Browsing by Subject "vapautuksen teologia"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2020)Tässä tutkielmassa kartoitetaan kristologisten käsitteiden yhteyttä augustinolaiseen rakkauden teologiaan katolisen ja luterilaisen kirkon piirissä syntyneissä lähdeteoksissa. Vertailevana tutkimusasetelmana tutkielmassa on Jon Sobrinon rakkauden teologiaa konstituoivien kristologisten käsitysten sekä Tuomo Mannermaan Lutherin jumalallistamiskäsitystä koskevien näkemysten episteemisen orientaation tarkasteleminen. Theosis-käsityksen osalta lähdeteoksista avautuu kirjoittajille keskeinen näkökulma augustinolaiseen illuminaatiotraditioon ja oppiin rakkauden järjestykseen liittyen. Tämän opin voidaan nähdä kuvastuvan Sobrinon ja Mannermaan kristologisissa näkemyksissä. Metodina tutkielmassa on systemaattinen analyysi. Olennaisena teemana Sobrinoa koskevissa lähdeteoksissa esiin nousee historiallinen, todellinen konteksti kristologisten käsitteiden perustana. Sobrinon kristologisessa ajattelussa jumalallinen ja inhimillinen todellisuus linkittyvät toisiinsa historiallisen kontekstin kautta. Mannermaan theosis-käsitykselle ja episteemisille näkemyksille keskeinen kristologinen painotus on uskossa läsnä oleva Kristus. Merkittävä havainto sekä Sobrinon että Mannermaan kristologian episteemistä orientaatiota koskien on, että kristologiset näkemykset rakentuvat ristinteologiselle perustalle. Molemmilla kirjoittajilla inkarnaatio ja risti jatkuvan luomisen käsitteinä pohjaavat ristinteologiseen perustaan. Sobrinon ja Mannermaan teologista ontologiaa ilmentääkin jatkuvan luomisen periaate. Kirjoittajien yhteys teologista ontologiaa ajatellen voidaan nähdä edelleen yhdistyvän sakramentaalista sanakäsitystä luonnehtivaan käsitykseen trinitaarisesta ontologiasta. Sobrinon ja Mannermaan rakkaudenteologisten näkemysten voidaan myös todeta heijastavan Augustinuksen illuminaatio-opillista ajattelua. Tähän illuminaatiotradition mukaisiin rakkaudenteologisiin painotuksiin liittyy kirjoittajien kristologian Logos-teologinen episteeminen ulottuvuus. Logos nähdään Jumalaa koskevan tiedon välittäjänä. Kirjoittajien theosis-käsitykselle on oleellista Logoksen illuminatiivinen tehtävä. Jumalallistamiskäsitystä ilmentävän kristologian episteemisiä näkemyksiä erottavana tekijänä on nähtävissä aatehistoriallisten traditioiden eroavaisuus. Nämä eroavaisuudet liittyvät Augustinuksen rakkauden järjestystä koskevan opin tulkintaan. Keskeisinä käsitteinä kirjoittajilla esiin nousevat Kristuksen historiallisuus ja ihmisyys theosis-käsityksen kristologisena premissinä.
