Browsing by Subject "yhteiskuntapolitiikka"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2015)Tämä tutkielma on analyysi liiketoiminnan vastuullisuudesta, sen syntysyistä ja rakenteista sekä sen suhteista talouteen, sosiaalipoliittisiin kysymyksiin ja ympäristöongelmien ratkaisuyrityksiin, sekä etenkin vastuullisuuden tarpeelliseksi tekevien käytäntöjen ja lainalaisuuksien sosiaalieettisistä ulottuvuuksista. Vastuullisuus on osa kestävän kehityksen ohjelmaa, ja sen erityisominaisuutena on pyrkimys pelastaa hyvinvointiyhteiskunta, jonka tulevaisuutta yritysten yhteiskunnallisen merkityksen kasvun on epäilty uhkaavan. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat, millaisia ovat vastuullisuuden ja sen toimintapiiriin kuuluvien käytäntöjen ja ajattelumallien yhteisölliseen valtaan, oikeuksiin ja vastuuseen liittyvät vaikutukset ja keskinäiset suhteet; siirtyykö vastuu mukana ja miten, jos valtaa siirtyy valtiolta yrityksille; sekä millainen on liiketoiminnan suhde yhteiskuntaan sosiaalieettisenä toimijana ja taloudellis-kulttuurisena vaikuttajana. Tutkimusmetodi on käsiteanalyysi ja lähestymistapa holistinen. Keskeistä tutkimusaineistoa ovat suomalaiset, yhdysvaltalaiset ja englantilaiset liiketoiminnan vastuullisuutta, taloustiedettä ja yritysetiikkaa käsittelevät tieteelliset artikkelit ja tutkimukset. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi myös tuoreet sanoma- ja aikakauslehtiartikkelit tuovat lisänsä aineistoon. Vastaukset tutkimuksen pääkysymyksiin, tutkimustulokset ja johtopäätökset ovat seuraavat: Liiketoiminnan ohjaajat, kuten yritykset, markkinat ja kasvu, ovat osa koko kulutusperustaista kulttuuriamme, samoin niistä koituvat haitat ja uhat. Siksi liiketoiminnan muuttaminen vastuullisemmaksi merkitsee yhteiskunnan muuttamista. Markkinatalous on yhteiskunnan tapa hankkia aineellista hyvää. Vastuullisuus taas on tapa turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen valta, jonka alla yritysten vastuu voisikin rajoittua taloudellisiin tuloksiin. Vastuu ei synny automaattisesti vallan mukana, vaan vastuullisuuden haasteisiin vastatakseen valtioiden ja kansainvälisen yhteisön tulee kyetä määrittämään yritysten ja liiketoiminnan vastuut ja valvoa niiden toteuttamista. Vastuullisuuden lähtöajatuksia on, että markkinataloutta voidaan harjoittaa, kunhan se tehdään vastuullisesti. Sen tavoitteiden täyttymiselle on kuitenkin erityisen ongelmallista sen sitoutuminen markkinatalouden myötä talouskasvuun. Toisaalta vastuullisuutta on osin vaikeaa sovittaa yhteen liiketoiminnan omien lainalaisuuksien kanssa. Talousvastuullisuuden toteutumisesta riippuu kestävän kehityksen ohjelman onnistuminen: ilman valtio-ohjausta sosiaalisia ja ympäristökysymyksiä ei voi odottaa ratkaistavan. Yritysten valta ei ole valtioilta siirtynyttä valtaa, vaan se on teknis-taloudellisen kehityksen myötä syntynyt eräänlaisena lisävaltana hallintovallan rinnalle. Yksilön ja yhteisön eettisen suhteen kannalta tämä asetelma on vaikea, koska vallan yhteisöllisyyden kyseenalaistuessa yhteiset arvot ja tavoitteet, yhteinen motivaatio ja yhteiskunnan mielekkyys, tasa-arvoisuus ja pysyvyys ovat vaikeampia määrittää ja toteuttaa. Tutkielmani tuloksineen on lisähuuto korpeen, jossa keskustellaan talouden ja materian suuresta painoarvosta yhteiskunnassa, ihmisen vallasta ja vastuusta niin sosiaalisessa kuin luonnon yhteisössä sekä liiketoiminnasta yhtenä vapauden toteuttamisen välineenä ja mahdollisena vapautemme riistäjänä.
