Browsing by Subject "vammaisuuden teologia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tässä maisterintutkielmassa tutkittiin kuuden Helsingin seurakuntayhtymän alueella sijaitsevan historiallisen kirkon saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Tutkimuksen kirkot olivat Helsingin tuomiokirkko, Johanneksenkirkko, Mikael Agricolan kirkko, Paavalinkirkko, Kallion kirkko ja Töölön kirkko. Tutkielman tutkimuskysymys oli miten fyysinen esteettömyys, viestinnällinen saavutettavuus ja asenteellinen saavutettavuus toteutuvat Helsingin seurakuntayhtymän keskeisissä historiallisissa kirkkorakennuksissa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin saavutettavuuden ja esteettömyyden ulottuvuuksista fyysiseen esteettömyyteen, viestinnälliseen saavutettavuuteen ja asenteelliseen saavutettavuuteen. Tutkimuskohteena oli erityisesti kirkkotilojen esteettömyys sekä kirkkoherrojen kautta saatu tieto asenteellisesta saavutettavuudesta. Tutkielman aineistosta osa kerättiin havainnoimalla tutkittavien kirkkojen fyysistä esteettömyyttä ja viestinnällistä saavutettavuutta. Havainnointi tapahtui osallistuvana havainnointina. Havainnointi tapahtui messujen yhteydessä. Havainnoinnin kohteena oli kirkkotila. Aineistoa syvennettiin asenteellisen saavutettavuuden ulottuvuuteen tekemällä sähköpostihaastattelut kirkkoherroille, joiden alueella havainnoitavat kirkot sijaitsevat. Aineistot analysoitiin teorialähtöisellä- ja teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Teoria, jota tutkimuksessa käytettiin, oli Anneli Muurosen ja Seija Eskolan saavutettavuuden ulottuvuudet. Aineistoa peilattiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon saavutettavuusohjelmaan sekä aiempaan tutkimukseen. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voi todeta, että kuuden historiallisen kirkon saavutettavuus ja esteettömyys toteutui osin, mutta myös parannettavaa löytyi. Esteellisyys lisää ulossulkemista esimerkiksi alttariyhteydestä ja muista uskonnollisen rituaalin mahdollisuuksista. Muurosen ja Eskolan saavutettavuuden ulottuvuuksien lisäksi tuloksena voi todeta, että hengellisen harjoittamisen saavutettavuuden ulottuvuus ei toteudu. Kirkkoherrojen haastattelut viestivät, että esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseen on tahtoa. Tahdon lisäksi tarvitaan tekoja, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja teologiaa.
-
(2022)Tiivistelmä Tiedekunta: Teologinen tiedekunta Koulutusohjelma: Teologian ja uskonnontutkimuksen maisteriohjelma Opintosuunta: Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunta Tekijä: Heli Malassu Työn nimi: Rakkauden kromosomi. Vammaisuuden teologia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kehitysvammaistyössä. Työn laji: Maisterin tutkielma Kuukausi ja vuosi: Helmikuu 2022 Sivumäärä:46 Avainsanat: teologia, vammaisuuden teologia, kehitysvammaisuus, vammaistutkimus, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, kehitysvammaistyön pappi, kontekstuaalinen teologia Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja: Tiivistelmä: Tässä tutkielmassa tarkastelen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kehitysvammaistyön taustalla olevaa teologiaa. Tutkimuskysymys on: Minkälaista teologiaa kehitysvammaistyön papit toteuttavat työssään? Tutkimusaineistoni perustuu kehitysvammaistyötä tekevien pappien haastatteluihin. Tutkielmani teoriataustana käytän Deborah Creamerin neljää periaatetta vammaisuuden teologiasta: 1. Ruumiillisuudenteologia ja sen pohdinta 2. Ajatus siitä, että vammaisessa henkilössä ei ole luonnostaan mitään väärin 3. Sitoutuminen ihmisoikeuksiin 4. Vammaisuudella ja teologialla on merkittävää sanottavaa toisilleen Vammaisuuden teologia tutkii tapoja, joilla uskonnolliset yhteisöt ovat käyttäneet ja käyttävät vammaisuuden käsitteitä. Vammaisuuden teologiaan sisältyy esimerkiksi ajatus, että Jumala ei ole aiheuttanut ihmiselle vammaa, vaan Jumala on läsnä ihmisen kärsimyksen keskellä. Tutkielma toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksessani halusin selvittää minkälaisia ajatuksia ja kokemuksia kehitysvammaistyön papeilla on työstään ja kehitysvammaisuudesta teologisista näkökulmasta katsottuna. Tutkimusta varten haastattelin kuutta pappia. Lisäksi haastattelin kehitysvammaistyön asiantuntijaa kirkkohallituksesta. Deborah Creamerin mukaan on tärkeää arvioida uskonnollista perinnettä, teologiaa ja saavutettavuutta laajasti vammaisuuden näkökulmasta. Creamer kutsuu vammaisuutta rakentavaksi elementiksi, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia teologiseen reflektioon. Tutkielman tuloksista ilmenee, että Suomen ev.lut kirkon kehitysvammaistyössä kehitysvammaiset ihmiset on ikään kuin asetettu teologian ja kristinuskon keskiöön. Tämä tarkoittaa sitä, että kehitysvammaiset henkilöt eivät ole hyväntekeväisyyden kohteita vaan oman elämänsä subjekteja. Tällainen ajattelumalli edustaa vammaisuuden teologiaa ja siihen liittyvää reflektointia. Suomen ev.lut kirkon kehitysvammaistyön pappien työskentelyssä on isossa osassa reflektio ja käsitys siitä, että kehitysvammaiset ihmiset voivat opettaa muita henkilöitä syvällisistä elämän peruskysymyksistä ja läsnäolosta omalla olemisellaan.
Now showing items 1-2 of 2