Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "yliluonnollinen kokemus"

Sort by: Order: Results:

  • Heikkilä, Eerikki (2024)
    Tämän maisterintutkielman otsikko on: ”Ihmisten yliluonnolliset kokemukset Ouija-laudalla pelaamisesta.” Tutkielman tutkimuskysymys on: ”Mitä yliluonnollisia kokemuksia ihmisillä on ollut, kun Ouija-laudalla on pelattu?” Tutkimuksen tavoite ja tutkimustehtävä on tutkia mainittua aihetta, sekä saada vastauksia tutkimuskysymykseen. Tutkimuksen tarkoituksena on nimenomaan keskittyä ihmisten yliluonnollisiin kokemuksiin Ouija-laudalla pelaamisesta. Tutkielman taustaluvussa (2) käydään läpi taustatietoa ja aikaisempaa tutkimusta Ouija-lauta ilmiöstä. Tähän liittyy Yhdysvalloissa 1800-luvulla syntynyt spiritualistinen liike, minkä sisällä myös Ouija-lauta on kehitetty. Toisaalta koko ihmiskunnan historian vaiheet erilaisten henkisten uskomusten ja käytäntöjen parissa ovat olleet luomassa pohjaa myös Ouija-laudalle. Tutkielmassa on mukana myös psykologinen näkökulma siitä, mitä psykologisia selityksiä Ouija-lautaan on yleensä liitetty. Tutkielman taustaluku avaa monenlaisia tieteellisessä kirjallisuudessa mainittuja ihmisten yliluonnollisia kokemuksia Ouija-laudalla pelaamisesta. Tutkielmassa haastateltiin seitsemää ihmistä heidän yliluonnollisista kokemuksistaan Ouija-laudalla pelaamisesta. Tutkielman aineistonanalyysimenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysimenetelmä. Tämän tutkielman kautta sain vastauksia tutkimuskysymykseen. Haastateltavien mukaan, kun Ouija-laudalla on pelattu lasi tai osoitin on todella liikkunut itsestään ja tämä on tulkittu yliluonnolliseksi. Peli on myös antanut ihmisille yliluonnollisia vastauksia kysymyksiin, jopa sellaisia vastauksia, jota kukaan muu ei ole voinut tietää. Lisäksi peli on ihmisten mukaan onnistunut ennustamaan tulevaisuutta oikein ja vastauksien mukaiset asiat ovat tapahtuneet myöhemmin. Automaattikirjoitusta on tapahtunut pelin aikana ihmisen käden kautta paperille. Pelin yhteydessä tai sen jälkeen tavarat ovat saattaneet liikkua ja lennellä itsestään ja esimerkiksi musiikkilaitteet on menneet itsestään päälle. Pelin tulkittu henki on myös voinut jollain yliluonnollisella tavalla ilmaista paikalla olonsa pelissä tai pelin jälkeen. Ihmiset ovat myös nähneet näkyjä pelin yhteydessä ja jopa ihmisten ulkonäkö on voinut muuttua. Monenlaista yliluonnollisen olennon läsnäoloa ja ilmestymistä on koettu eri muodoissa, kun peliä on pelattu.
  • Miettinen, Veera (2023)
    Tutkin yliluonnollisia kokemuksia kokeneiden käsityksiä yliluonnollisesta. Tutkimuskysymykseni ovat ensiksi, kuinka tutkittavat käsittävät yliluonnollisen ja toiseksi, millaisia merkityksiä yliluonnollinen saa siihen keskittyvissä Facebook-yhteisöissä ja haastateltavien kertomuksissa yhteisöllisyyden kautta. Aineisto koostuu kolmen ihmisen teemahaastatteluista sekä yliluonnollista käsittelevän Facebook-ryhmän, Yliluonnollista! (K18), etnografisesta havainnoinnista. Analysoin aineistoni käyttäen fenomenografista analyysimenetelmää. Tutkittavat ymmärsivät yliluonnollisen itselleen luonnollisena, arkielämään kuuluvana. Samalla he kuitenkin hyväksyivät yliluonnolliseen liittyvän selittämisen vaikeutta. Käsitykseen yliluonnollisesta sisältyi myös yliluonnollisen kohtaaminen. Tutkittavat kohtasivat esimerkiksi kuolleita läheisiään, henkioppaita ja muita yliluonnollisia olentoja sekä kokivat voimakasta läsnäolon tunnetta. Yliluonnollinen kuului myös tutkittavien käsityksiin elämästä ja kuolemasta. Tutkittavat eivät pelänneet kuolemaa, sillä he kokivat, ettei elämä pääty siihen. Yliluonnollinen koettiin myös todella merkitykselliseksi asiaksi elämässä. Tutkittavien omaan käsitykseen yliluonnollisesta vaikuttivat ensisijaisesti omat kokemukset. Yliluonnolliseen liittyy myös sosiaalisia ulottuvuuksia. Facebook-ryhmä asettaa oman määritelmänsä yliluonnolliselle. Facebook-ryhmässä koettiin ryhmän tarjoavan vertaistukea, mutta siellä esiintyi myös ilmauksia vähättelyn kokemuksista. Tutkittavat kokivat yhteiskunnan normien vaikuttavan siihen, että yliluonnollisesta kertominen muille ihmisille on haastavaa. Tästä syystä he jakoivat kokemuksiaan mieluiten luotettaville perheenjäsenille ja ystäville.
