Browsing by Subject "ympäristöestetiikka"

Tutkielman tavoitteena on selvittää mistä eri osista ja minkälaisista elementeistä Kulttuurikeskus Sofia uskonnollisena paikkana rakentuu. Kulttuurikeskus Sofia on Helsingissä sijaitseva Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiön omistama paikka, jonka toiminnan painopisteinä ovat ekumeenisuus, ekologia ja yhteisöllisyys. Paikan pyrkimyksenä on edistää eri kulttuurien ja erilaisten katsomusten sekä luonnon ja ihmisen välistä vuoropuhelua ja ihmisten henkistä kasvua. Sofiassa toimii myös kokoushotelli sekä yhteisökoti, jossa asuvat ovat osa kulttuurikeskuksen yhteisöllistä toimintaa. Yksi tärkeä osa paikkaa on siellä sijaitseva ekumenian hengessä toimiva ortodoksinen Pyhän Viisauden kappeli, jossa voidaan toimittaa myös esimerkiksi luterilaisia palveluksia. Keskeinen teoreettinen näkökulma on paikan tutkiminen, jossa soveltavin osin käytetään hyväksi uskontotieteilijä Kim Knottin kehittelemää tilan analyysiä. Toinen keskeinen sovellettava näkökulma aiheeseen on ympäristöestetiikka. Nämä molemmat näkökulmat perustuvat siihen, että paikka on dynaaminen kokonaisuus, josta on eroteltavissa eri ulottuvuuksia ja ominaisuuksia. Tässä tutkielmassa teoreettisena runkona käytetään Knottin tilan analyysin kolmea ulottuvuutta, jotka ovat paikan fyysinen, sosiaalinen ja henkinen ulottuvuus. Aineisto tutkielmaan on kerätty haastattelemalla Kulttuurikeskus Sofian paikkana tuntevia henkilöitä. Aineistoa kertyi viiden haastattelun verran, joista yksi toteutettiin sähköpostilla lomakehaastatteluna ja neljä henkilöä on haastateltu kasvotusten. Haastattelut ovat teemahaastatteluja, joiden rungon muodostavat mainitut paikan eri ulottuvuudet. Menetelmän tarkoitus on selvittää minkälaisia merkityksiä Sofian paikkana tuntevat henkilöt kokemukselleen siitä antavat. Lisäksi haastatteluaineiston tukena käytetään havainnointia. Aineistoa tarkastellaan sisällönanalyysillä. Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että Kulttuurikeskus Sofian paikan fyysisen ulottuvuuden keskeinen osa on sijainti luonnonympäristössä, jossa mäntypuut ja meren läheisyys ovat tärkeitä paikkaa rakentavia elementtejä. Rakennetun ympäristön puolesta kappelilla ja muulla uskonnollisella symboliikalla on tärkeä sija paikan uskonnollisena ja henkisenä rakennusosana. Sosiaalinen ulottuvuus näyttäytyy erityisesti yhteisöllisen toiminnan, ihmisten kohtaamispaikkana toimimisen sekä kappelin palveluksien, kautta. Sofian henkisen ulottuvuuden tärkeä rakennusosa on sen toiminnan painopiste ihmisen henkisen kehityksen edistäjänä niin taiteen kuin ortodoksisen uskonnon, mutta myös eri uskontoperinteiden välisen vuoropuhelun ja ekumenian vaikuttajana toimimisessa. Tärkeänä nähdään myös ihmisen luontoyhteyden mahdollistaminen. Aineiston perusteella voi päätellä, että henkilön oma aiempi elämänkokemus ja sen kautta syntynyt virittäytyminen paikan kokemiseen vaikuttaa siihen, millä tavalla myös Kulttuurikeskus Sofian uskonnollisuus kullekin näyttäytyy.