Browsing by Subject "yhteistoimintatila"

Tutkimuksessani haen vastausta kysymykseen, miten luottamus rakentuu yhdysvaltalaisen Russell Hardinin luottamusmallin (trust as encapsulated interest) mukaan ja miten hänen interpersoonaalinen mallinsa soveltuu yksilön ja sosiaalisen instituution välisiin ja instituution sisäisiin luottamussuhteisiin. Menetelmänä käytän käsiteanalyysiä. Pääasiallisina lähteinäni ovat Hardinin perusteokset Trust and trustworthiness (2002) sekä Trust (2006). Luottamuksella Hardin tarkoittaa riippuvuussuhdetta, jossa osapuolten intressit nivoutuvat yhteen kausaalisesti. Intressillä hän viittaa asiantilaan, jota toimija pitää hyvänä ja jota hän arvostaa siinä määrin, että hän toivoo sen toteutumista ja jota hän on omalla toiminnallaan valmis edistämään. Luottamuksessa on kysymys luottajan ja luotetun välisestä relaatiosta, joka rajoittuu tiettyyn kohteeseen. Yleistä luottamusta ei Hardinin mukaan ole. Luottamus voi olla yksisuuntaista tai vastavuoroista. Erityisesti ryhmissä ja pienissä yhteisöissä, joissa jäsenten välinen vuorovaikutus on tiivistä, luottamussuhteet ovat keskinäisiä ja lujia. Luottamus perustuu rationaaliseen harkintaan ja se on luonteeltaan intentionaalista ja strategista. Luottaja ottaa riskin toiseen luottaessaan. Pahimmassa tapauksessa hän voi tulla petetyksi. Epäluottamus on luottamuksen tavoin kognitiivinen käsite ja kuuluu samaan käsiteperheeseen kuin tieto ja uskomus. Yhteistoiminnan tarkastelussa tukeuduin kolmen yhteistoimintatilan, minä-tilaisen, ryhmäsuuntautuneen minä-tilaisen ja me-tilaisen mukaiseen jaotteluun. Ryhmäsuuntautuneessa minä-tilaisessa toiminnassa jäsenten intressit nivoutuvat yhteen saman päämäärän kautta. Jäsenet toimivat ryhmässä, jossa heidän välisensä luottamus on yksi- tai kaksisuuntaista. Tällaisia ovat hyvin toimivan ryhmän ja instituution sisäiset suhteet. Me-tilaisessa yhteistoi-minnassa jäsenet toimivat ryhmänä, ”kuin yhtenä miehenä”. Heidän intressinsä nivoutuvat yhteen yhteisöön kuulumisen ja ryhmänä toimimisen kautta. Luottamus on vastavuoroista (trust in thick relationships). Selkeästi rajatuissa tehtävissä, kuten kirurgisessa operaatiossa, musiikkiesityksissä ja poliisioperaatioissa, joissa osallistujien määrä on pienehkö, me-tilainen toiminta on toiminnan onnistumisen edellytys. Todennäköisesti suurenkin instituution kriisitilanteiden hoitaminen onnistuu parhaiten me-tilassa toimimalla. Maan hallitus on niin etäällä tavallisen kansalaisen kokemuspiiristä, että tämän on Hardinin mukaan lähes mahdotonta saada riittävästi tietoa luottamussuhteen rakentamiseksi hallitukseen. Luottamuksen sijasta hän viittaa luottavaisuuteen (confidence) tai kvasiluottamukseen (quasi trust) instituutioista puhuessaan. Luottavaisuuden pohjana ovat kokemuksemme ja tottumuksemme instituutioiden toiminnasta, josta on säädetty laeissa ja asetuksissa. Hardinin ajattelua yhteen nivoutuneista intresseistä voi kuitenkin soveltaa tarkasteluihin, joiden kohteena on instituution asiakaspalvelu.