Browsing by Subject "voimavarat"

Tutkimuksessa tarkasteltiin hyvinvointikurssille osallistuneiden voimavaroja, ja miten koetut voimavarat näyttäytyvät suhteessa Shared Story -menetelmän resilienssikäsitykseen. Shared Story on tutkimuksen tekijän kehittämä dialoginen ja toiminnallinen malli, joka kuvaa ihmisen resilienssin osatekijöitä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sijoittuu hyvinvoinnin tutkimuksen kenttään, jossa resilienssi kuvaa ihmisen kykyä ottaa vastaan, sopeutua ja joustaa erilaisissa elämäntilanteissa ja toipua vaikeista tilanteista. Werner & Smithin 60-luvulla alkanut resilienssitutkimus tarjoaa teoreettisen kehyksen aineiston tarkasteluun. Yksilöön, perheeseen ja lähipiiriin ja yhteisöön liittyvät suojaavat tekijät ennustavat ilmetessään hyvää resilienssiä elämän jatkumolla. Nykyhetken resilienssiä kuvataan ihmisyyden, jaetun ihmisyyden, hengellisen ja henkisen sekä resurssien ulottuvuuksien kautta, joista muodostuu Shared Storyn käsitys resililienssin osatekijöistä. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin kyselyillä ja teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin kahteen kertaan. Teoriasidonnaisen sisällönanalyysin metodein analysoitu aineisto tuotti teoreettisen viitekehityksen mukaisia yksilöön, perheeseen ja lähipiiriin sekä yhteisöön liittyviä suojaavia tekijöitä. Toinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi tuotti konstruktion, Shared Storyn käsityksen resilienssistä, jonka osatekijät ovat ihmisyys, jaettu ihmisyys, hengellinen ja henkinen ulottuvuus ja resurssit. Tapaustutkimus voi tarjota vaihtoehtoisia selityksiä tutkitulle ilmiölle: 1. Resilienssi on geneettisten ja ympäristötekijöiden muodostama kokonaisuus, joka kehittyy elämän jatkumolla. Hyvää resilienssiä ennustavat keskeiset suojaavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa ovat: 1) helppo temperamentti ja usko omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa asioihin, 2) vähintään yhden emotionaalisesti vakaan aikuisen tuki ja avoimuus lapsen tarpeille ja 3) yhteisöön kuuluminen ja yhteisön tuki. Aikuisiällä työ ja toimeentulo sekä realistiset tulevaisuudensuunnitelmat ja vakaa parisuhde ovat yhteydessä hyvään resilienssiin. 2. Nykyhetken resilienssi on konstruktio, jonka osatekijät ovat ihmisyys, jaettu ihmisyys, hengellinen ja henkinen ulottuvuus ja resurssit. Resilienssin osatekijöiden tunnistaminen ja harjoittaminen lisäävät hyvinvointia. Tutkimus tarjoaa tietoa vahvan resilienssin kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä, mistä voi olla hyötyä vanhemmille, kasvattajille ja kaikille, joiden lähipiirissä on kasvuvaiheessa olevia lapsia ja nuoria. Toiseksi tutkimus kuvaa ihmisen resilienssiä nykyhetkessä, mikä auttaa lukijaa tiedostamaan osatekijät, joihin hän voi vaikuttaa parantaakseen hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti.

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan evankelisluterilainen uskonnon aineenopettajien työhyvinvointia ja heidän vapaa-ajaltaan löytämiään voimavaroja. Tutkimuskysymyksenä toimii: Millaisia voimavaroja evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajat kokevat saavansa vapaa-ajaltaan työhyvinvointiinsa? Tutkimuksen aineisto koostuu 14 evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajan avoimesta kirjoitelmasta. Tutkimukseen kerättiin opettajia, jotka ovat töissä joko perusasteen luokilla 7-9, lukiossa tai molemmissa. Rajaus tapahtui omien mielenkiinnonkohteiden sekä opettajan pedagogisten opintojen kautta, joiden harjoittelut suoritin kyseisillä luokka-asteilla. Aineistonkeruu tapahtui avoimen kirjoitelman kautta tammikuussa ja helmikuussa 2021. Avoimen kirjoitelman ohjeet sekä saatekirje lähetettiin opettajille sähköpostitse ja tutkimukseen osallistuminen oli jokaiselle täysin vapaaehtoista. Tutkimukseen osallistumisen sai keskeyttää missä vaiheessa tahansa. Johdantoluvun jälkeen luvut 2. ja 3. muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, joissa tarkastellaan uskonnonopetusta, aineenopettajuutta sekä työhyvinvointia aiemman kirjallisuuden pohjalta. Tutkimustulosluvussa kerrotaan, millaisia tuloksia aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä saatiin. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka ote oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen laadullisen otteen vuoksi tarkoitus oli ymmärtää aineenopettajien kokemuksia. Tuloksista ilmenee, että evankelisluterilaisen uskonnon aineenopettajien voimavarat jakautuvat tässä tutkimuksessa henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin voimavaroihin. Henkilökohtaisia tärkeäksi koettuja voimavaroja olivat: lepo ja kokonaisvaltainen palautuminen, usko ja uskonnon harjoittaminen, työn ja vapaa-ajan selkeä erottaminen, konkreettiset ympäristön siirtymät, oma asennoituminen sekä henkilökohtaiset harrastukset. Sosiaalisia voimavaroja puolestaan olivat: vertaistuki kollegoilta, ystävät työn ulkopuolelta, perhe: puoliso ja lapset sekä sosiaaliset harrastukset.