-
(2021)Tässä syventävässä tutkielmassa tutkin Marcella Althaus-Reidin käsitettä säädytön teologia. Tutkin, mikä on keskeistä säädyttömässä teologiassa tarkastellen säädyttömän teologian perustavanlaatuisia näkemyksiä ja metodologisia lähtökohtia. Analysoin myös säädyttömän teologian ymmärrystä naisen aseman muovautumisesta teologisesti sekä säädyttömän teologian lähtökohdista tehtyä kristologiaa. Vastaan tutkimuskysymyksiini käyttäen metodina systemaattista analyysia, jonka avulla analysoin kahta Althaus-Reidin monografiaa ja yhtä artikkelia. Tutkielmani keskeisenä johtopäätöksenä totean, että Althaus-Reidin säädytön teologia on ihmisten elämään ja kokemuksiin perustuva teologinen metodi. Metodi ei ole sitoutunut ideologisuuteen vaan on materialistinen myös seksuaalisuuden ja sukupuolen osalta, mikä poikkeaa vapautuksen teologiasta, vaikka pyrkimys materiaalisuuteen on keskeinen osa vapautuksen teologiaa. Säädytön teologia pyrkii vapautumiseen keskustan hegemoniasta, mikä merkitsee myös universaalien totuuksien ja essentialististen olemusten kieltämistä. Säädytön teologia tarkastelee kriittisesti systemaattisen teologian ja vapautuksen teologian heteroseksuaalisuutta ja sitoutumista patriarkaalisen yhteiskunnan ylläpitämiseen. Kolonialismin kritiikki on tärkeässä osassa säädytöntä teologiaa, sillä Latinalaisen Amerikan nykytilannetta ei voi käsitellä irrallaan conquistasta ja alistamisesta. Althaus-Reid soveltaa säädyttömän teologian lähtökohtia tarkastellessaan teologian luomaa käsitystä naiseudesta, joka tiivistyy kuviin aseksuaalisesta köyhästä tai nöyrästä äidistä. Näitä käsityksiä naiseudesta ylläpidetään Althaus-Reidin mukaan erityisesti mariologialla ja ne tuottavat väärää tietoisuutta, joka myös estää havaitsemasta sortoa. Säädyttömän teologian soveltaminen siirtää huomion naisen kohdusta eli jälkeläisten tuottamisesta vulvaan eli seksuaalisuuteen ja hyödyntää käsitystä naisesta muuttaessaan populaareja Neitsyt-hahmoja kuten Santa Libradaa. Althaus-Reid soveltaa säädytöntä teologiaa myös kristologiaan, jossa käsitystä Jeesuksen seksuaalisuudesta laajennetaan muun muassa käyttämällä Bi/Kristuksen käsitettä ja tarkastelemalla fetisismiä osana Jeesuksen seksuaalisuutta.
-
(2010)Martin Lutherin teologiaa on käsitelty laajasti viimeaikaisessa ekumeenisessa keskustelussa. Kansainvälisesti on noussut esiin tarve määritellä Lutherin merkitystä postmodernissa globaalissa kontekstissa. Tutkielmani käsittelee Paul S. Chungin aasialaista Luther-tulkintaa. Chung ottaa käsittelyyn monia suomalaisen Luther-tutkimuksenkin käsittelemiä teemoja, kuten Lutherin ristin teologian, triniteetin ja vanhurskauttamisen teologian. Teemoja kontekstualisoidaan postmoderniin kulttuurikontekstiin. Niitä tuodaan myös dialogiin aasialaisen uskontoperinteen, erityisesti buddhalaisuuden kanssa. Keskeinen vuoropuhelun aihe on buddhalainen käsitys kärsimyksestä, dukkha ja sen vertailu Lutherin ristin teologiaan. Tutkielmassa Chungin teologiaa lähestytään tutkielmassa neljän kysymyksen kautta: (1) Mitkä ovat Chungin teologian lähtökohdat ja edellytykset? (2) Mitä Lutherin teologian osa-alueita Chung pitää keskeisinä uskontojen välisen dialogin kannalta? (3) Miten Chung syventää näitä teemoja aasialaisen uskontoperinteen ja viisauden avulla? (4) Mitä uudistustoiveita Chungin Luther-tulkinta asettaa ekklesiologialle sekä käsityksille kirkon missiosta ja diakoniasta? Keskeinen tutkimustulokseni on, että Chung johtaa Lutherin teologiasta perusteen määritellä kirkko diakonisen opetuslapseuden pohjalta. Lutherin ristin teologia on avain, jonka kautta kristittyä ja teologiaa kutsutaan avoimuuteen erilaisuutta kohtaan ja solidaarisuuteen kärsiviä lähimmäisiä kohtaan. Chungin teologiassa Lutherin vanhurskauttamisen käsite saa myös maanpäällisen oikeudenmukaisuuden merkityksiä. Teologian tulee pyrkiä kriittiseen itsereflektioon suhteessa menneisyyteen ja nykypäivään ja etsiä rekonsiliaatiota suhteessa kolonalismin ja modernismin kielteisiin seurausvaikutuksiin. Diakonian ja mission kontekstiksi tulee Chungin teologiassa globalisaatio ja monikulttuurisuus. Diakonian ja mission uudelleenmäärittelyssään Chung ehdottaa myös uskontojen välistä dialogia yhdeksi niiden osa-alueeksi. Chung nojautuu Barthin epäsäännöllisen dogmatiikkaan ja Bonhoefferin solidaarisuuskristologiaan teologiaan etsiessään uskontoteologian mallia, jossa on avoimuutta köyhyyden todellisuuden ja uskonnollisen erilaisuuden ymmärtämiselle. Uskontoteologisella kartalla Chung voidaan luokitella kristologiseksi universalistiksi.
