Browsing by Subject "yhteisöt"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2019)Tämän tutkimuksen tehtävänä on analysoida Fredrik Modéuksen kirkkokäsitystä vuonna 2015 suhteessa Ruotsissa vaikuttaviin kirkkokäsityksiin. Tutkimuksen ensisijaisena lähteenä on Modéuksen väitöskirja Gudstjänstgemenskap i folkkyrkan – Ett studium av gudstjänstgemenskapens identitet och ställning i Svenska kyrkan (2015) ja toissijaisina lähteinä Modéuksen aikaisemmat teokset. Tutkimuksen metodina on systemaattinen analyysi. Tutkimuksen teologianhistoriallisessa taustaluvussa esitellään ruotsalaisessa kirkkokeskustelussa vaikuttavia kirkkokäsityksiä. Tällaisia kirkkokäsityksiä ovat kansankirkko armonvälineinstituutiona, kollektiivisesti orientoitunut luomisteologinen kansankirkkoajatus, palveluorientoitunut kansankirkkonäky, kansankirkko armonvälineitä jakavana yhteisönä, feministisesti määrittynyt kansankirkkonäky sekä kansankirkkoon kriittisesti suhtautuvien yhteisöllinen kirkkokäsitys. Tutkimuksen pääluvuissa Modéuksen kirkkokäsitystä analysoidaan suhteessa näihin kirkkokäsityksiin. Modéuksen kirkkokäsityksen taustalta keskeisenä käsitteenä hahmottuu varhaiskristittyjen käyttämä ekklesian käsite. Käsite pitää sisällään kolme ulottuvuutta: kokoontumisen ilmiön, paikallisen yhteisön sekä paikallisen ylittävän yhteisön ulottuvuudet. Nämä ulottuvuudet hahmottuvat Modéuksen kirkkokäsitystä jäsentävinä tekijöinä. Varhaiskristittyjen ekklesia-tradition mukaisesti Modéuksen kirkkokäsityksessä armonvälineiden ympärille kokoontuvalla paikallisella jumalanpalvelusyhteisöllä on keskeinen rooli. Tällaiseen yhteisöön ja siinä läsnä olevaan Kristukseen ankkuroituu Modéuksen ajatuksissa kirkko niin paikallisena kuin paikallisen ylittävänä yhteisönä. Paikalliseen jumalanpalvelusyhteisöön ankkuroituva kirkko hahmottuu lopuksi Modéuksen ajatuksissa vielä osallisena Jumalan missiossa, jossa Jumala vie koko ihmiskuntaa kohti valtakuntaansa. Suhteessa erilaisiin Ruotsissa vaikuttaviin kirkkokäsityksiin Modéuksen kirkkokäsitys viittaa tutkielman perusteella selkeästi kohti yhteisöllisiä kirkkokäsityksiä. Yhteisöllisistä kirkkokäsityksistä Modéuksen kirkkokäsityksellä on selkeitä yhtymäkohtia sekä kansankirkkoon kriittisesti suhtautuvien yhteisöllisen kirkkokäsityksen että kansankirkon armonvälineitä jakavana yhteisönä hahmottavaan käsityksen kanssa. Myös feministisesti määrittyneen kansankirkkonäyn suuntaan löytyy viitteitä. Sen sijaan suhteessa sekä kansankirkon armonvälineinstituutiona hahmottavien kirkkokäsitykseen että palveluorientoituneeseen kansankirkkonäkyyn Modéuksen ajatukset ovat aika kaukana.
