Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "vakaumus"

Sort by: Order: Results:

  • Wederhorn, Helena (2020)
    Suomi joutui odottamattomaan tilanteeseen loppukesästä 2015, kun maahan saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa eli jopa kuusinkertainen määrä edellisiin vuosiin verrattuna. Vuosien 2017–2019 aikana arviolta yli 1200 afganistanilaista ja irakilaista turvapaikanhakijaa vetosi vainon perusteena siihen, että on kääntynyt kristinuskoon Suomessa. Kristinuskoon kääntymiseen vetoavien osuus kaikista uusintahaun tehneistä oli Maahanmuuttoviraston arvion mukaan noin viidennes. Turvapaikkapäätöksen tekevä Maahanmuuttovirasto (Migri) pitää turvapaikan myöntämisen tärkeimpänä kriteerinä hakijan perusteltua syytä pelätä joutuvansa ihmisoikeusloukkausten kohteeksi kotimaassaan eli kansainvälisen suojelun tarvetta. Turvapaikkakäsittelyssä Suomessa sovelletaan ensi sijassa ulkomaalaislakia, mutta myös YK:n pakolaisten suojelua määritteleviä sopimuksia ja Euroopan unionin turvapaikkasäädöksiä. Kun turvapaikanhakija vetoaa vainon perusteena kristinuskoon kääntymiseen, Migri haluaa ensi sijassa arvioida, onko turvapaikanhakijan kääntyminen aito. Aidon kääntymisen arvioimiseksi se tutkii vakaumuksen sisäistä merkitystä hakijalle haastattelemalla häntä. Tämä tutkimus selvittää mitä Suomessa ilmestyvistä sanomalehdistä laajalevikkisin Helsingin Sanomat, kristillinen Kotimaa ja Pohjois-Suomen ykköslehti Kaleva kirjoittavat kristinuskoon kääntymisestä turvapaikkaperusteena vuosina 2017–2019 ja miten lehdet eroavat toisistaan aiheen käsittelyssä. Tutkimusaineisto koostuu lehtien toimituksellisesta aineistosta; uutisista, pääkirjoituksista, kommenteista ja pidemmistä feature-tyyppisistä artikkeleista. Mielipidekirjoitukset eivät kuulu tutkimuksen piiriin. Tutkimusmetodina on laadullinen sisällön analyysi, mutta myös aineiston kvantifiointi on käytössä. Analyysi osoittaa, että keskeisiä yhteisiä uutisaiheita tutkimuslehdissä ovat vakaumuksen aitouteen ja sen ulkoisiin ja sisäisiin merkkeihin liittyvät kysymykset, turvapaikanhakijan motiivit kääntymiselle sekä kansainvälisen suojelun tarve. Kaikkien lehtien uutisoinnista ilmenee huolestuneisuus maallisten viranomaisten kuten Maahanmuuttoviraston kykeneväisyydestä määritellä ihmisen vakaumus. Lehtien välisten erojen tarkastelusta käy ilmi, että Kotimaa käsittelee eniten vakaumuskysymyksiä ja puolustaa lisäksi selvimmin pappien oikeutta ja asiantuntemusta vakaumuksen arviointiin, Kaleva keskittyy vakaumuksen arvioinnissa selvimmin uskon peruskysymyksiin ja korostaa yhteisöllisyyden merkitystä suhteessa maahanmuuttajiin. Helsingin Sanomien uutisoinnista käy ilmi, että turvapaikanhakijan kristinuskoon kääntyminen saattaa olla vain keino tai yritys jäädä maahan. Tämä tutkimus sisältää myös viitteitä turvapaikanhakijoiden kristinuskoon kääntymisen nostattamasta yhteiskuntapoliittisesta keskustelusta Suomessa. Sen seurauksena ulkomaalaislakiin tehtiin muutoksia, joilla turvapaikan uusintahakemusten määrää rajoitettiin.