  • Mäki, Timo (2016)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia yliluonnollisia ilmiöitä ihmiset ovat kokeneet ja miten ihmiset ovat selittäneet yliluonnollisten kokemuksiensa syntymiset. Varsinaisessa tutkimuskysymyksessä etsitään vastausta siihen, miksi yliluonnollisen ilmiön kokenut ihminen pyrkii selittämään kokemustaan tietyllä tavalla. Tämä tutkimus pohjautuu kognitiiviseen näkökulmaan, jossa tarkastellaan ihmisten antamia tulkintoja ja selityksiä heidän kokemilleen selittämättömille ilmiöille. Tutkimuksessa käytetään teoreettisena lähtökohtana attribuutioteorioita sekä kulttuuris-uskonnollista ympäristöä yhtenä attribuutioiden muodostamisen osatekijänä. Attribuutioteoria tutkii, miksi tietty yksilö attribuoi ja minkälaisessa ympäristössä. Attribuointi tarkoittaa, että ihminen antaa syitä ja selityksiä kokemilleen tapahtumille. Teoreettisena perustana tässä tutkimukseessa käytetään rooliteoriaa, jonka mukaan kulttuuris-uskonnollisten tapojen ja käytäntöjen oppimisien kautta yksilö mukautuu tietynlaiseen rooliin. Tämän omaksumansa roolin ajattelumallien mukaisesti yksilö myöhemmin pyrkii antamaan selityksiä myös kokemilleen selittämättömille ilmiöille. Tämän tutkimuksen tutkimusaineisto koostuu vuonna 2013 internetin Suomi24:n ja Plazan keskustelupalstoille laadittuihin kirjoituspyyntöihin. Kirjoituspyynnöissä pyydetään ihmisiä kirjoittamaan vapaamuotoisesti yliluonnollisista kokemuksistaan ja selittämään heidän niille antamiaan syitä ja nimeämään kokemuksiensa aiheuttajan. Tällaista aineistonkeruutapaa kutsutaan teemakirjoittamiseksi. Kirjoituspyyntöihin tuli 36 tutkimuskelpoista vastausta. Tutkimuksen analysointitapa on temaattinen analyysi, joka muistuttaa osittain laadullista sisällönanalyysia. Tutkimusaineiston 36:ssa teemakirjoituksessa kuvataan yliluonnollisia ilmiöitä ja niiden syitä. Analysoinnissa tutkimusaineiston kokemuskertomukset on jaettu kuuteen erilaiseen kokemustyyppiin: enkelikokemukset, ufokokemukset, enneunikokemukset, ruumiista irtautumiskokemukset, kummituskokemukset ja vainajakokemukset. Lisäksi tutkimusaineiston analysoinnissa eritellään kirjoittajan sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, vakaumus, yliluonnollisen ilmiön kohtauspaikka ja aika. Tutkimuksen yhteenvedossa todetaan, että kunkin kokemustyypin kokemuskertomuksien sisällöt ovat melko yhtenäisiä. Varsinkin enkelikokemuksissa, enneunikokemuksissa ja vainajakokemuksissa korostuu rooliteorian mukainen näkemys, että omaksutut uskonnolliset perinteet, tavat ja ajattelumallit vaikuttavat kirjoittajien selityksiin heidän antaessaan kokemuksilleen erityisiä syitä. Kummituskokemuksissa ja ufokokemuksissa puolestaan korostuu etupäässä miesten pyrkimykset selittää yliluonnolliset kokemuksensa heidän ammatteihinsa ja tieteellis-teknisiin ajattelumalleihin perustuvilla syillä. Tutkimusaineistossani vain naisilla on ruumiista irtautumiskokemuksia. Kyseisissä naisissa huomiota herättää heidän korkea koulutustaustansa. Naisten irtautumiskokemuksien selityksissä heijastuu yhtäältä heidän uskonnolliset ajattelumallinsa, mutta toisaalta myös heidän oppimansa sivistyksellisen roolinsa mukainen pyrkimys selittää kokemuksiaan omaksumillaan filosofis-tieteellisillä käsitteillä.