-
(2020)Tämä tutkimus tarkasteli kristillisten kotisolujen toimintaa ja osallistujien tyytyväisyyttä solussa tapahtuvaan toimintaan neljässä seurakunnassa. Seurkakunnat olivat: Kotisolujen verkosto, Cityseurakunta, Suur-Helsingin Seurakunta ja Helsingin Saalem. Ikäjakauuma aineistossa heijasti kansamme aikuisväestöä. Tutkimus tehtiin verkkopohjaiseen kyselytutkimuksen avulla johon vastasi 61 solulaista yllä mainituista seurakunnista. Tätä aineistoa analysoin SPSS-ohjelman analyyseillä: PCA, Wilcoxon, korrelointi, ristitaulukointi ja keskiarvovertailu. Tieteellisestä näkökulmasta solut ovat kiinnostavia, sillä vaikka soluja onkin tutkittu aikaisemmin, niitä ei aikaisemmin ole tutkittu osallistujien henkilökohtaisista kokemuksista käsin. Tästä tutkimuksesta voi olla hyötyä kaikille niille, jotka osallistuvat solutoimintaan tai tutkivat solutoimintaa. Teoreettisesti kyselyni pohjautuu eniten James Rutzin solututkimukseen. Tämän lisäksi käytin lähteenä kahta ihmisten perus- tarveteoriaa eli Manfred Max-Neefin teoriaa ja Tony Wardin yms. Good Lives Model (GLM:n) -teoriaa. Lisäksi hyödynsin neljä henkisen tarpeen teoriaa: Kenneth Pargamentin, Nancy Lanin, George Gallupin ja Howard Clinebellin. Keskeiset tulokset Tutkimukseni tuloksena selvisi, että on vain kaksi sellaista toimintaa, joita kaikki solut tekevät joka kerta, kun he tapaavat: he rukoilevat ja jakavat henkilökohtaisia todistuksiaan. Yhteisiä tekijöitä olivat myös, että solut harjoittavat hyvin vähän demonien karkottamista, ehtoollisen viettoa ja rahan käyttöä, eivätkä ne panosta lähes lainkaan solutoiminnan laajenemiseen. Solutoiminta palvelee monia tarpeita, ja enemmistö niihin osallistuneista kokee solun palvelevan omia tarpeitaan. Yleisesti opin, että mitä useammin ihminen tekee solussa jotain, sitä paremmin he kokivat, että se sujuu.
-
(2017)Vanhoillislestadiolainen herätysliike on osa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, vaikka se poikkeaakin joiltain opillisilta ja eettisiltä käsityksiltään emokirkostaan. Käsittelen työssäni joitain teemoja, jotka vaikuttavat käsitykseen perhesuunnittelusta. Käsittelen aihetta sekä opillisesta että eettisestä näkökulmasta ja sekä yhteisön että yksilön kannalta. Vaikka sanaa ”ehkäisykielto” käytetään yleisesti, ei yhteisö koe antaneensa varsinaista eksplisiittistä kieltoa ehkäisyn käytölle, vaan sitä pidetään omantunnon asiana. Kun tarkastellaan vanhoillislestadiolaisen yhteisön etiikkaa, voidaan havaita tietty hierarkkisuus. Kun luterilainen etiikka rakentuu varsin pitkälle luonnollisen moraalilain periaatteelle, muodostaa se vanhoillislestadiolaisen yhteisön etiikassa vasta alimman tason. Toiselle tasolle nousee Raamatun sana ja kolmannelle tasolle omatunto. Neljännellä, kaikkein korkeimmalla tasolla on yhteisö. Ajatuksena on, että omatunto voi johtaa meidät harhaan, mikäli jäämme yksin emmekä hakeudu yhteisön suojiin, jolloin omatuntommekin toimii oikein. Vanhoillislestadiolainen yhteisö vetoaa myös Jumalan luomistyön jatkamiseen ja katsoo, ettei ihmisellä ole oikeutta puuttua siihen perhesuunnittelulla. Käsittelen tätä eettistä valintaa eri näkökulmista. Pohdin asiaa Kantin kategorisen imperatiivin näkökulmasta ja käyn läpi ehkäisykiellon omaksumisen kasvatuksellisena prosessina, jossa voidaan nähdä myös merkkejä indoktrinaatiosta. Käsitteellistän valintaa utilitaristisin termein, tarkastelen sitä hyve-eettisestä näkökulmasta ja perustelen, miksi se on Kierkegaardin rohkeutta vaativa uskon hyppy.
Now showing items 1-3 of 3