-
(2018)Katolisen kirkon johto kiinnitti huomionsa vuonna 1984 brasilialaiseen teologiin Leonardo Boffiin, joka oli julkaissut kirjan ”Church: Charism and Power”, jossa hän arvosteli avoimesti kirkon johtoa ja hierarkisuutta. Uskonopin kongregaation prefekti kardinaali Joseph Ratzinger kutsui Boffin kuulusteltavaksi kirjansa kirjoituksista Vatikaaniin. Boff edusti Latinalaisessa Amerikassa syntynyttä vapautuksen teologia -liikettä, johon myös hänen kirjansa liittyi. Vapautuksen teologia oli katolisen kirkon johdon näkökulmasta ongelmallinen sen marxilaisten taustojen takia. Pro gradu -tutkielmassani tutkin, miten yhdysvaltalainen lehdistö uutisoi Boffin kuulusteluun, tuomitsemiseen ja lopulta vapauttamiseen liittyviä tapahtumia vuosien 1984, 1985 ja 1986 aikana. Näiden tapahtumien aikaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa keskeisessä roolissa oli marxilaisuuden kukistaminen. Päälähteinäni tutkimuksessani käytän kahta laajalevikkistä yhdysvaltalaista sanomalehteä, The New York Timesia ja The Washington Postia. Tutkimuksessani keskeisenä kysymyksenä on lehtien suhtautuminen latinalaisamerikkalaiseen marxilaissävytteiseen vapautuksen teologiaan ja tämän edustajaan Leonardo Boffiin. Lisäksi tarkastelen tutkimuksessani, millaisia eroja lehtien uutisoinnissa voidaan havaita. Käytän tutkimuksessani lehdistöhistorian tutkimusmenetelmää. Analysoin kvalitattiivisesti uutisten sisältöä ja niiden tarjoamia näkökulmia. Pyrin selvittämään eroja lehtien uutisoinnissa. Tarkastelen julkaistujen uutisten määrää ja esimerkiksi niissä käytettyä kuvitusta. Tutkimukseni osoitti, että The New York Times uutisoi Boffiin liittyvistä tapahtumista enemmän kuin The Washington Post. The New York Times suhtautui uutisoinnissaan myönteisemmin Leonardo Boffiin ja vapautuksen teologiaan. The New York Timesin uutisoinnissa Boffin työ, sen perusteet, hänen mielipiteensä ja hänen kannattajiensa lausunnot tuotiin selkeämmin esiin, kun taas The Washington Post keskittyi katolisen kirkon johdon näkökulmaan. The Washington Post esitti uutisoinnissaan Leonardo Boffin selkeämmin kirkon toiminnan kriitikoksi ja keskittyi uutisoinnissaan hänen rikkeisiinsä. The Washington Post liitti Leonardo Boffin ja hänen edustamansa vapautuksen teologian uutisoinnissaan tiiviimmin marxilaisuuteen kuin The New York Times.
