Browsing by Subject "uuspakanuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Tutkielman tavoite on tarkastella sukupuoliroolien pyhittämistä. Pyhittämisen kohteena ovat transihmiset ja sen perusta on mallinnettu muinaiskulttuurien kolmas sukupuoli-roolista ja shamanismiin yhdistetystä transvestismista. Tutkimusaineistona toimivat modernit kirjat, Raven Kalderan vuonna 2010 julkaistu Hermaphrodeities ja Sakhi Bhavan vuonna 2012 julkaistu Transgender Spirituality, jotka on suunnattu hengellisiksi opaskirjoiksi transihmisille. Aineistoa tukevana materiaalina käytän myös Transtukipisteen Maarit Huuskan kanssa suorittamaani sähköpostihaastattelua aiheen tiimoilta. Ilmiön taustoituksessa hyödynnän tutkimuskirjallisuuden ohella omaa kandidaatintyötäni Pohjois-Amerikan intiaanikansojen monisukupuolisista. Hypoteesini on, että pyhittäminen on tarkoituksenmukaista ja tapahtuu suojamekanismina. Tutkimusmenetelmänä sovellan aineistoon uskontososiologi Hans Molin luomaa identiteetin sakralisaatioteoriaa. Hypoteesini on että sakralisaatioprosessilla on tavoitteita ja teemoja. Tutkimuskysymyksillä etsin ja jaottelen aineistosta pyhitysmekanismeja, narratiivisia teemoja ja pyrkimyksiä. Molin sakralisaatioteoria rajaa neljä mekanismia, joilla identiteettiä pyritään rakentamaan pyhäksi. Näitä ovat objektifikaatio, sitoutuminen, rituaali ja myytti. Aineisto yhdistelee muinaisperinteiden mytologiaa uuspakanuuden ja psykologi C.G. Jungin individuaatioteorian anima/animus-arkkityyppien konteksteihin. Aihepiirin arkaluonteisuus ja termistön sekavuus muodostavat omat haasteensa, mutta analyysi osoittaa aineiston esittelemän pyhittämisen niin ikään noudattavan sakralisaatioteorian mukaisia mekanismeja. Jaottelen kolme keskeistä teemaa: yhteiskunnallisuus, henkilökohtainen kasvu ja seksuaalisuus. Pyrkimyksistä rajaan tärkeimmiksi muutoksen käynnistämisen, arvokkuuden lisäämisen ja historiallisen juurruttamisen. Muodostan näistä yleisemmän hypoteesin, jonka mukaan yhtenäisen uskonnollisen liikkeen sijaan aineisto esittelee uskonnollisia ihanteita. Näitä ovat ajatus transihmisten pyhästä heimosta ja ajatus kirouksen kääntämisestä siunaukseksi. Transtukipisteen haastattelu paljasti samansuuntaisia pyrkimyksiä, mutta vähemmän organisoidusti. Muinaisen ja modernin perinteen oleellisimmaksi eroavaisuudeksi paikallistan roolia hallinnoivan tahon, joka on muinaisessa perinteessä yhteisö, mutta modernissa tulkinnassa usein yksilö. Yleisesti tutkimuskenttää tarkastellessani koen kolmannen sukupuolen tutkimuksen ja määrittelyn monimutkaiseksi ja etenkin queer-näkökulmasta helposti harhaanjohtavaksi ja anakronistiseksi. Esitän kuitenkin jatkotutkimusideoiksi syvempää haastattelututkimusta transihmisten hengellisyydestä.
