Browsing by Subject "vertaileva tutkimus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Vanhan testamentin Leviticuksen kirjan 16. luvun rituaalitekstissä esiintyy Asasel, jonka rooli ja merkitys rituaalissa on jakanut tutkijoiden mielipiteitä. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymykseen siitä, mikä Asaselin rooli syntipukkirituaalissa on, ja miksi papillista perua olevassa tekstissä esiintyy tutkimuksessa yleisimmin demoniksi tulkittu henkiolento. Tutkielmani on rituaalitutkimus, jossa hyödynnän vertailevaa tutkimusta, kulttuuriantropologiaa sekä sosiaalitieteellistä ja kognitiivista uskontotiedettä. Lähestyn tutkimuskysymystäni muinaisen Lähi-idän kulttuuriympäristön näkökulmasta, sillä Vanha testamentti on osa koko muinaisen Lähi-idän kulttuuria. Kognitiivisen ympäristön tasolla tapahtuva vertaileva tutkimus pyrkii ymmärtämään muinaisen Lähi-idän ihmisen maailmankuvaa, joten vertailevan tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää Leviticuksen syntipukkirituaalin ja Asaselin merkitystä. Rituaaliteorioista nostan esiin René Girardin kuuluisan syntipukkiteorian, jonka osalta tarkastelen, kuinka Girardin teoria suhtautuu tutkimuskysymykseeni. Tutkimukseni koostuu kolmesta vertailevasta analyysista. Vertailen Leviticuksen 16. luvun rituaalitekstiä muihin muinaisen Lähi-idän puhdistus- ja karkotusrituaaleihin, Vanhan testamentin demonitutkimusta muinaisen Lähi-idän demonikäsityksiin sekä Asaselin esiintymistä muinaisen Lähi-idän kirjallisuudessa. Lisäksi analysoin aiempaa tutkimusta Asaselin roolista syntipukkirituaalissa, muodostaen samalla oman teoriani Asaselin merkityksestä. Asaselin rooli ja merkitys Leviticuksen 16. luvun syntipukkirituaalissa ovat vahvasti sidoksissa muinaisen Lähi-idän kulttuuriympäristön uskomuksiin demoneista epäpuhtauksien alkuperänä. Asaselin roolina on toimia rituaalin avulla karkotettavien epäpuhtauksien vastaanottajana. Varhaisen juutalaisen kirjallisuuden pyrkimykset selittää Vanhassa testamentissa läsnäoleva demoniusko tukevat näkemystäni siitä, että syntipukkirituaali ja Asaselin osuus rituaalissa ovat olleet merkittäviä muinaisten israelilaisten maailmankuvassa. Tutkielmani johtopäätöksissä ehdotan, että syntipukkirituaali ja uskomus Asaselista syntien alkulähteenä ovat olleet niin merkittävä osa muinaisten israelilaisten traditiota, että syntipukkirituaali on päätynyt osaksi Suuren sovituspäivän rituaalia. Girardin teoriaan tukeutuen esitän tutkielmani johtopäätöksenä, että Asasel on muinaisten israelilaisten traditiossa alkuperäinen syntipukki.
-
(2015)Tutkimuksessa tarkastellaan Hesekielin kirjan jakeita 1:1–28 ja 10:1–22. Tutkimustehtävänä on analysoida muinaisen Lähi-idän kirjallisuutta ja kuvataideperintöä ja verrata sitä Hesekielin kirjan alussa luvussa 1 kuvattuun näkyyn ja lukuun 10, jossa näky toistuu. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa sitä, löytyykö Lähi-idän muinaisesta kirjallisesta ja kuvallisesta traditiosta materiaalia, joka resonoi Hesekielin kirjan luvuissa 1 ja 10 kuvattujen näkyjen kanssa. Tutkimuksen lähteinä käytetään Hesekielin kirjan masoreettista tekstiä sekä mesopotamialaista ja egyptiläistä kuvallista ja kirjallista materiaalia. Vertailtava mesopotamialainen ja egyptiläinen ikonografia ja kirjallinen materiaali on valittu tutkimukseen Shemaryahy Talmonin esittämän historiallisen- ja maantieteellisen läheisyysperiaatteen mukaan. Vertailtaessa materiaaleja Hesekielin kirjan lukuihin 1 ja 10 niitä pyritään tarkastelemaan mahdollisimman neutraalisti huomioiden Brent Strawnin esittämä kritiikki tutkijan vaarasta ajautua liiallisen samankaltaisuuden tai erilaisuuden leiriin päätelmiä tehdessään. Termien johdettavuuksia heprean kielen sisarkielistä tarkastellaan työssä vertailevan kielitieteen keinoin. Lisäksi Israelin naapurikansojen kirjallisen tradition aiheita verrataan Hesekielin kirjan lukuihin 1 ja 10. Tutkielmassa hyödynnetään myös Michael Baxandallin kehittämää ajatusta uudelleenrakentamisen kolmiosta ja pyritään sen avulla muodostamaan kuva tutkittavan kohteen tarkoituksesta, tekijästä ja syntypaikasta. Tutkimus osoittaa Hesekielin kirjan luvuissa 1 ja 10 kuvatuille näylle lukuisia yhtäläisyyksiä vertailtaessa niitä niin mesopotamialaiseen kuin egyptiläiseen ikonografiaan. Lukujen 1 ja 10 kielellinen vertailu osoittaa terminologisia yhteneväisyyksiä myös heprean sisarkielten sanoihin. Lukuisat yhtäläisyydet kuvallisessa ja kirjallisessa traditiossa puoltavat tutkimuksessa esitettyä oletusta, jonka mukaan Hesekielin kirjan kirjoittaja on ottanut vaikutteita niin mesopotamialaisesta kuin egyptiläisestäkin kuvallisesta ja kirjallisesta traditiosta.
Now showing items 1-2 of 2