-
(2020)Tässä maisterintutkielmassa tutkin palestiinalaisen luterilaisen emerituspiispan ja Luterilaisen maailmanliiton entisen presidentin Munib Younanin (1950-) teologista ajattelua. Tutkin, missä määrin Younanin ajattelu sitoutuu osaksi vapautuksen teologian diskurssia ja toisaalta luterilaista perinnettä. Lisäksi analysoin Younanin ajattelua kristittyjen yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta. Tutkimuksen metodi on systemaattinen analyysi, ja lähdemateriaalina käytän kolmea Younanin julkaistua kirjaa sekä kolmea lyhyempää puhetta tai tekstijulkaisua. Viime vuosikymmeninä perinteinen saksalainen ja pohjoismainen luterilainen ajattelu on tullut jossain määrin toisenlaisista konteksteista nousevien teologisten tulkintojen haastamaksi. Palestiinalaisten luterilaisten kontekstuaalista lähestymistapaa voidaan pitää yhtenä näistä haastajista. Younanin ja Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon teologiaa leimaa pitkittynyt Israel-Palestiinan konflikti, niin sanotun profeetallisen diakonian painottaminen sekä pyrkimys vuoropuheluun niin muiden kirkkokuntien kuin alueen monoteististen uskontojen kanssa. Israel-Palestiinan konflikti on muovannut Younanin teologista ajattelua; Younan pitää miehitystä syntinä ja puhuu oikeudenmukaisen rauhan sekä kahden valtion mallin ratkaisun puolesta. Younan kritisoi voimakkaasti kristillistä sionismia liittäen sen osaksi uskonnollista ääriajattelua. Younanin kontekstuaalisilla tulkinnoilla on yhtymäkohtia vapautuksen teologian perinteeseen. Käsittelen tutkielmassani Younanin maan teologiaa sekä martyrian teologiaa, joka nojautuu väkivallattomuuteen ja raamatullisen oikeudenmukaisuuden puolustamiseen. Younan liittää yhteiskunnallisen toiminnan osaksi kristittyjen ja kirkon tehtävää. Hän perustelee toimintaa paitsi profeetallisen diakonian käsitteestä käsin, myös hyödyntämällä perinteisiä luterilaisia opinkohtia ja käsitteitä. Laki ja evankeliumi, uskon vanhurskauttaminen ja kahden regimentin oppi tulkitaan kristityn oikeudenmukaisuutta puolustavasta tehtävästä käsin, ja toisaalta Younanin tulkinnat argumentoivat aktiivisen yhteiskunnallisen toiminnan puolesta. Yksi kirkon yhteiskunnallisen toiminnan muoto on monoteististen uskontojen välinen dialogi, joka perustuu yhteiseen toimintaan ja maailman palvelemiseen opillisten keskustelujen sijaan. Younan liittääkin uskontodialogin ja -trialogin osaksi kirkon diakonista työtä. Younanin ajattelussa korostuu uskonnon myönteinen merkitys yhteiskunnalliseen toimintaan rohkaisevana tekijänä. Hänen mukaansa Raamatun profeettojen ja Jeesuksen opetuksista nousee profeetallinen ja vastakulttuurinen oikeudenmukaisuuden vaatimus, joka johtaa kristittyjä ja kirkkoja puolustamaan rauhaa, universaalia ihmisarvoa ja moninaista rinnakkaiseloa. Younan puolustaa moninaista ja demokraattista kansalaisyhteiskuntaa, ja uskoo luterilaisen ”poliittisen maltillisuuden” sovellutuksensa tukevan kestävän yhteiskuntajärjestyksen rakentamista Lähi-idässä.