-
(2023)Nykypakanuus on kasvattanut suosiotaan länsimaissa, myös Suomessa aina 90- luvulta alkaen. Pakanuus näyttäytyy useimmille nykypakanoille myös ryhmäidentiteettinä, jolloin sosiaaliset ilmiöt kuten sosiaalinen vertailu ja sosiaalinen identiteetti ovat asioita, joita on mahdollista tutkia uskontotieteen alla. Etenkin sosiaalista identiteettiä on suomalaisen pakanakentän sisällä jo tutkittu, mutta sitä vastoin identiteettiautenttisuutta ei. Identiteettiautenttisuudella tarkoitetaan tämän tutkimuksen kontekstissa sosiaalista vertailua liittyen oman pakanaidentiteetin autenttisuuteen. Oma tutkimukseni keskittyy näin ollen tutkimaan sitä, miten autenttinen pakanaidentiteetti rakentuu suomalaisten nykypakanoiden puheessa. Autenttisuus on käsite, jota yleensä käytetään kuvaamaan kaikkea aitoa, todenmukaista ja alkuperäistä, ja näin ollen sitä usein käytetään käsitteenä, jolla omaa ryhmä- tai henkilökohtaista identiteettiä rakennetaan, perustellaan tai oikeutetaan. Kansainvälisessä pakanuutta ja pakanaidentiteettiä koskevassa tutkimuksessa on osoitettu, että eri maiden pakanayhteisöissä autenttisuus näyttäytyy tietynlaisena sosiaalista sisäryhmää määrittävänä kriteerinä. Tämä ilmeni siten, että osa pakanaidentiteettiä kantavista henkilöistä määritteli tietyt pakanuuteen liitettävät piirteet ja ideaalit, joita autenttisten pakanoiden sisäryhmä edustaa ja sosiaalisen vertailun kautta rajasi osan pakanayhteisöstä sosiaaliseksi ulkoryhmäksi, vähemmän autenttisiksi pakanoiksi. Oman tutkimukseni pääasiallinen tarkoitus on selvittää, esiintyykö tämänkaltaista autenttisuuteen perustuvaa sosiaalista vertailua myös Suomessa ja jos esiintyy, mitä ideaaleja autenttiseen pakanuuteen liitetään. Autenttisuuteen liitettyjä piirteitä olivat aiemmassa tutkimuksessa esimerkiksi traditionaalisuus, epäkaupallisuus sekä pinnallisuudesta ja populaarikulttuurin tekemistä pakanuuden tulkinnoista irrottautuminen. Koska aihetta ei ole aiemmin suomalaisessa kontekstissa tutkittu, maisterintutkielmani antaa yleistason katsauksen siihen, miten autenttinen pakanaidentiteetti rakentuu suomalaisten nykypakanoiden puheessa ja vertailee, miten se suhteutuu aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimukseni aineisto koostuu kahdestatoista laadullisen asennetutkimuksen metodein toteutetusta haastattelusta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynsin autenttisuuden käsitettä sekä sosiaalisen identiteetin teorian käsitteistöä. Tutkimusotetta voidaan pitää teoriaohjaavana, sillä teoreettinen viitekehys eli autenttisuus ja aikaisemman tutkimuksen havainnot ohjaavat analyysin kulkua vahvasti. Tutkielmani tulosten valossa voidaan katsoa, ettei suomalaisessa pakanayhteisössä esiintyvä autenttisuuskeskustelu näyttäydy ainakaan oman aineistoni valossa yhtä merkittävänä sosiaalisen vertailun välineenä, kuin vertailukohtana käyttämässäni aiemmassa tutkimuksessa. Verrattuna aikaisempaan tutkimukseen hajonta siinä, oliko autenttisuus merkittävä sosiaalisen vertailun kriteeri, oli suurempaa. Haastattelemani pakanat esittivät joitakin autenttisuusväitteitä ja jotkut haastatteluissa esiin nousseet piirteet, kuten pakanuuden representaatiot sosiaalisessa mediassa tai populaarikulttuurista inspiraation hakeminen omaan harjoitukseen näyttäytyivät kokonaisuutena aihepiireinä, joihin liittyi sosiaalista vertailua identiteettiautenttisuuden perusteella. Verrattuna aiemman tutkimuksen havaintoihin haastattelemieni pakanoiden puheessa korostuivat kuitenkin autenttisuuden sijaan myös vastakkaiset ilmiöt, kuten pakanuuden epädogmaattinen luonne ja itsemäärittelyoikeus, ja niihin vedoten haastateltavat myös vastustivat sosiaalista vertailua liittyen autenttisuuteen. Tutkimukseni antaa yleisellä tasolla katsauksen siihen, millaista keskustelua aiheesta suomalaisessa kontekstissa esiintyy, mutta jatkotutkimukselle, joka keskittyisi tutkimaan aihetta jonkun rajatun yhteisön, esimerkiksi traditionaalisten wiccojen kontekstissa, voisi olla paikkansa.
Now showing items 1-2 of 2