  • Reinikka, Sami (2019)
    Vuonna 2015 Eurooppaa koetelleen pakolaiskriisin myötä Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa eli noin kuusinkertainen määrä normaaliin vuoteen verrattuna. Turvapaikkaa haettiin aluksi pääasiassa muilla perusteilla, mutta sittemmin uskonnollisen vainon perusteella tehtyjen hakemusten määrä on merkittävästi lisääntynyt. Suurin osa näistä on niin sanottuja uusintahakemuksia, joissa turvapaikkaa haetaan uudelleen aiemman muulla perusteella esitetyn hakemuksen tultua hylätyksi. Käytännössä useimmat uusintahakemukset ovat olleet uskontoperusteisia ja ne perustuvat muslimien täällä tapahtuneeseen kristityksi kääntymiseen. YK:n pakolaissopimus eli niin sanottu Geneven sopimus velvoittaa siihen, ettei turvapaikkaa hakenutta palauteta alueelle, jossa häntä uhkaa vaino etnisen alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään turvapaikkaharkintaa niissä tilanteissa, joissa suojelua on haettu kotimaasta lähtemisen jälkeen eli sur place tapahtuneen kristityksi kääntymisen vuoksi. Tutkimuksen kohteena on seitsemän Finlex -tietokannassa julkaistua KHO:n ja kaksi hallinto-oikeuden ratkaisua, jotka löytyvät Migrin julkaisemasta sisäasiainministeriölle kesällä 2018 annetusta selvityksestä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on määrittänyt uskonnon kolmiportaisesti siten, että sen voi ymmärtää vakaumuksena, identiteettiin liittyvänä ja tapakultuurina (religion as belief, religion as identity, religion as way of life). Usein uskontoon kuuluu piirteitä näistä kaikista osa-alueista ja näin on myös kristinuskossa. Jaottelu on yleinen kaikkia uskontoja koskeva eikä sitä ole laadittu erityisesti kristinuskoa ajatellen. EU:n alueella turvapaikka-asioiden ratkaisutoimintaan osallistuvat kolmentoista maan kansalliset tuomarit ovat julkaisseet vuonna 2015 mielipidekirjoituksen, jonka lähtökohtana on olettamus, että aidon kristityksi kääntymisen tärkeimpänä merkkinä on sisäinen vakaumus. Tämä vastaa lähinnä UNCHR:n uskontomääritelmän religion as belief -osuutta. Tutkimuksessa läpikäytyjen oikeustapausten perusteella tällä painotuksella kristityksi kääntymisen luotettavuusarviointi Suomessakin tehdään. Luotettavuusarvioinnin voisi tehdä toisellakin tavalla. Siinä yksilön uskon merkkeinä eroteltaisiin toisistaan uskon sisäiset ja ulkoiset merkit. Sisäiset merkit vastaavat lähinnä UNCHR:n määrityksen vakaumusta (religion as belief). Yhteistä niille on, ettei kukaan ulkopuolinen pysty niitä toteamaan, vaan ne tulevat muiden tietoon vain sitä kautta, mitä ihminen niistä itse kertoo. Ulkoiset merkit puolestaan ovat sellaisia, jotka ovat kaikkien havaittavissa kuten kristillisen kasteen ottaminen, seurakunnan jäsenyys, osallistuminen uskonnonharjoitukseen, tiettyjen uskonnon mukaisten tapojen tai pukeutumissäännösten noudattaminen tai uskonnollisten juhlien viettäminen. Tässä niin sanotussa amerikkalaisessa arviointimallissa kääntyjän uskonnollisuutta tarkastellaan ”vainoajan silmin”, jolloin keskiössä ovat ne ulkoisesti havaittavat seikat, jotka laukaisevat vainon. Tarkastelun painotuksena ei siis ole sisäinen vakaumus, josta ei voi tehdä objektiivisia havaintoja, vaan merkittävämpiä ovat selvästi ulospäin näkyvät faktat. Kääntymistä voidaan pitää aitona, jos se ilmentää objektiivisesti havaittavia uskon ulkoisia merkkejä siinä määrin, että ne laukaisisivat uskonnollisen vainon tällaista henkilöä kohtaan. Lisäksi mahdolliset hakijan vakaumuksesta kertovat merkit olisivat saman suuntaisia.