-
(2022)Tämä tutkielma perustuu Marcella Althaus-Reidin käsityksiin teologian subjektista. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, keiden ja ketä Althaus-Reidin mukaan teologiassa tulisi tutkia. Tutkimuskysymystä tarkastellaan siitä näkökulmasta, mitä Althaus-Reidin luomissa säädyttömyyden teologiassa ja siitä jatketussa queer-teologiassa käsitetään teologian subjekteina. Tutkimusmetodina käytän systemaattista analyysia. Pääasiallisia lähteitä ovat Althaus-Reidin teokset The Indecent Theology (2000), The Queer God (2003) ja From Feminist Theology to Indecent Theology: Readings on Poverty, Sexual Identity and God (2004). Tutkimus jakaantuu kolmeen päälukuun sekä johdantoon, taustalukuun ja johtopäätöksiin. Taustaluvussa käsitellään Althaus-Reidin asettumista vapautuksen teologioiden ja feministiteologioiden keskelle. Tässä tutkielmassa esittelen, miten Althaus-Reidin uusi tapa tehdä teologiaa on syntynyt vapautuksen teologioiden jatkoksi ja sen tehtävänä on tarkastella marginaalisissa asemissa olevia kristittyjä, erityisesti köyhiä naisia. Tuon esille Althaus-Reidin kritiikin eurosentrisiä teologioita ja vapautuksen teologioita kohtaan ja kuvailen, miten säädytön teologia pureutuu kysymyksiin seksuaalisuudesta, kunnollisuudesta ja heteroseksuaalisuudesta. Lisäksi esittelen miten seksuaaliset tarinat voivat Althaus-Reidin mukaan olla keino käsitellä seksuaalisuutta teologiassa. Lisäksi käsittelenAlthaus-Reidin luomaa queer-teologiaa. Tuon esille, miten Althaus-Reid pyrkii luomaan polkuja aiheisiin, jota ei ole aikaisemmin käsitetty ja miten ’queeriuttamalla’ voidaan tuoda kristinuskon teksteistä esille uusia tulkintoja. Lopuksi käsittelen säädyttömän teologian tulevaisuutta Althaus-Reidin teksteissä. Käsittelen sitä, miten Althaus-Reidin mukaan menneisyydestä voidaan ammentaa tulevaisuuteen, miten hänestä tulisi siirtyä eteenpäin vapautuksen teologioista ja miten vielä voitaisiin tehdä teologiaa yhdessä marginaalien kanssa, ei vain heistä ja heille.
-
(2014)Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää, miten kenialaisesta feministiteologiasta on tullut sellaista kuin se tutkimusajankohtani lopussa, vuonna 2008, on. Vastaan tutkielmassani seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mikä on ollut lähtökohtana kenialaisen feministiteologian muotoutumiselle? 2. Millainen on ollut afrikkalaisen feministiteologian järjestäytymisprosessi ja miten se on näkynyt kenialaisten feministiteologian työssä? 3. Minkälaisia haasteita kenialaiset feministiteologit ovat nähneet naisten aseman luoneen näiden arkeen tutkimusajankohtana? Tutkimukseni taustaluvussa käsittelen kahta erilaista historiallista prosessia, joilla on ollut olennainen merkitys siinä, miksi, missä ja mitä feministiteologit ovat kirjoittaneet tutkimusajankohtana. Taustaluvun ensimmäisessä osassa hahmotetaan kenialaisen feministiteologian teologinen syntykontekstia erilaisia globaalin etelän teologioita esittelemällä. Toinen prosessi kuvaa Kenian historiaa ja sitoo kenialaisen feministiteologian maantieteelliseen kontekstiin. Analyysini koostuu kolmesta osasta, joista kukin vastaa yhteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisessä osassa ollaan feministiteologian alkulähteillä ja hahmotetaan sitä, mitkä ovat olleet kenialaisten feministiteologien näkemyksiä naisten asemasta ennen varsinaisen teologian muotoutumista. Analyysin ensimmäisen osan tärkein sisältö on erilaisten traditioiden, perheen ja yhteisön sekä kristinuskon yhteisvaikutuksen kuvaaminen naisen aseman muodostumisen kannalta. Analyysin toisessa osassa tarkastellaan sitä, millaisessa teologisessa viitekehyksessä kenialainen feministiteologia kehittyi naisen aseman juuria etsineestä naisten joukosta kantaaottavaksi, uuteen perinteeseen liittyneeksi teologiaksi. Analyysin kolmas kuvaa sitä, miten kenialainen feministiteologia on toiminut käytännössä tutkimusajankohtana – millaisiin asioihin on otettu kantaa ja miten erilaiset haasteet ovat feministiteologien mukaan näkyneet naisten elämässä Keniassa. Kenialaisen feministiteologian erityispiirteenä on tutkimusajankohtana ollut kriittisyys sekä muutoshakuisuus. Feministiteologit ovat kirjoituksissaan ottaneet kantaa naisten asemaan liittyviin epäkohtiin ja tulkinneet niitä käytännön esimerkkien kautta. Tärkeän painoarvon tutkimuksessa ovat saaneet perheen ja yhteisön vaikutus naisten asemaan Keniassa sekä erilaiset naiseuteen ja seksuaalisuuteen liittyvät teemat. Kenialainen feministiteologia on pyrkinyt tuomaan teologiseen keskusteluun näkökulman, jossa perinteisen ja modernin välinen vuoropuhelu on nostettu tärkeään asemaan vanhojen rakenteiden murtamisessa sekä vastaavasti uudenlaisten rakenteiden luomisessa. Feministiteologien agenda on alusta lähtien ollut selvä: antaa ääni niille, joilta se on otettu pois ja vapauttaa naissukupuoli, erityisesti Afrikassa, kaikenlaisesta sorrosta.