-
(2019)Tässä tutkimuksessa tutkin, minkälaiset yhteiskuntapoliittiset kysymykset kuuluvat Yleisradion Yle 1:n aamuhartauksissa vuonna 2015, vai puhutaanko yhteiskuntapoliittisista asioista lainkaan. Tutkimusvuonna julkisuudessa paljon esillä olleita yhteiskunnallisia tapahtumia olivat esimerkiksi pakolaiskysymykset, Tapanilan joukkoraiskaukset sekä sotekysymykset. Kiinnostukseni kohteena oli myös tutkia puhuttiinko näistä tapahtumista, ja jos puhuttiin, niin missä valossa. Tutkimusaineiston muodostavat 48 aamuhartaustekstiä, jotka on valittu vuodelta 2015 tasaisesti ympäri vuoden. Koska jokaisella päivällä on oma teemansa, on tutkimukseen otettu mukaan tasaisesti jokaista teemaa. Aamuhartaudet ovat mukana pelkästään alkuperäisinä käsikirjoituksina. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Aamuhartausteksteistä muodostui viisi pääluokkaa, jotka ovat seuraavat: 4) naiset, lapset ja nuoret; 5) sota, sorto, väkivalta ja oikeudenmukaisuus; 6) valtio, talous, työelämä ja työttömyys, globaalit kysymykset, pakolaisuus ja maahanmuutto; 7) hyvinvointi ja läheinen; 8) hartaudet, joissa ei ole eksplisiittisesti yhteyttä yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin. Selvästi useimmiten ovat edustettuina luokkaan kahdeksan kuuluvat hartaudet. Seuraavina tulevat luokkiin kuusi ja seitsemän kuuluvat hartaudet. Luokat neljä ja viisi ovat edustettuina varsin tasaisesti. Pääluokan kahdeksan alaluokka Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki ovat selvästi useimmin puhuttuja aiheita. Tutkimuksesta selviää, että aamuhartauksissa puhutaan sekä laista että evankeliumista. Lakia hartausteksteissä edustavat yhteiskuntapoliittiset kysymykset. Tämä vahvistaa sen, että yhteiskuntapoliittiset kysymykset ovat mukana aamuhartauksissa. Suurimmista yllätyksistä vastaavat aiheet, joista puhutaan erityisen vähän verrattuna siihen, kuinka paljon niistä käytiin julkista keskustelua vuonna 2015. Aiheita ovat valtio, työttömyys, sota ja maahanmuutto. Vuonna 2015 käytiin eduskuntavaalit, mutta ainoastaan yhdessä hartaudessa mainittiin vaalit. Työttömyys oli vuonna 2015 kasvanut edellisestä vuodesta ennätyskorkeaksi. Silti siitä puhuttiin varsin harvoin. Sodasta puhuttiin vain yhdessä hartaudessa, vaikka tutkimusvuonna käytiin sotia ympäri maailman. Vuonna 2015 maahanmuutto kasvoi edellisestä vuodesta kymmenkertaisesti. Suomeen tuli pakolaisina yhteensä noin 32500 henkilöä. Silti vain neljässä aamuhartaudessa puhuttiin pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Tutkimus herätti ajattelemaan, minkälainen merkitys on sillä, että uskonnolliset ihmiset puhuvat yhteiskuntapoliittisista asioista. Kun puhutaan yhteiskuntapoliittisista asioista on selvää, että puheen on tangeerattava yleiseen puheeseen ja keskusteluun.
Now showing items 1-2 of 2