhteisössä ja sitä, miten myötätunto heidän mielestään vaikuttaa heihin ja työyhteisöön. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla. Aineisto koostuu kahdeksasta Etelä-Suomen keskisuuressa tai suuressa seurakunnassa toimivan papin haastatteluista. Tutkimusmenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Teoriatausta koostuu useista suomalaisista ja kansainvälisistä myötätuntoon liittyvistä tutkimuksista. Aiemmissa tutkimuksissa myötätunto määritellään prosessiksi, jossa toisen tunne, tilanne tai kärsimys huomataan, siihen samaistutaan ja halutaan toimia toisen tilanteen parantamiseksi. Tämän tutkimuksen vastaajien mielestä myötätuntoa on empatia, inhimillisyys, myötäinto, emotionaalinen tuki sekä jakaminen ja konkreettinen apu. Empatia on tunneyhteyttä, halua toimia toisen parhaaksi. Emotionaalinen tuki koostuu sanallisesta ja sanattomasta tuesta. Jakaminen on kokemusten, tietojen, tunteen, tilanteen, tai neuvojen jakamista ja konkreettinen apu esimerkiksi työnjakoa. Myötätuntokokemukset muodostivat tässä tutkimuksessa neljä luokkaa: vuorovaikutus, emotionaalinen tuki, konkreettinen apu ja myötäinto, joka tarkoittaa toisen innostukseen ja iloon vastaamista. Myötätunnon vaikutuksia vastaajiin ovat työhyvinvoinnin lisääntyminen, yhteyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, emotionaalinen tuki ja kokonaisvaltainen kohdatuksi tuleminen. Työyhteisöön myötätunto vaikutti vastaajien mielestä lisäten yleistä luottamusta, luoden hyvää ja lämmintä ilmapiiriä, vahvistaen resilienssiä eli joustavuutta tai kestokykyä, yhdistäen ihmisiä ja antamalla vapautta, myötäintoa ja halua kehittää työtä. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa ja ne vahvistavat myötätunnon ja sen vaikutuksen. Tulosten samankaltaisuus muiden tutkimusten kanssa vahvistaa myös myötätunnon universaalina ilmiönä ihmisyhteisöissä. Myötätunnolla on merkittäviä vaikutuksia sekä työntekijään että työyhteisöön. Se on merkittävä ilmiö työhyvinvoinnin, uudistumisen ja innovatiivisuuden kannalta ja vaikuttaa jaksamiseen, voimaantumiseen ja yhteiseen innostukseen. Esimiehen vaikutus myötätunnon esiintymiseen työyhteisössä koettiin suureksi.