-
(2022)Tässä tutkielmassa olet perehtynyt Irja Askolan feministiseen teologiaan käsittelemällä hänen artikkeleitaan ja runojaan. Tutkimuskysymykseni on, miten Askolan 1980–2000-luvuilla julkaistut runot ja artikkelit sopivat feministiteologisiin jaottelumalleihin eri näkökulmista käsin, aloittaen laajasti vapautuksenteologiasta ja tiivistäen tarkastelua yksittäisiin teemoihin, kuten kristologiaan ja raamatuntulkintaan. Määrittelen tutkielmassani esiintyvät keskeisimmät käsitteet, kuten vapautuksen teologian ja feministiteologian. Alkuun tutkielmassani tarkastelen feministiteologian yleispiirteitä, historiaa ja sen sisäisten jakolinjojen muodostumista ja merkitystä. Feministiteologialla tarkoitan teologista tulkintaperinnettä, joka keskittyy tutkimaan naisten asemaa ja merkitystä kristillisessä kontekstissa. Feministiteologia voidaan jakaa useisiin eri alakategorioihin, joiden ensimmäinen jakauma on radikaalit ja reformistit. Radikaalit katsovat kristinuskon olevan täysin miesten miehille luoma uskonto ja näin hylkäävät sen, kun taas reformistit katsovat kristinuskolla olevan mahdollisuuden olla tasa-arvoinen uskonto, joka pohjaa rakkauteen ja oikeudenmukaisuuteen. Reformisteista haarautuu vielä lisää alakategorioita, jotka jaotellaan reformistisen näkökulman suuntautumisen mukaan. Feministiteologia jakautuu myös akateemiseen ja käytännölliseen lähestymistapaan. Käyn tutkielmassani läpi valitsemani Askolan artikkelit ja runot. Askolan artikkelit lähtevät liikkeelle Raamatun naisten kertomuksista, jotka laajenevat käsittelemään kansainvälisiä naisnäkökulmaan liittyviä aiheita ja ongelmakohtia. Askolan runot ammentavat inspiraationsa niin ikään samoista Raamatun kertomuksista, mutta pelkän kansainvälisen aspektin sijaan ne tuovat lukijalleen katsauksen myös tavallisen ihmisen arkeen. Askolan artikkelit ja runot kuvaavat edellä mainittujen jaottelujen mukaan käytännöllistä reformistista feministiteologiaa, joka keskittyy Raamatun naishenkilöiden merkityksellisyyden korostamiseen luoden heistä esikuvia ja samaistuttavia arkisia hahmoja taivaallisten ja teologisten piirteiden keskiön sijaan. Askola korostaa naisten arjen kokemusten merkityksellisyyttä, joka tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa niin kirkossa kuin yhteiskunnassakin. Askolan arjesta kumpuava teologia on vahvan feminististä ja sitoutuu vapautuksen teologian perusmääritelmiin ja tavoitteisiin.
Now showing items 1-8 of 8